Haapamäen ratapiha on laaksossa kahden harjun välissä. Asutusta on molemmilla puolilla ja ratapiha oli ylitettävä, jos tahtoo siirtyä puolelta toiselle.
Pihlajavedelle vievän maantien ylikäytävä ratapihan pohjoispäässä oli vaarallinen paikka, kun siltaa ei vielä ollut. Ylikäytävällä oli portti, ja portinvartija. Yksi heistä oli Serafia Niemiö, kutsumanimeltään Holoviia. Pitkässä mustassa hameessa, huivi päässä hän päästi matkalaisia portista ylikäytävälle. Ensimmäisen maailmasodan aikana ylikäytävällä muistettiin olleen sotilaita vartioimassa kulkua.
Radan ylittävä maantiesilta rakennettiin Porin radan rakennustöiden yhteydessä vuonna 1938. Sillalla on ollut arkikäytössä monta nimeä. Jotkut puhuivat Osuuskaupansillasta, toiset Peltokosken sillasta. Ylikäytävän ja myöhemmin sillan pielessä oli pitkään käyty kauppaa. Feliks Peltokosken kauppa oli 1940-ja 1950-luvuilla monelle tärkeä kohtaamispaikka.
Kävelysiltaa toivotaan
Maantiesillan rakentamisen jälkeen oli vielä tarvetta 16-raiteisen ratapihan ylittävälle kävelysillalle lähempänä asemaa. Liikenne asemalla oli vilkasta. Muun muassa junalla saapuvat Haapamäen yhteiskoulun oppilaat lähtivät harvoin kiertämään kouluun maantiesillan kautta. Suorin tie oli lyhyin tie. Kouluun mentiin asemalta ratapihan yli, junien ali tai veturien edestä. Kiellettyähän se oli, mutta eipä rata-alueella liikkujia valvottu. Joskus poliisi saattoi huomauttaa asiasta.
Porin radan rakennustöiden yhteydessä Rautatiehallituksessa keskusteltiin kävelysillan tarpeesta. Siltahanke ei kuitenkaan edennyt, vaikka Haapamäen asutuksen jakautuminen ratapihan länsi- ja itäpuolelle aiheutti jatkuvasti vaaratilanteita.
Joulun alla 1959 Suur-Keuruun sanomien Joulupuuro-osuudessa kerrottiin, että jalankulkijoita aletaan kuljettaa helikopterilla ratapihan yli. Tämän ajateltiin tosin toteutuvan vasta vuonna 2000. Huumoria tai ei, Haapamäen kehityshankkeet olivat aina pitkissä kantimissa.
Vihdoinkin toive toteutuu
Lopulta vuoden 1961 loppukesällä aloitettiin kävelysillan perustustyöt. Betonipilarit valettiin lokakuussa. Joulukuussa 1961 julkistettiin Suur-Keuruun sanomissa pidetyn sillan nimikilpailun tulos. Voittajaehdotus oli Heikinsilta. Nimellä viitattiin ratamestari Heikka Heinoseen, jonka panos Haapamäen kehittämisessä oli ollut vertaansa vailla. Sillan nimeksi oli ehdotettu myös Haapasiltaa ja Oikosiltaa. Myös Huokausten silta oli ollut yksi nimiehdotus, olihan huokaus jos toinenkin päässyt ilmoille, ennen kuin siltahanke toteutui.
Sillan teräsosat saapuivat Turusta ja Tampereelta Haapamäelle 14.5.1962 iltapäivällä. Kuljettavalla junalla oli pituutta yli 200 metriä ja siinä oli 52 akselia. Yleisradiokin uutisoi siltakuljetuksen liikkeistä, niin poikkeuksellinen se oli. Kesäkuun lopussa silta oli saatu rakennettua paikoilleen, ja heinäkuussa tehtiin viimeistely- ja maalaustöitä.
Sillan harjakaisia ja sillan rakennustyön päättäjäisiä vietettiin 6.8.1962. Tarjoilun lomassa pidettiin puheita. Keuruun kunnanjohtaja Jaakko Loven korosti, että silta oli tehty Valtion Rautateiden ja Keuruun kunnan hyvässä yhteistyössä. Työntekijäin puolesta puhui Artturi Salmela, joka korosti myös hyvää yhteistyötä. Hän oli tyytyväinen, että silta oli nyt paikallaan vuosien soutamisen ja huopaamisen jälkeen.
Heikinsilta yhdistää
Sillan molemmissa päissä oli alusta asti liikennemerkit kieltämässä ajoneuvolla ylittämisen. Keskustelua käytiin myös siitä, onko silta vain jalankulkusilta, vai sallitaanko myös polkupyöräliikenne. Sitä lähdettiinkin pian puoltamaan. Muisteltiin, että alakoululaisten liikennekilpailuissa 1960-luvulla silta tuli ylittää pyörää taluttaen ja ajoneuvolla ajo kielletty -liikennemerkin merkitystä kyseltiin.
Heikinsilta pääsi uutisiin 9.6.2010, kun tukkirekan lastausnosturi törmäsi siltaan ja sen läntinen elementti putosi alas. Onneksi painava siltaelementti rysähti puutavarakuorman päälle, eivätkä ajoneuvon hytti ja kuljettaja vahingoittuneet. Silta korjattiin, ja se jatkoi merkittävää tehtäväänsä ratapihan kahden puolen yhdistäjänä.
Lähteet:
Aamulehti 3.2.1938
Suur-Keuruun sanomat 22.12.1953, 17.2.1959, 8.7.1961, 11.8.1961, 19.9.1961,6.10.1961, 24.11.1961, 15.12.1961, 15.5.1962, 24.7.1962, 10.8.1962.
Suur-Keuruu 11.6.2010
Elämän risteysasemalla : koulunkäyntiä Haapamäen yhteiskoulussa 1942-1950 / toimituskunta Jaakko Lavaste & al. Ilmestynyt vuonna 2000.
Aihe
Haapamäki (Keuruu), rautatiet, rautatieasemat, sillat, sillanrakennus, 1960-luku, 1930-luku, muistot, muistelu, kokemuskerrontaKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.