Päätös kansakoulun rakentamisesta kirkonkylään tehtiin Keuruun kirkonkylän koulupiiriläisten kokouksessa 23.3.1896. Samaisessa kokouksessa päätettiin, että rakennuksen tulee olla valmiina ennen syyslukukauden alkua vuonna 1898.
Varoja hankittiin siten, että talolliset toivat hirret. Muut aineet ja rakennustyö suorittiin yhteisellä kustannuksella, johon tarkoitukseen käytettiin: " piiriläisten wiinawerorahat ja ruvetaan kokoamaan piiriläisiltä toistaiseksi wiisikymmentä (50) penniä kultakin kunnallisveroäyriltä ja muilta äyrittömiltä kaksikymmentä Wiisi (25) penniä hengeltä."
Koulu päätettiin rakentaa Vuoristo-nimiselle paikalle. Koulupiirustusten osalta komitea katsoi parhaaksi ehdotusta No 19. teoksesta "Mallipiirustuksia koulurakennuksia warten maalla", kuitenkin sillä muutoksella, että toiselle opettajalle valmistettaisiin huoneisto, jossa on kolme kamaria ja kyökki.
Talon urakoi rakennusmestari Abraham August Kalenius. Rakennustyö alkoi kevättalvella ja varsinainen koulutoiminta alkoi syyslukukaudella 1898. Uuden koulutalon vihkiäiset pidettiin lauantaina 17.9.1898. Juhlassa puhuivat mm. Pastori Schroderus, piiritarkastaja K. Kunelius ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja W. Andelin sekä opettaja Roine.
Varsinaisia opetushuoneita oli kaksi: toisessa toimivat I ja II luokka, toisessa III ja IV. Niiden lisäksi oli isompi sali, työhuone, jossa myös juhlat järjestettiin. Opettajia oli kaksi, ja he asuivat kumpikin omassa päässään rakennusta. Ensimmäiset opettajat olivat Ludvig Roine ja Anna Kokkonen.
Ensimmäisen maailmansodan aikana kouluhuoneet otettiin Punaisen Ristin sairaalaksi. Myös toinen maailmansota aiheutti runsaasti keskeytyksiä koulutyöhön. Sodan kynnyksellä koulunjohtajan tehtävät otti vastaan Martti Haapamäki. Hän marssi kuitenkin sotaan ja sijaisen tehtävät otti vastaan musiikkimiehenä tunnettu veli, Erkki Haapamäki.
Martti Haapamäki jatkoi sodan jälkeen koulun johtajana. Hän oli tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja paneutui koko sydämestään tehtäväänsä. Hän oli koko toimikautensa ajan koulun johtokunnan ja samoin koululautakunnan sihteeri, sen perustamisesta alkaen.
Koulun toiminta alkoi vilkastua samaa tahtia kuin koko kunnan elämänmenokin. Oppilasmäärien kasvaessa ja muiden koulujen sulkiessa oviaan myös opettajakunta lisääntyi. Tilanahtauden vuoksi päätettiin rakentaa uusi, arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema koulurakennus samaiseen pihapiiriin. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1953.
Vanhassa rakennuksessa suoritettiin perusteellinen kunnostus vuonna 1954, jolloin siihen saatiin keskuslämmitys ja kolmesta luokkahuoneesta tehtiin neljä. Samalla rakennuksen toiseen päähän, yläkertaan tehtiin yksi opettajan asunto lisää. Kirkonkylän koulun oppilasmäärä oli vuonna 1969 yhteensä 495.
Kaavalla suojeltua rakennusta saneerattiin ja peruskorjattiin 1980-luvun alussa. Koulu toimi säännöllisessä koulukäytössä aina vuoteen 1998 asti, jolloin sen toiminta koulukiinteistönä lopetettiin. Syynä toiminnan lopetukseen oli sisäilman laatuun liittyneet ongelmat, jotka aiheutuivat pääasiassa rakennuksen alapohjan kosteusvaurioista.
Keskustan ensimmäisestä kansakoulurakennuksesta kunnostettiin vuosina 2005 - 2007 yhteistyössä kaupungin, EAKR:n ja talkoolaisten kanssa Keuruun ensimmäinen esittävälle taiteelle tarkoitettu tila. Talkootyötä tehtiin korjauksen aikana 11 000 tuntia. Kimaran varauskalenteri täyttyy monipuolisesta kulttuuritarjonnasta ja tapahtumista, kuten konserteista, teatteriesityksistä, kokouksista koulutuksista.
Lähteet:
www.keuruunvapaa-aika.fi/kulttuuri/kulttuuritalo-kimara/
Sakari, Aimo 1969: Keuruun satavuotias kansakoulu
Rainio, Jussi: Puukoulu, artikkelisarja, Suur-Keuruu 7.9.1990
Varoja hankittiin siten, että talolliset toivat hirret. Muut aineet ja rakennustyö suorittiin yhteisellä kustannuksella, johon tarkoitukseen käytettiin: " piiriläisten wiinawerorahat ja ruvetaan kokoamaan piiriläisiltä toistaiseksi wiisikymmentä (50) penniä kultakin kunnallisveroäyriltä ja muilta äyrittömiltä kaksikymmentä Wiisi (25) penniä hengeltä."
Koulu päätettiin rakentaa Vuoristo-nimiselle paikalle. Koulupiirustusten osalta komitea katsoi parhaaksi ehdotusta No 19. teoksesta "Mallipiirustuksia koulurakennuksia warten maalla", kuitenkin sillä muutoksella, että toiselle opettajalle valmistettaisiin huoneisto, jossa on kolme kamaria ja kyökki.
Talon urakoi rakennusmestari Abraham August Kalenius. Rakennustyö alkoi kevättalvella ja varsinainen koulutoiminta alkoi syyslukukaudella 1898. Uuden koulutalon vihkiäiset pidettiin lauantaina 17.9.1898. Juhlassa puhuivat mm. Pastori Schroderus, piiritarkastaja K. Kunelius ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja W. Andelin sekä opettaja Roine.
Varsinaisia opetushuoneita oli kaksi: toisessa toimivat I ja II luokka, toisessa III ja IV. Niiden lisäksi oli isompi sali, työhuone, jossa myös juhlat järjestettiin. Opettajia oli kaksi, ja he asuivat kumpikin omassa päässään rakennusta. Ensimmäiset opettajat olivat Ludvig Roine ja Anna Kokkonen.
Ensimmäisen maailmansodan aikana kouluhuoneet otettiin Punaisen Ristin sairaalaksi. Myös toinen maailmansota aiheutti runsaasti keskeytyksiä koulutyöhön. Sodan kynnyksellä koulunjohtajan tehtävät otti vastaan Martti Haapamäki. Hän marssi kuitenkin sotaan ja sijaisen tehtävät otti vastaan musiikkimiehenä tunnettu veli, Erkki Haapamäki.
Martti Haapamäki jatkoi sodan jälkeen koulun johtajana. Hän oli tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja paneutui koko sydämestään tehtäväänsä. Hän oli koko toimikautensa ajan koulun johtokunnan ja samoin koululautakunnan sihteeri, sen perustamisesta alkaen.
Koulun toiminta alkoi vilkastua samaa tahtia kuin koko kunnan elämänmenokin. Oppilasmäärien kasvaessa ja muiden koulujen sulkiessa oviaan myös opettajakunta lisääntyi. Tilanahtauden vuoksi päätettiin rakentaa uusi, arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema koulurakennus samaiseen pihapiiriin. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1953.
Vanhassa rakennuksessa suoritettiin perusteellinen kunnostus vuonna 1954, jolloin siihen saatiin keskuslämmitys ja kolmesta luokkahuoneesta tehtiin neljä. Samalla rakennuksen toiseen päähän, yläkertaan tehtiin yksi opettajan asunto lisää. Kirkonkylän koulun oppilasmäärä oli vuonna 1969 yhteensä 495.
Kaavalla suojeltua rakennusta saneerattiin ja peruskorjattiin 1980-luvun alussa. Koulu toimi säännöllisessä koulukäytössä aina vuoteen 1998 asti, jolloin sen toiminta koulukiinteistönä lopetettiin. Syynä toiminnan lopetukseen oli sisäilman laatuun liittyneet ongelmat, jotka aiheutuivat pääasiassa rakennuksen alapohjan kosteusvaurioista.
Keskustan ensimmäisestä kansakoulurakennuksesta kunnostettiin vuosina 2005 - 2007 yhteistyössä kaupungin, EAKR:n ja talkoolaisten kanssa Keuruun ensimmäinen esittävälle taiteelle tarkoitettu tila. Talkootyötä tehtiin korjauksen aikana 11 000 tuntia. Kimaran varauskalenteri täyttyy monipuolisesta kulttuuritarjonnasta ja tapahtumista, kuten konserteista, teatteriesityksistä, kokouksista koulutuksista.
Lähteet:
www.keuruunvapaa-aika.fi/kulttuuri/kulttuuritalo-kimara/
Sakari, Aimo 1969: Keuruun satavuotias kansakoulu
Rainio, Jussi: Puukoulu, artikkelisarja, Suur-Keuruu 7.9.1990
Aihe
Keuruu, koulurakennukset, kulttuuritalot, rakennusperintö, puurakentaminen, rakennukset, Haapamäki, Martti, kirkonkylätKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto
Luontiajankohta
2021