Keuruun Lotta Svärd järjestön Häkkisen kyläosasto perustettiin 18.12.1933. Sitä johti Aino Riihelä, jonka puoliso johti paikallista suojeluskuntaosastoa. Häkkisen koulun opettaja Hulda Rantakallion on muisteltu olleen Häkkisen lottaosaston sihteerinä.
Joulukuussa 1935 oli Mäntästä Häkkisen Arolahteen saakka ulottuva usean suojeluskunnan sotaharjoitus, jonka muonituksen hoitivat sodanmukaisissa talviolosuhteissa Häkkisen lotat. Vuonna 1937 vastaavanlainen sotaharjoitus oli Roosinpohjasta Lintusyrjänharjulle ja muonituksen hoitivat silloin Häkkisen ja Pohjoislahden lotat, näistä kertovat tuon ajan sanomalehdet.
Suojeluskunnan ja lottien yhteistoimin valmistui suojeluskuntatalo Harjulinna syksyllä 1936. Talon alakertaan tuli lotille oma keittiö ja yläkerrassa oli muuta lottatoimintaa varten huone, suojeluskuntalaisilla oli myös omat tilat, sekä molemmille yhteisiä tiloja. Vuosina 1936–1939 Harjulinnassa järjestettiin suojeluskunnan kanssa lähes kuukausittain iltamia, tansseja tai kesäjuhlia. Lotat toimivat monin tavoin Harjulinnassa ja hoitivat mm. kahvituksia tai tarvittaessa muonituksia. Sotien aikaan Harjulinnassa asui evakkoja ja siirtokarjalaisia, heitä oli siellä useita perheitä.
Harjulinnan seinällä on talon vihkiäistilaisuudessa mukana olleista otettu valokuva, jossa suuri osa naishenkilöistä on lottapuvussa. Kuvatekstissä nimetyt henkilöt ovat: Anna Lahtinen, Orvokki Vainio, Aune Salovius, Ilona Pekonen, Anna Vainio, Signe Liukko, Aino Riihelä, Hulda Rantakallio, Anna Pänkäläinen, Aino Häkkinen, Ilmi Järvinen, Eeva Lamminmäki, Rauha Mantere, Kaleva Mantere, Elma Pummila, Tyyne Vehmas, Hilda Lehtinen, Sanni Vainio, Siiri Liukko, Aune Alanko, ja Liisa Eskola.
Lottamatrikkelissa on mainittu useat edellä mainitut henkilöt sekä lisäksi Alma Häkkinen, Juliana Autonen, Toini Hirvenlahti, Kreetta Kaakkolahti, Liisa Pänkäläinen, Eeva Liukko ja Hanna Liukko. Edellä mainittu Alma Häkkinen toimi myös rintamalottana, hän lähti rintamalle heti, kun vaadittava ikä täyttyi, kertoi hänen siskonsa Anja Kallio-Mannila.
Sota-aikana Häkkisen lotat olivat muonitustyössä myös Keuruulla. Pekkalan talossa oli kenttäkeittiö, jossa Siiri Liukko oli keittäjänä majoittuen Pekkalan talon kamarissa. Myös Kansallispirtillä hän toimi lottatehtävissä. Anna Pänkäläinen leipoi kotona illalla myöhään, koska kotona oli pienet lapset. Aune Alanko oli muonittamassa sotilaita Kalettomalla, hän viipyi siellä useita päiviä kerrallaan. Eeva Liukko oli leipomassa talvisodan aikaan Männistöllä Pohjoislahdella, leivät pakattiin säkkiin ja toimitettiin sitten rintamalle.
Häkkisessä toimi myös tyttö-osasto, pikkulotat. Toiminnassa mukana muistaa olleensa Tuula Lehto (Alanko), jonka perhe asui tuolloin Koskelassa. Hän muistaa, kuinka pelottavaa pienen tytön oli yksin kulkea pimeässä kotoa Harjulinnaan, vaikkei matka kovin pitkä ollutkaan. Hän muisteli, että alkuvaiheessa pikkulottatoimintaa veti Toini Hirvenlahti ollessaan Liukon koulun opettajana ennen Karjalaan lähtöään. Elvi Salovius on kertonut veljelleen osallistuneensa myös pikkulottien toimintaan. Sotilaspoikatoiminnassa puolestaan oli mukana Ensio Salovius. Hän oli vartioimassa Keuruun rautatieasemalla karjalaisten maataloustyökaluja, jotka rautatieasemalla odottivat noutajaansa. Oikeat pyssyt ja panokset oli vartiotehtävissä olleilla sotilaspojilla käytössään tuossa työtehtävässä. Matti Pänkäläinen on kertonut olleensa vartioimassa Lapinsalmen rautatiesiltaa sotilaspoikana.
