Aineistot (yhteensä 741)

Keuruulainen vene annettiin lahjaksi Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnalle vuonna 1885.

Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin rautatieläiskylää jakavan ratapihan ylittävien siltojen vaiheita.

Tuomas Heinonen muistelee lapsuuttaan Haapamäen rautatieläiskylässä. Osa jutuista on kuultu perheeltä. Perheen isä ja äiti olivat molemmat rautatieläisiä. Pääosa näistä muisteloista on 1940-60-luvuilta. Teksti osallistui vuonna 2024 Keuruun…

Keuruulle valmistui Kiinteistö Oy Säästökeskus vuonna 1975. Vuonna 2024 rakennus on tullut käyttöikänsä päähän ja se puretaan.

Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta.

Tauno Kuoppala kertoo autojen yleistymisestä metsäalalla esimiesten käytössä.

Tauno Kuoppala kertoo kokemuksensa kohtaamisesta 1970-luvun koululuokan kanssa.

Tauno Kuoppala kertoo, miten uitossa kastuneet saappaat kuivattiin 1940-luvulla.

Tauno Kuoppala kertoo padon tekemisestä uitossa.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille.

Viinikka, Pekka.png
Muistokirjoituksessa sotaveteraani Pekka Viinikan sisarenpoika Paavo Lintula muistelee enonsa elämäntyötä.

Siipirataslaiva Elias Lönnrotin eli Ellun kotisatama Ahtola on ollut tunnettu veneranta jo pitkään.

Yleisradion aluetoimitusten minidokumentissa esitellään Suomea lapsille lasten näkökulmasta ja eri paikkakunnilta. Ohjelmat ovat vuosilta 1980 ja 1981. Jimi-pojasta kertova jakso on kuvattu Pohjoisjärvellä.

Kertomuksessa ruustinna Kerttu Lavaste muistelee toisen lapsensa synnytystä eräänä pakkasyönä Keuruun synnytyslaitoksella.

Alastarolaiset Keuruun vanhalla kirkolla 1980-luvulla.png
Keuruun vanhan kirkon edessä otetussa kuvassa on ryhmä alastarolaisia kesäretkellään 1980-luvulla. Oikealla liikennöitsijä Reino Tammelin.

Pekka Lavaste.jpg
Muistokirjoituksessa Keuruun entinen kirkkoherra Ossi Poikonen kertoo kollegansa Pekka Lavasteen elämänvaiheista.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste antaa leikkimielisen työtodistuksen puolisolleen Kertulle tämän tekemistä, monipuolisista, tehtävistä elämän eri alueilla.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste kertoo monivivahteisesta päivästään 2.2.1999. Kirjoitus on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuta kyseisen päivän tapahtumista.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste muistelee nuoruuttaan eri puolilla Suomea - muuttoa Karjalasta, koulunkäyntiään ja sotataivaaltaan.

Artikkelissa kerrotaan Keuruun kunnan omistamasta Heikkilän maatilasta ja sen vaiheista 1890-luvulta 1990-luvulle. Tekstissä mainitaan myös muita tiloja, joita kunta hankki turvatakseen taloudenpitoaan.

Tekstissä kerrotaan kylävalokuvaaja Lyydia Mäkisestä ja hänen pojastaan Atte Mäkisestä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Vuonna 1954 kuvattu katsaus maahamme. Esillä muun muassa presidentin puolison vierailu Kuopiossa, Savon Lastenlinnan ja joulumerkkikodin vihkiäiset, evankelistan saarna, Otavan uudisrakennuksen harjannostajaiset, pontikkatehdas, laivastovierailu ja…

Vuonna 1954 valmistunut katsaus maamme arkeen ja juhlaan. Esillä muun muassa avantouintiseuran näytös, hiihtokeskuksen maisemia, Metsäviikon juhlakokous, grafiikan näyttely, diakonissavihkimys ja Otavan kirjapainon rakennustyömaa. Kesto 7:07 min.

Riihon kylällä talvella 1988-1989 filmatun Talvisota-elokuvan kuvauksia Keuruulla ja tekijöiden haastatteluita. Kesto 46:44 min.

Dokumenttielokuva vuonna 1991 Keuruun Suojoella tehdyistä arkeologisista kaivauksista. Museologian professori Janne Vilkuna esittelee Suojoen kaivausten tuloksia vuonna 2016 Keski-Suomen museossa kuvatussa jaksossa. Kesto 31:13 min.

Dokumentti kertoo Keuruun Kalettomalla vuonna 2016 järjestetystä konepäivästä, jossa oli esillä vanhoja maatalous- ja maansiirtokoneita sekä kädentaitoja. Kesto 23:58 min.

Vuonna 1959 valmistunut filmi, jossa luodaan monipuolinen ajankuva yhteiskunnasta. Esillä muun muassa kansanedustajien vierailu Neuvostoliitossa, Keuruun nähtävyyksiä, kotkalaisen Vilkkaan linja-autoliikkeen 25-vuotisjuhlallisuuksia, Fordin elojuhlat…

Vuonna 1945 valmistunut dokumentti, jossa esillä sisävesilaivamatka Keski-Suomessa maakunnan esittelyn näkökulmasta kuvattuna. Kohteina muun muassa vanha kirkko, Orionin tehtaat ja Keski-Suomen Osuusliikkeen hotelli. Keuruu kohdassa 8:40. Kesto…

Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin Suomen Rautauunitehdasta ja Lausamon suvun vaiheita.

