Haapamäen maakirjakylä Keuruulla alkoi kehittyä rautatietaajamaksi 1882, kun Vaasan radan rakentajat saapuivat seudulle. Haapamäelle perustettiin Keuruun asema. Aseman kyltissä luki Keuru aina vuoteen 1897 saakka. Sitten rata ylsi kirkonkylään ja sieltä kohti Jyväskylää. Haapamäestä tuli risteysasema.
Kylän kehitys seuraili rautatien kehitystä. Kun rataverkko laajeni, kehittyi myös kylä. Syntyi uusia asuinalueita ja tärkeitä paikkoja nimettiin virallisesti ja epävirallisesti. Haapamäen seutu on maastoltaan mäkistä. Paikannimissä onkin paljon mäkiä ja vuoria.
Kun kapakkatoiminta loppui, Jokelan torpan asukkaaksi tuli Jussi (Juho) Kajan. Nimi Kapakka oli niin sitkeässä, että Kajanin Jussia kutsuttiin Kapakan Jussiksi. Hän muutti myöhemmin halkotarhan lähistölle, jonne hän rakensi talon. Hän oli hevosmies ja ajoi hevosella halkokuormia, muuta rahtia ja tavaraa.
Kapakanmäelle muutti muita asukkaita. Kerrotaan, että siellä oli salakapakka ja taidettiin siellä tanssiakin salaa. Kapakanmäellä oli vähän salaperäinen maine. Sinne meni hevostie rautatiekolmiolta. Tällä alueelle muodostui myös ratojen väliin rautatiekolmio, jossa veturit voitiin käydä kääntämässä, kun veturitallin pihan kääntöpöytää ei vielä ollut.
Kapakanvuoreen putosi talvisodan aikaan aseman läheisyyden vuoksi paljon pommeja. Vieläkin siellä voi nähdä pommien jättämiä kuoppia maassa.
Halkotarha oli laaja alue aivan veturitallien lähellä ja tärkeä maisemaa hallitseva maamerkki. Sinne varastoitiin höyryvetureiden tärkein polttoaine eli halot. Työ halkotarhalla tehtiin paljolti miesvoimin ja työntekijöitä tarvittiin paljon. Halkotarha sijaitsi nykyisen Höyryveripuiston paikalla. Paikannimistössä tämä tärkeä paikka ei ole esillä eikä sen olemassaolosta nykyään ilman silminnäkijän kertomaa tiedä.
Haaravuoren rinteeseen nousi sodan jälkeen rakennusyhtiö Hakan rakentamia taloja. Aluetta alettiin kutsua Hakamäeksi. Tulipa alueelle teollisuuttakin. Kumpulampea päästiin rakentamaan vuonna 1950, kun Aleksi Kumpulampi möi tilansa Keuruun kunnalle. Hänen mukaansa nimettiin alueelle Alluntie.
Tehdas paloi vuosina 1917, 1923, ja 1938. Viimeisen kerran tervatehdas paloi 1954, eikä uutta enää rakennettu. Paikalla on muutamia maamerkkejä muistuttamasta Tervatehtaasta, esimerkiksi iso maakuoppa. Nykyäänkin puhutaan Tervatehtaanmäestä ja sinne vie Riihontieltä Tervatehtaankuja.
Haapamäellä oli parhaimmillaan yli 20 kauppaliikettä, ja monella asemankylän liikkeellä oli sivuliikkeitä. Niinpä sanottiinkin, että oltiin menossa pääkaupoille, kun tultiin keskustaan.
Vuorelle rakennettiin vesitorni vuonna 1953, ja niinpä pian oli luontevaa puhua Vesitorninmäestä. Vesi- ja viemäriverkko rakennettiin Haapamäelle Valtion rautateiden ja Keuruun kunnan yhteisenä hankkeena. Haapamäen vaikea vesitilanne sai vihdoin helpotusta.
Gepan vuorelta pääsi polkua alas kohti kansakoulua ja kiviportaita rinnettä alas kohti muurari Valde Niemelän rakentamaa asuin- ja liiketaloa. Niemelän talossa toimi mm. 1930-luvulla Anna Jaatisen sekatavarakauppa ja 1950-luvulla Nuuttilan vaatetusliike ja Siiri Veintien kampaamo. 1950-luvulla talossa toimi Niemelän vaimon Emmin pitämä ruokala. Emmi laittoi ruokavierailleen ruoan kaksi kertaa päivässä.
Niemelän talon elämä hiljeni kuitenkin vähitellen. 1970-luvulla taloon muutti silloisen omistajan vuokralaisina väkeä, joiden viettämän levottoman elämän vuoksi taloa alettiin nimittää Nousevan auringon taloksi. Sitten talo hiljeni kokonaan, rapistui unohdettuna vuosikymmeniä ja lopulta se purettiin syksyllä 2021.
