KIRJOITUSOHJEITA KEURUUN VERÄJÄÄN KIRJOITTAJILLE

Artikkelin ulkoasun yleisiä ohjeita

Jos toimitat tekstin verkkosivuja varten sähköisenä eli sähköpostitse tai muistitikulla, tekstin on hyvä olla koodaamaton ja muotoilematon. Se tarkoittaa, että tekstissä ei ole

• · lihavointia,
• · ta-vu-tus-ta tai
• · reunojen tasausta.

Kursiivia saa käyttää.

Älä sisennä kappaleiden alkuja. Kaikki kappaleet alkavat samasta kohtaa vasemmasta reunasta eli marginaalista.

Veräjää varten voit kirjoittaa myös käsin tai kirjoituskoneella.

Tekstin ulkoasun muoto

• · riviväli 1,5
• · fonttikoko 12
• · marginaalit 2,0 cm

Henkilögalleriaan toimitettavan tekstin enimmäispituus on kaksi A4-arkkia, n. 6000 merkkiä välimerkkeineen. Välilyönnit ja välimerkit lasketaan merkeiksi.

Muuten tekstin pituutta ei rajoiteta. Huomaa, että pitkästä tarinasta voit muokata useita lyhyitä tarinoita, jotka sopivat paremmin verkossa julkaistaviksi. Pitkät tarinat julkaistaan sivustolla PDF-muodossa.

Huomaa, että Keuruun Veräjä -kotiseutusivuston ylläpitäjillä on oikeus muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa.

Otsikointi

Kirjoita artikkelille pääotsikko ja yhden tasoisia väliotsikoita.

Älä kirjoita otsikoita SUURAAKKOSILLA, koska silloin ei tiedetä onko otsikossa erisnimiä.

Otsikoissa ei käytetä pistettä.

Vuosiluvut

Kirjoita vuosiluvut kokonaan, esim. 1870–1871, 1914–1918 (vrt. 1870–71).

Kuvat

Kuvat ovat tervetulleita Veräjään. Ennen kuvan julkaisemista tarkistetaan kuvan tekijänoikeudet ja muut julkaisemiseen liittyvät ehdot. Kuvan julkaisemiseen tarvitaan lupa kuvan ottajalta. Esim. valokuvan tekijänoikeus on voimassa 50 vuotta kuvan ottovuoden päättymisestä.

Valokuva voi olla henkilötieto. Siksi on huomioitava, että ennen valokuvan julkaisemista kuvassa esiintyviltä elossa olevilta henkilöiltä on kysyttävä lupa kuvan julkaisemiseen.

Voit toimittaa kuvat originaaleina, hyvätasoisina reprokuvina tai digikuvina. Kerro, ketä kuvassa esiintyy, milloin ja missä kuva on otettu jne.

Lähdeaineiston käytöstä ja esimerkkejä merkitsemisestä

Käsikirjoituksen loppuun olisi hyvä laatia lähdeluettelo, ellet ole kirjoittanut omasta elämästäsi ja muistoistasi etkä tekstissä viittaa lähdeaineistoon. Kirjaa internet-lähteetkin kirjallisuusluetteloon.

Tietojen merkitsemistapoja on monenlaisia. Noudata johdonmukaisesti yhtä mallia.

Esimerkki kirjan merkitsemisestä lähteisiin:

Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki.

Esimerkki artikkelin merkitsemisestä lähteisiin:

Koivisto, Aino 2009: Kiitoksen paikka. Kiittäminen kioskiasiointia jäsentämässä. Teoksessa Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista. Toim. Hanna Lappalainen ja Liisa Raevaara. Tietolipas 219. SKS, Helsinki, s. 174–200.

Esimerkki internet-sivun merkitsemisestä lähteisiin:

Wikipedia, vapaa tietosanakirja: rock. Päivitetty 31.8.2015. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rock. (Viittauspäivä 10.9.2015.)

Esimerkki internet-sivun merkitsemisestä lähteisiin, blogi:

Juva, Kersti 2013: Haltiat ja örkit. Kotus-blogi 31.7.2013. Luettu 22.4.2014. http://www.kotus.fi/index.phtml?8958_m=10229&8958_o=5&s=4333

Esimerkki internet-sivun merkitsemisestä lähteisiin, Facebook-päivitys:

Oksanen, Sofi 2014: Facebook-tilapäivitys 17.4.2014. Luettu 22.4.2014. https://www.facebook.com/sofioksanen

Lisää kirjoitusohjeita netissä: Kielitoimiston ohjepankki

Ennen aineiston julkaisemista Keuruun Veräjässä kirjoittajan ja sivuston ylläpitäjän välillä tehdään julkaisusopimus, jossa kirjoittaja antaa luvan julkaista tekstinsä verkkosivuilla.