Pihlajaveden nuorisoseura perustettiin vuonna 1908. Seuran toimintaan kuului valistustilaisuuksia, perhe- ja kuukausikokouksia, kuoroja ja näytelmiä.
Vuonna 1910 alettiin suunnitella oman talon rakentamista. Tontti vuokrattiin Vähäkömin maasta. Rakennuspiirustukset laati ratamestari Hellman. Urakoitsijoina olivat Janne ja Kalle Aho. Suurin osa puutavarasta ym. saatiin lahjoituksina maanviljelijöiltä ja kauppiailta. Arkkitehtuuriltaan jugendvaikutteisen talon vihkiäiset olivat juhannuksena 1911.
1920-ja 1930 -luvuilla nuorisoseurantalo antoi Suojeluskunta- ja Lotta-järjestöille sekä monelle muulle seuralle toimintamahdollisuudet. Sota-aikaan nuorisoseurantalo oli sotilaskäytössä reserviläisten kertausharjoituspaikkana sekä siirtoväen majoitus- ja varastokäytössä. Suojeluskunta ja lotat olivat olleet näinä vuosina pääasialliset talon käyttäjät ja niin seurantalo myytiin suojeluskunnalle. Nuorisoseura jätti itselleen ainaisen vapaan käyttöoikeuden.
Vuonna 1944 suojeluskunta lakkautettiin, ja nuorisoseurantalosta käytettiin nimitystä "Valtiontalo". Nuorisoseura ei sammunut, vaan heräsi toimimaan monipuolisesti mm. näytelmien ja kurssien parissa. Nuorisoseura osti entisen talonsa takaisin valtiolta. Talon kauppakirja on tehty vuonna 1947.
Nykyään Nuorisoseurantalo palvelee kyläläisiä erilaisten harrastusten, tapahtumien, kioski- ja kesäterassi Kesäpihlajan ja tanssien myötä.
Lähde: Aino Korjan laatima historiikki Pihlajaveden nuorisoseura 70 vuotta,
www. pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1163-pihlajaveden-nuorisoseuran-70-v-historiikki-aino-korja
Vuonna 1910 alettiin suunnitella oman talon rakentamista. Tontti vuokrattiin Vähäkömin maasta. Rakennuspiirustukset laati ratamestari Hellman. Urakoitsijoina olivat Janne ja Kalle Aho. Suurin osa puutavarasta ym. saatiin lahjoituksina maanviljelijöiltä ja kauppiailta. Arkkitehtuuriltaan jugendvaikutteisen talon vihkiäiset olivat juhannuksena 1911.
1920-ja 1930 -luvuilla nuorisoseurantalo antoi Suojeluskunta- ja Lotta-järjestöille sekä monelle muulle seuralle toimintamahdollisuudet. Sota-aikaan nuorisoseurantalo oli sotilaskäytössä reserviläisten kertausharjoituspaikkana sekä siirtoväen majoitus- ja varastokäytössä. Suojeluskunta ja lotat olivat olleet näinä vuosina pääasialliset talon käyttäjät ja niin seurantalo myytiin suojeluskunnalle. Nuorisoseura jätti itselleen ainaisen vapaan käyttöoikeuden.
Vuonna 1944 suojeluskunta lakkautettiin, ja nuorisoseurantalosta käytettiin nimitystä "Valtiontalo". Nuorisoseura ei sammunut, vaan heräsi toimimaan monipuolisesti mm. näytelmien ja kurssien parissa. Nuorisoseura osti entisen talonsa takaisin valtiolta. Talon kauppakirja on tehty vuonna 1947.
Nykyään Nuorisoseurantalo palvelee kyläläisiä erilaisten harrastusten, tapahtumien, kioski- ja kesäterassi Kesäpihlajan ja tanssien myötä.
Lähde: Aino Korjan laatima historiikki Pihlajaveden nuorisoseura 70 vuotta,
www. pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1163-pihlajaveden-nuorisoseuran-70-v-historiikki-aino-korja
Aihe
Pihlajavesi (kunta), Pihlajavesi (Keuruu : kylä), nuorisoseurat, seurantalot, hirsirakennukset, sota-aika, suojeluskunnat, 1900-lukuKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto
Luontiajankohta
2021