Lähteet:
Leinonen, Kerttu & Nieminen, Hertta 2018: Tarinaa Haapamäen Kumpulammelta. Keuruu : Printek.
Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruu : Keuruskopio Oy.
Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu : Keurusprint Oy.
Vihola, Teppo 1986: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä . Gummerus Oy.
Suur-Keuruun sanomat 15.8.1958
Kysymyksiä keskustelun tueksi.
1. Tekstissä käsitellään Haapamäen nimistöä. Mistä eri paikat voivat saada nimensä?
2. Millaisia nimiä mainitaan?
3. Minkälainen paikka Haapamäen halkotarha oli?
4. Mikä vaikutti Haapamäen kehitykseen ja miten?
Kylän kehitys seuraili rautatien kehitystä. Kun rataverkko laajeni, kehittyi myös kylä. Syntyi uusia asuinalueita ja tärkeitä paikkoja nimettiin virallisesti ja epävirallisesti. Haapamäen seutu on maastoltaan mäkistä. Paikannimissä onkin paljon mäkiä ja vuoria.
Kapakka ja kolmio
Jokelan tilan maille, asemalta etelään, Niemelänjärven pohjoispäähän rakennettiin Vaasan radan rakennusaikana 1800-luvulla mökki ja sinne ruoka- ja kahvipaikka. Tarjoiltiin siellä miestä väkevämpääkin, ja niinpä tämä paikka sai nimekseen Kapakka. Vähitellen alettiin alueesta ruveta puhumaan nimellä Kapakanmäki.Kun kapakkatoiminta loppui, Jokelan torpan asukkaaksi tuli Jussi (Juho) Kajan. Nimi Kapakka oli niin sitkeässä, että Kajanin Jussia kutsuttiin Kapakan Jussiksi. Hän muutti myöhemmin halkotarhan lähistölle, jonne hän rakensi talon. Hän oli hevosmies ja ajoi hevosella halkokuormia, muuta rahtia ja tavaraa.
Kapakanmäelle muutti muita asukkaita. Kerrotaan, että siellä oli salakapakka ja taidettiin siellä tanssiakin salaa. Kapakanmäellä oli vähän salaperäinen maine. Sinne meni hevostie rautatiekolmiolta. Tällä alueelle muodostui myös ratojen väliin rautatiekolmio, jossa veturit voitiin käydä kääntämässä, kun veturitallin pihan kääntöpöytää ei vielä ollut.
Kapakanvuoreen putosi talvisodan aikaan aseman läheisyyden vuoksi paljon pommeja. Vieläkin siellä voi nähdä pommien jättämiä kuoppia maassa.
Pumppaamo ja halkotarha
Niemelänjärvestä eli Haarajärvestä saatiin vettä höyryveturien tarpeisiin. Leponiemessä sijaitsi pumppaamo, pumppuasema eli pumppuhuone. Vesitorniakin tarvittiin. Asemalla ja ratapihalla oli useita viskureita, joista vesi suihkusi höyryveturin uumeniin. Niemelänjärvellä käytiin myös uimassa. Siellä sijaitsi virallisestikin Haapamäen uimala. Leponiemessä oli vahtitupa ja sinne rakennettiin myös asuintaloja kauniille paikoille.Halkotarha oli laaja alue aivan veturitallien lähellä ja tärkeä maisemaa hallitseva maamerkki. Sinne varastoitiin höyryvetureiden tärkein polttoaine eli halot. Työ halkotarhalla tehtiin paljolti miesvoimin ja työntekijöitä tarvittiin paljon. Halkotarha sijaitsi nykyisen Höyryveripuiston paikalla. Paikannimistössä tämä tärkeä paikka ei ole esillä eikä sen olemassaolosta nykyään ilman silminnäkijän kertomaa tiedä.
Kitulanmäkeä ja Kumpulampea
Kitulanmäelle nousi asuntoja jo 1900-luvun alussa. Alue tunnettiin silloin Kummunmäkenä. Vähitellen nimi vaihtui Kitulanmäeksi. Pihlaja-ojan asutus syntyi sodan jälkeen. Kunta hankki alueen Pihlaja-ojan tilasta ja asuinalue sai nimensä sen mukaan.Haaravuoren rinteeseen nousi sodan jälkeen rakennusyhtiö Hakan rakentamia taloja. Aluetta alettiin kutsua Hakamäeksi. Tulipa alueelle teollisuuttakin. Kumpulampea päästiin rakentamaan vuonna 1950, kun Aleksi Kumpulampi möi tilansa Keuruun kunnalle. Hänen mukaansa nimettiin alueelle Alluntie.
