Kivijärven tila on merkitty maaveroluetteloon vuonna 1766, jolloin alue oli pääosin asumatonta korpea. Kivijärven tilan ensimmäiset raivaajat olivat Matti Juhonpoika Kortemäki Suojärven kylästä, ja Kaisa Yrjöntytär Lankkualta.
1800-luvun alkupuolella rakennettiin edelleenkin pihapiiriä komistavat väentupa ja viljamakasiini. Perimätiedon mukaan vanha päärakennus on rakennettu "nälkävuonna naurisvellillä."
Vuonna 1922 tuli voimaan köyhäinhoitolaki, joka oikeutti kunnat lähettämään elatusvelvollisuutensa laiminlyöneet työlaitokseen. Vaasan läänin suomenkieliset kunnat valitsivat työlaitoksen paikaksi Keuruun ja Kivijärven tilan, ja siihen rajoittuvia muitakin tiloja.
Asuntolarakennus rakennettiin ja työlaitos vihittiin käyttöön vuonna 1927. Aulan seinäkartan mukaan tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1947 mahtavat 23310 hehtaaria.
Työlaitostoiminta päättyi Suomessa 1980, ja samana vuonna Keuruun huoltola muuttui kokonaisuudessaan päihdehuollon toimintayksiköksi. 1990-luvun alussa Kivijärven tilasta tuli turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskus, ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi enimmillään 150:een.
Valtion pakolaispolitiikan muuttuessa 1990-luvun puolivälissä, vastaanottokeskuksenkin toiminta lakkasi. Tila ehti olla tyhjillään pari vuotta, kunnes vuonna 1997 Suomineito ry vuokrasi sen kestävän elämäntavan edistämistä sekä permakulttuurin kehittämistä varten.
Vuonna 1998 Suomineito ry muutti nimensä ja Kivijärven tila (lukuunottamatta puusepänverstasta ja sahaa laitteistoineen) siirtyi Keuruun Ekokylä ry:n hallintaan. Keuruun Ekokylä ry osti Kivijärven tilan 1.4.1998. Sen jälkeen Väentupa ja Vanha Päärakennus on saneerattu perusteellisesti, ja tiloissa on tehty monitahoista energiasaneerausta. Pellot on otettu luomuviljelyyn, ja metsää hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan.
Ekokylän alue on yleisöltä suljettu, mutta tilan kupeessa sijaitsevaan Rajataloon on vapaa pääsy 24/ 7. Rajatalo on valtakunnallinen, joka vuosi vaihtuva ympäristötaidekokonaisuus, joka tarjoaa tasokkaan ja monipuolisen kattauksen maamme eturivin kuvataiteilijoiden teoksia.
Lähteet:
www.ekokyla.fi
1800-luvun alkupuolella rakennettiin edelleenkin pihapiiriä komistavat väentupa ja viljamakasiini. Perimätiedon mukaan vanha päärakennus on rakennettu "nälkävuonna naurisvellillä."
Vuonna 1922 tuli voimaan köyhäinhoitolaki, joka oikeutti kunnat lähettämään elatusvelvollisuutensa laiminlyöneet työlaitokseen. Vaasan läänin suomenkieliset kunnat valitsivat työlaitoksen paikaksi Keuruun ja Kivijärven tilan, ja siihen rajoittuvia muitakin tiloja.
Asuntolarakennus rakennettiin ja työlaitos vihittiin käyttöön vuonna 1927. Aulan seinäkartan mukaan tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1947 mahtavat 23310 hehtaaria.
Työlaitostoiminta päättyi Suomessa 1980, ja samana vuonna Keuruun huoltola muuttui kokonaisuudessaan päihdehuollon toimintayksiköksi. 1990-luvun alussa Kivijärven tilasta tuli turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskus, ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi enimmillään 150:een.
Valtion pakolaispolitiikan muuttuessa 1990-luvun puolivälissä, vastaanottokeskuksenkin toiminta lakkasi. Tila ehti olla tyhjillään pari vuotta, kunnes vuonna 1997 Suomineito ry vuokrasi sen kestävän elämäntavan edistämistä sekä permakulttuurin kehittämistä varten.
Vuonna 1998 Suomineito ry muutti nimensä ja Kivijärven tila (lukuunottamatta puusepänverstasta ja sahaa laitteistoineen) siirtyi Keuruun Ekokylä ry:n hallintaan. Keuruun Ekokylä ry osti Kivijärven tilan 1.4.1998. Sen jälkeen Väentupa ja Vanha Päärakennus on saneerattu perusteellisesti, ja tiloissa on tehty monitahoista energiasaneerausta. Pellot on otettu luomuviljelyyn, ja metsää hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan.
Ekokylän alue on yleisöltä suljettu, mutta tilan kupeessa sijaitsevaan Rajataloon on vapaa pääsy 24/ 7. Rajatalo on valtakunnallinen, joka vuosi vaihtuva ympäristötaidekokonaisuus, joka tarjoaa tasokkaan ja monipuolisen kattauksen maamme eturivin kuvataiteilijoiden teoksia.
Lähteet:
www.ekokyla.fi
Aihe
Keuruu, kylät, ekoyhteisöt, maatilat, luonnonmukainen viljely, historiikit, taidenäyttelyt, työlaitokset, vastaanottokeskuksetKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto