Pihlajaveden vanha hautausmaa, joka tunnetaan Rekolan hautausmaan nimellä, sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon lähistöllä. Alun perin hautausmaa oli tarkoitus raivata uuden kirkon viereen, mutta kivinen maaperä esti suunnitelman. Sopiva alue löytyi kuitenkin noin puolen kilometrin päästä Rekolan talon maalta. Sen lahjoitti seurakunnalle vuonna 1871 Rekolan isäntä, Herman Rekola. Hautausmaan ympärille tehtiin kiviaita ja sinne rakennettiin ruumishuone. Vihkiäisjuhlaa vietettiin vuonna 1872.
Vuonna 1879 Suomessa annettiin terveydenhoitoasetus, joka edellytti asutuksen välittömässä läheisyydessä sijainneiden, terveydelle haitallisiksi todettujen hautausmaiden käytön lopettamista kesäkuuhun 1890 mennessä. Rekolan osalta tämä vältettiin täyttämällä hautausmaata lisämaalla 1880-luvulla. Senaatin lupa jatkaa hautausmaan käyttöä saatiin helmikuussa 1890. Hautausmaata ympäröi metsä, ja se on osittain metsän peitossa. Ympärillä oleva metsä on Natura 2000-aluetta ja sen omistaa Metsähallitus. Keuruun seurakunnalle kuulunut osuus hautausmaan luoteispuolella siirtyi sille vuonna 2012.
Aluetta hoidetaan luonnontilaisena, mikä tarkoittaa sitä, että hautojen päällä annetaan kasvaa ruohoa ja luonnonkukkia. Nurmikkoa ei tavallisesti leikata, vaan alue niitetään kerran tai kaksi kesässä lupiinien kitkemiseksi. Toistaiseksi taistelu lupiineja vastaan edellyttää kitkemisen ohella nurmikon leikkaamista kunnes niiden leviäminen saadaan hallintaan. Portin pielessä sijaitseva kappelirakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1910-luvulla. Alunperin se sijaitsi alueen keskellä.
Hautauksia tehdään enää sukuhautoihin. Hautausmaalla on kivisten hautamuistomerkkien ohella runsaasti rautaristejä.
Lähteet: Knapas Marja Terttu, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Keuruun kirkkovaltuuston pöytäkirja 21.12.2011. KTJ 7.8.2012.
Seurakuntapuutarhuri Tuula Niemelä 31.5.2021.
Vuonna 1879 Suomessa annettiin terveydenhoitoasetus, joka edellytti asutuksen välittömässä läheisyydessä sijainneiden, terveydelle haitallisiksi todettujen hautausmaiden käytön lopettamista kesäkuuhun 1890 mennessä. Rekolan osalta tämä vältettiin täyttämällä hautausmaata lisämaalla 1880-luvulla. Senaatin lupa jatkaa hautausmaan käyttöä saatiin helmikuussa 1890. Hautausmaata ympäröi metsä, ja se on osittain metsän peitossa. Ympärillä oleva metsä on Natura 2000-aluetta ja sen omistaa Metsähallitus. Keuruun seurakunnalle kuulunut osuus hautausmaan luoteispuolella siirtyi sille vuonna 2012.
Aluetta hoidetaan luonnontilaisena, mikä tarkoittaa sitä, että hautojen päällä annetaan kasvaa ruohoa ja luonnonkukkia. Nurmikkoa ei tavallisesti leikata, vaan alue niitetään kerran tai kaksi kesässä lupiinien kitkemiseksi. Toistaiseksi taistelu lupiineja vastaan edellyttää kitkemisen ohella nurmikon leikkaamista kunnes niiden leviäminen saadaan hallintaan. Portin pielessä sijaitseva kappelirakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1910-luvulla. Alunperin se sijaitsi alueen keskellä.
Hautauksia tehdään enää sukuhautoihin. Hautausmaalla on kivisten hautamuistomerkkien ohella runsaasti rautaristejä.
Lähteet: Knapas Marja Terttu, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Keuruun kirkkovaltuuston pöytäkirja 21.12.2011. KTJ 7.8.2012.
Seurakuntapuutarhuri Tuula Niemelä 31.5.2021.
Aihe
Pihlajavesi (kunta), hautausmaat, Keuruun seurakunta, 1800-luku, Natura 2000, metsät, hautamuistomerkit, luontoarvot, Pihlajavesi (Keuruu : kylä)Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun museo
Aikamääre
2021