Tervatehdas
Nykyisen Korpelantien ja Niemelänjärven välimastossa, asema-alueen eteläpäässä sijaitsi Haapamäen tervatehdas 1910-luvulta 1950-luvulle saakka. Ennen Korpelantien rakentamista Tervatehtaalle pääsi Halkotarhan luota ratapihan yli. Tervatehtaan perusti Jokelan tilan maille Matti von Nadelstadh (1862–1931) vuonna 1912. Hän johti tehdasta vuoteen 1917. 1920-luvulta tervatehtaan omistus siirtyi Adiel ja Martti Leppälälle ja pian Niilo Vuolle-Apialan Keuruun Terva Oy:n omistukseen. Yritys ei kuitenkaan menestynyt. Tervaskantoja ei enää saatu lähialueilta, eikä tervakauppakaan käynyt entiseen malliin.Tehdas paloi vuosina 1917, 1923, ja 1938. Viimeisen kerran tervatehdas paloi 1954, eikä uutta enää rakennettu. Paikalla on muutamia maamerkkejä muistuttamasta Tervatehtaasta, esimerkiksi iso maakuoppa. Nykyäänkin puhutaan Tervatehtaanmäestä ja sinne vie Riihontieltä Tervatehtaankuja.
Asemankylä
Asemankylä rakentui aseman ympäristöön. Sinne nousi rautatierakennuksia ja rautatieläisten asuintaloja sekä kauppaliikkeitä. Haapamäen nykyisen keskustan alueella sijaitsivat myös Kansakoulunmäki ja Osuuskaupanmäki.Haapamäellä oli parhaimmillaan yli 20 kauppaliikettä, ja monella asemankylän liikkeellä oli sivuliikkeitä. Niinpä sanottiinkin, että oltiin menossa pääkaupoille, kun tultiin keskustaan.
Heinävuoresta Vesitorninmäeksi
Moni Haapamäen paikka on saanut monta eri nimeä aikojen ja asukkaiden vaihtuessa. Haapamäen kansakoulunmäen takana nousee mäki, joka on karttaan merkitty Heinävuoreksi, kansan suussa se oli Heinvuori. Sama paikka mainitaan myös Lehtivuoreksi. Mäelle rakensi 1800-luvun lopussa talon vakuutustarkastaja Oinonen. Sen osti Tervatehtaan isännöitsijä John Gebhard 1917. Pian paikkaa alettiin kutsua Gepan vuoreksi. Talo siirtyi kruununvouti Juho Myllykankaan omistukseen 1930-luvulla ja paikka tunnettiin pian Myllyvuorena.Vuorelle rakennettiin vesitorni vuonna 1953, ja niinpä pian oli luontevaa puhua Vesitorninmäestä. Vesi- ja viemäriverkko rakennettiin Haapamäelle Valtion rautateiden ja Keuruun kunnan yhteisenä hankkeena. Haapamäen vaikea vesitilanne sai vihdoin helpotusta.
Gepan vuorelta pääsi polkua alas kohti kansakoulua ja kiviportaita rinnettä alas kohti muurari Valde Niemelän rakentamaa asuin- ja liiketaloa. Niemelän talossa toimi mm. 1930-luvulla Anna Jaatisen sekatavarakauppa ja 1950-luvulla Nuuttilan vaatetusliike ja Siiri Veintien kampaamo. 1950-luvulla talossa toimi Niemelän vaimon Emmin pitämä ruokala. Emmi laittoi ruokavierailleen ruoan kaksi kertaa päivässä.
Niemelän talon elämä hiljeni kuitenkin vähitellen. 1970-luvulla taloon muutti silloisen omistajan vuokralaisina väkeä, joiden viettämän levottoman elämän vuoksi taloa alettiin nimittää Nousevan auringon taloksi. Sitten talo hiljeni kokonaan, rapistui unohdettuna vuosikymmeniä ja lopulta se purettiin syksyllä 2021.
Lähteet:
Leinonen, Kerttu & Nieminen, Hertta 2018: Tarinaa Haapamäen Kumpulammelta. Keuruu : Printek.
Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruu : Keuruskopio Oy.
Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu : Keurusprint Oy.
Vihola, Teppo 1986: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä . Gummerus Oy.
Suur-Keuruun sanomat 15.8.1958
Kysymyksiä keskustelun tueksi.
1. Tekstissä käsitellään Haapamäen nimistöä. Mistä eri paikat voivat saada nimensä?
2. Millaisia nimiä mainitaan?
3. Minkälainen paikka Haapamäen halkotarha oli?
4. Mikä vaikutti Haapamäen kehitykseen ja miten?
Aihe
Haapamäki (Keuruu), rautatieläiset, asuinalueet, paikannimet, tervatehtaat, vesitornit, rautatieliikenne, kylätKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto