Asunnan saha siirtyi Haukiputaan Martinniemeen Keuruun asemapäällikkö ja sahanomistaja Emil Edvard Granfelt (1857–1926) oli syntyisin Hausjärveltä, Ryttylän kartanon aatelisperheestä. Granfeltin lapsuusvuosina rakennettiin seudulle Helsingin-Hämeenlinnan rautatie, mikä lienee osaltaan johtanut kiinnostukseen ja ajautumiseen rautateitten palvelukseen.
Veljiltään hän sai puolestaan vaikutteita sahateollisuudesta. Tuohon aikaan ei myöskään ollut harvinaista, että rautatievirkamiehet toimivat oman työnsä ohella muun muassa puutavaran hankkijoina.
Niinpä Keuruulle asemapäälliköksi tullut Emil Granfelt perusti ensin Keuruun kirkonkylään ja sitten vuonna 1898 Asunnalle sahalaitoksen. Se sijaitsi Kolojärven ranta-alueella, Rajalan rannassa, nykyisessä Tiilikaisen rannassa. Yhtenä syynä sahan perustamiseen lienee ollut edellisvuonna seudulla riehunut voimakas myrsky, joka kaatoi suurelta alalta tukkipuuta.
Suomen teollisuuskalenterin maininnan mukaan sahan voimanlähteenä oli 20 hevosvoiman lokomobiili. Sahan hoitajaksi Asunnalle Granfelt pyysi kotitilansa alustalaisen pojan, Adolf Koiviston.
Ajat kuitenkin muuttuivat. Sahatukkien saanti vaikeutui ja metsien pelättiin loppuvan. Sahan lopetettua toimintansa Keuruulla Granfeltien perhe käytti Asunnan paikkaa kesäasuntonaan.
Sahanhoitaja Koivisto laitettiin etsimään Asunnan höyrysahalle uusi paikka. Tiedusteluja tehtiin muun muassa Iijoen suulle Pensaskarin saarelle Ykspensaaseen ja Louttiin. Maakaupat eivät kuitenkaan onnistuneet kilpailevan sahanomistajan omistaessa maa-alueita suunnitellulla maakappaleella.
Uusi paikka sahalle löytyi lopulta laivasataman läheltä, Haukiputaan Martinniemestä, jota Granfelt pitikin parempana vaihtoehtona. Sahan siirtäminen Keuruulta vaati mittavia valmisteluja. Tie oli raivattava metsään, puhelinpylväät asennettava sekä rautateitse kuljetetut sahan raamit ja muut koneet ja laitteet siirrettävä raivattua uraa myöten Martinniemeen.
Vuonna 1905 toimintansa aloittanut saha oli aiempaa suurempi. Sahan käyttövoimana oli 40 hevosvoiman höyrykone. Sahalaitoksella oli kaksi raamia, sirkkeli, päre- ja kimpikoneet sekä sähkökone. Työntekijöitä oli sahalla sen aloittaessa 56 henkeä. Martinniemestä muodostui myöhemmin tuhansien ihmisten yhteisö. Granfeltin saha toimi Haukiputaalla vuoteen 1980 saakka.
Alue kuuluu nykyisin Oulun kaupunkiin ja sijaitsee noin 30 km Oulusta pohjoiseen päin. ”Disponentin” eli isännöitsijän jugend-tyylinen kartano tunnetaan Martinhovina, jossa toimii nykyään juhlapalveluyritys.
Veljiltään hän sai puolestaan vaikutteita sahateollisuudesta. Tuohon aikaan ei myöskään ollut harvinaista, että rautatievirkamiehet toimivat oman työnsä ohella muun muassa puutavaran hankkijoina.
Niinpä Keuruulle asemapäälliköksi tullut Emil Granfelt perusti ensin Keuruun kirkonkylään ja sitten vuonna 1898 Asunnalle sahalaitoksen. Se sijaitsi Kolojärven ranta-alueella, Rajalan rannassa, nykyisessä Tiilikaisen rannassa. Yhtenä syynä sahan perustamiseen lienee ollut edellisvuonna seudulla riehunut voimakas myrsky, joka kaatoi suurelta alalta tukkipuuta.
Suomen teollisuuskalenterin maininnan mukaan sahan voimanlähteenä oli 20 hevosvoiman lokomobiili. Sahan hoitajaksi Asunnalle Granfelt pyysi kotitilansa alustalaisen pojan, Adolf Koiviston.
Ajat kuitenkin muuttuivat. Sahatukkien saanti vaikeutui ja metsien pelättiin loppuvan. Sahan lopetettua toimintansa Keuruulla Granfeltien perhe käytti Asunnan paikkaa kesäasuntonaan.
Sahanhoitaja Koivisto laitettiin etsimään Asunnan höyrysahalle uusi paikka. Tiedusteluja tehtiin muun muassa Iijoen suulle Pensaskarin saarelle Ykspensaaseen ja Louttiin. Maakaupat eivät kuitenkaan onnistuneet kilpailevan sahanomistajan omistaessa maa-alueita suunnitellulla maakappaleella.
Uusi paikka sahalle löytyi lopulta laivasataman läheltä, Haukiputaan Martinniemestä, jota Granfelt pitikin parempana vaihtoehtona. Sahan siirtäminen Keuruulta vaati mittavia valmisteluja. Tie oli raivattava metsään, puhelinpylväät asennettava sekä rautateitse kuljetetut sahan raamit ja muut koneet ja laitteet siirrettävä raivattua uraa myöten Martinniemeen.
Vuonna 1905 toimintansa aloittanut saha oli aiempaa suurempi. Sahan käyttövoimana oli 40 hevosvoiman höyrykone. Sahalaitoksella oli kaksi raamia, sirkkeli, päre- ja kimpikoneet sekä sähkökone. Työntekijöitä oli sahalla sen aloittaessa 56 henkeä. Martinniemestä muodostui myöhemmin tuhansien ihmisten yhteisö. Granfeltin saha toimi Haukiputaalla vuoteen 1980 saakka.
Alue kuuluu nykyisin Oulun kaupunkiin ja sijaitsee noin 30 km Oulusta pohjoiseen päin. ”Disponentin” eli isännöitsijän jugend-tyylinen kartano tunnetaan Martinhovina, jossa toimii nykyään juhlapalveluyritys.
Aihe
sahalaitokset, Keuruu -- Asunta, yritykset, Haukipudas, Oulu -- Martinniemi, rautatievirkamiehetKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle.
Tekijä
Lähde
Martinniemen saha 75 vuotta — Martinniemen Saha 1905–1980, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu, 1981.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto
Aikamääre
1800-1900 -lukujen vaihde
Viitattu aineistosta
https://areena.yle.fi/1-50104885