Useissa tarinoissa tuli esille pelkoa herättäneet muistot talojen ylitse lentäneistä venäläiskoneista. Kun hälytys lähestyvistä lentokoneista tuli Palojärven taloon, äiti kietaisi viltinmutkassa syliinsä nuorimmaisen, v. 1940 syntyneen pikkuveljen ja he juoksivat pihasaunaan suojaan peläten pommikoneita. Toisen kerran Kirsti-tytär katseli tuvan ikkunasta Mänttään päin ja näki kuinka pommit pudotettiin lentokoneesta Mänttään.
Anja Kallio-Mannila puolestaan muistaa kuinka Mäntän ilmahälytys kuului Häkkiskylälle asti. Lentokoneet tulivat Mäntästä päin, ja ne lensivät yli Ylä-Häkkisen aitan ja talon. Perhe meni talon pohjoispäähän lattialle makaamaan hakien sieltä turvaa.
Alma Tuominen on muistellut maaliskuuta 1940, jolloin Häkkiseen tuotiin komppania alokkaita, sillä Puolustusvoimat otti koulutukseen uusia ikäluokkia sodan varalta. Heidät majoitettiin Harjulinnaan ja sen läheiselle Häkkisen koululle. Häkkisen lotat hoitivat heille muonituksen Harjulinnassa. Kirsti Lautamäki muistaa Liisa Eskolan olleen keittämässä ruokaa sotilaille. Eeva Lamminmäki leipoi kotonaan Palojärvellä leipää sotilaille. Äiti laittoi leivät Kirsti-tytön koulureppuun ja leivät matkasivat mukana repussa Harjulinnan päätyovelle, jossa hän luovutti ne lotille ja jatkoi matkaansa läheiseen Häkkisen kouluun. Erkki Pänkäläisen muistelun mukaan alokasjoukko oli Häkkisessä loppukesään 1940 asti ja sitten heidät siirrettiin Pohjoislahdelle, ilmeisesti Männistölle. Häkkisen koulu toimi tuolloin tilapäisesti Ylä-Häkkisen talossa. Myös siirtolaislapsia oli koulussa jonkin aikaa, muisteli Anja Kallio-Mannila.
Vuonna 1941 Elsa Hjerpe oli karjantarkkailijana eli assistenttina Liukon alueella ja hän asui Häkki-Liukon talossa. Hän ilmaisi halunsa lähteä rintamalle rouva Karviselle osoitetulla kirjeellä.
Jatkosodan alkupäivinä 29.6.1941 pelkoa Liukon ja Häkkisen kylillä aiheutti huhu, että Liukonkylän Lehtosaaressa on desantti, hänen siis pelättiin olevan venäläinen vakoilija. Joku oli nähnyt oudon kulkijan menneen Kirkkosalmesta yli Lehtosaareen, eikä hänestä tiedetty, onko kulkija venäläinen vai suomalainen. Paikalle tuli sotilaita, jotka lähtivät Isosta-Liukosta veneellä ja he tutkivat maaston Kannaksensaaressa ja Lehtosaaressa desantin löytämiseksi. Lopulta hänet löydettiin Lehtolan riihen takaa, josta sotilaat ottivat hänet kiinni. Hän kuitenkin osoittautui suomalaiseksi sotilaskarkuriksi, näin on Erkki Pänkäläinen kertonut asiasta.
Rauhan tultua rintamalottia vietiin jonnekin, Aino Riihelä tiedotti heille, että kaikki lottajärjestöön liittyvä piti hävittää, muisteli Anja Kallio-Mannila. Se oli kova paikka, sillä muistoistakaan ei voitu puhua vuosikymmeniin.
Aihe
Häkkinen (Keuruu), lotat, maanpuolustusjärjestöt, seurantalot, järjestöt, suojeluskunnat, sota-aika, muistelu, kokemuskerronta, 1933-1944, muonitusKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.