Artikkeli kertoo entisajan palvelusväestä maatiloilla ja siitä, miten toimittiin työsuhteen vaihtuessa syksyisin.

Artikkelissa kerrotaan Keurusselkä-järven vedenpinnan säännöstelyn syistä eri aikakausina

Sahanomistaja Emil Granfelt
Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle.

Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla.

Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle.

Haapamäen muistelupiiri muistelee nyt jo puretun Haapamäen kansakoulun rakentamista ja koulun opettajia 1950-luvulla.

Keuruun Autotalo.pdf
Keuruun Autotalo oli ainutlaatuinen autokaupan keskittymä Keski-Suomessa. Se työllisti kultakautenaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa yli sata työntekijää. Tuon ajan muistoja on koottu tähän tekstiin.

Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista.

Haapamäelle valmistui vuonna 1950 sekä lääkärintalo, että terveystalo. Haapamäellä toimineista lääkäreistä on jäänyt mieleen paljon hauskojakin muistoja.

Sokkosilla.pdf
Sokkosilla on pääkaupunkiin sijoitettu tapakomedia nuoresta orvosta Elmasta, joka pyörittää ympärillään kolmea kilpailevaa kosijaa. Lopussa kaikki tietysti ratkeaa parhain päin, mutta sitä ennen tarvitaan hiukan juonittelua ja koko joukko…

Pappilanniemen karjalaiset.pdf
Keuruun Pappilanniemestä tuli monen karjalaisen perheen uusi koti toisen maailmansodan jälkeen. Tekstissä muistellaan asuttamisen vaiheita ja elämää Pappilanniemessä.

Lotta Svärd jäsenkortti.jpg
Keuruun Lotta Svärd -yhdistys toimi vuosina 1920 - 1944. Paikallisosastolla oli useita kyläosastoja. Kortti kuului Häkkisen kyläosaston lotalle Siiri Liukollle.

Keuruun Lotta Svärd järjestön kyläosaston vilkas toiminta alkoi vuodesta 1933 ja jatkui aina järjestön lakkauttamiseen vuonna 1944.

Haapamäen Suojan pihassa oleva lottien sodan aikaista työtä kunnioittava Timo Karan Ilmavalvojat-patsas valmistui vuonna 1994. Teksti kertoo patsashankkeen vaiheista.

Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Haapamäen uimalaa suunniteltiin pitkään ja hartaasti.

Kamana rakennettiin Keuruun kirkkoherran pappilan navetaksi.

Keuruun pääkirjasto sijaitsee Tarhia-järven rannalla lähellä Keuruun vanhaa kirkkoa.

Haapamäellä järjestettiin 1950-luvulla kahdet vanhaan hääperinteeseen perustuvat kruunuhäät.

Alma Tuominen (os. Häkkinen) palveli toisen maailmansodan aikana lottana puhelinkeskuksen hoitajana Keuruulla ja Itä-Karjalassa.

Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana.

Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana.

Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922.

Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila.

Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017.

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus,

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Vuorela Keuruun Jukojärvellä on kirjailija Einari Vuorelan (1889 - 1972) synnynpaikka ja perheen kesäkoti. Talo ja pihapiiri ovat alkuperäisessä kunnossaan.

Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla.

Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan.

Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007.

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019.

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Vanha Keuruu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Keuruun keskustassa. Alue kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892.

Keuruun, Pihlajaveden ja Multian miehet lähtivät Keuruun rautatieasemalta sotaan vuonna 1939. Paikalle perustettiin Veteraanipuisto vuonna 2003.

Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa.

Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on Keuruun seurakunnan kolmas kirkko. Se on rakennettu vuosina 1756-1759. Rakennusmestarina toimi Antti Hakola Ala-Härmästä. Se on vanhin Keski-Suomen kirkoista.

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Tekstissä kerrotaan kirkkovenematkoista 1800-luvulla Kolhon ja Keuruun välillä. Kolhon Ylä-Kaukasen ranta oli myös tärkeä kauppapaikka. Elokuussa 1845 kirkkoveneonnettomuus järkytti kirkkokansaa.

Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot.

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Keuruun rautatieasema avattiin vuonna  1897  ja sen on suunnitellut  Bruno Granholm . Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Lapsuuden muistot, hetket runoilijan seurassa ja rakkaan kotiseudun maisemat piirtyvät elävinä mieleen, kun Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) muistelee synnyinseutuaan, perhettään ja setäänsä, runoilija Einari Vuorelaa.

Kivelä_Otonkaarre_4_20210124_pysty.jpg
Keuruun Kivelässä Otonkaarteella sijainnut vuokratalo toi 1970-luvulla lapsia yhteen.

Pauketta pajasta.pdf
Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

Vaelluksella Vuorelaan.pdf
Kirjoittaja kuvaa osallistumistaan Vuorela-vaellukselle ja sen reittiä Multialta Keuruun Jukojärvelle Einari Vuorelan kirjailijakotiin kesäkuussa 2011.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 31 (2011).

Kovaa voita ja korviketta.pdf
Kirjoittaja kuvaa ruokatapoja lapsuudessaan Keuruun Jukojärven Mantelassa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 26 (2009).

Neljä lehmää ometassa.pdf
Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007).

Kuin valkeat käärmeet.pdf
Kirjoittaja kuvaa katiskojen ja verkkojen kokemista isän kanssa lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 18 (2006).

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula.

Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Pirkko Mäntysaari muistelee Vuorelan päärakennuksen tulipaloa v. 1934. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2