Aineistot (yhteensä 761)

Huttulan talon emäntä Elisabet Carbonarian elämäntarina.

Tauno Kuoppala kertoo, miten uitossa kastuneet saappaat kuivattiin 1940-luvulla.

Dokumenttielokuva vuonna 1991 Keuruun Suojoella tehdyistä arkeologisista kaivauksista. Museologian professori Janne Vilkuna esittelee Suojoen kaivausten tuloksia vuonna 2016 Keski-Suomen museossa kuvatussa jaksossa. Kesto 31:13 min.

Vuonna 1954 kuvattu katsaus maahamme. Esillä muun muassa presidentin puolison vierailu Kuopiossa, Savon Lastenlinnan ja joulumerkkikodin vihkiäiset, evankelistan saarna, Otavan uudisrakennuksen harjannostajaiset, pontikkatehdas, laivastovierailu ja…

Vuonna 1959 valmistunut filmi, jossa luodaan monipuolinen ajankuva yhteiskunnasta. Esillä muun muassa kansanedustajien vierailu Neuvostoliitossa, Keuruun nähtävyyksiä, kotkalaisen Vilkkaan linja-autoliikkeen 25-vuotisjuhlallisuuksia, Fordin elojuhlat…

Dokumentti kertoo Keuruun Kalettomalla vuonna 2016 järjestetystä konepäivästä, jossa oli esillä vanhoja maatalous- ja maansiirtokoneita sekä kädentaitoja. Kesto 23:58 min.

Vuonna 1945 valmistunut dokumentti, jossa esillä sisävesilaivamatka Keski-Suomessa maakunnan esittelyn näkökulmasta kuvattuna. Kohteina muun muassa vanha kirkko, Orionin tehtaat ja Keski-Suomen Osuusliikkeen hotelli. Keuruu kohdassa 8:40. Kesto…

Artikkelissa kerrotaan Keuruun kunnan omistamasta Heikkilän maatilasta ja sen vaiheista 1890-luvulta 1990-luvulle. Tekstissä mainitaan myös muita tiloja, joita kunta hankki turvatakseen taloudenpitoaan.

Artikkeli kertoo entisajan palvelusväestä maatiloilla ja siitä, miten toimittiin työsuhteen vaihtuessa syksyisin.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014

Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min.

Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa.

Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan aittarakennusta ja sen sisältöä ja käyttöä. Samalla hän kertoo esimerkiksi elintarvikkeiden säilömisestä ja käytöstä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003).

Keuruun vanhan kirkon edessä otetussa kuvassa on ryhmä alastarolaisia kesäretkellään 1980-luvulla. Oikealla liikennöitsijä Reino Tammelin.

Alma Tuominen (os. Häkkinen) palveli toisen maailmansodan aikana lottana puhelinkeskuksen hoitajana Keuruulla ja Itä-Karjalassa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa.

Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931.

Kuvassa näkyy Ampialan kylän väkeä istumassa ja seisomassa jylkynkiven äärellä. Kaksi miestä seisoo sen päällä pitäen toisistaan käsistä kiinni. Mukana on myös kaksi koiraa.

Teksti kertoo Ampialan veljesten kepposista 1900-luvulta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksti kertoo muun muassa Halla-Viinen luokin teosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Toiminimi Anna Jaatisen kauppaliike sijaitsi Haapamäen keskustan alueella ns. Valde Niemelän talossa 1920 - 1930-luvuilla. Tulitikkuetiketissä lukee, että ruoka- ja siirtomaatavarakaupasta on aina saatavilla hyvä ja monipuolinen kahvivarasto.…

Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelivat syksyllä 2019 arkisia asioita. Piirissä pohdiskeltiin kelloa ja ajan määrittelyä eri aikoina Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Tärkeä ajan määre on myös kahviaika. Kahvin valmistamiseen liittyy monia jo…

Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla.

Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta.

AVI:n rahoittamassa Artikkelien Aarteet - hankkeessa digitoituja Keuruun Joulu -lehden artikkeleita.

Artturi Valkolalla (1896-1986) oli Artturi Valkola- niminen kauppaliike Keuruun keskustassa. Multialla syntynyt Valkola harjoitteli kaupan pitoa veljensä Vernerin kaupassa Sahrajärvellä ja ostikin kaupan veljeltään. Vuonna 1928 hän siirtyi…

Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja…

Arvo Valkolan liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkurasian on valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932.…

Tekstissä kerrotaan muun muassa Asunnan Erkin matkasta kansanhuoltoon rukkastenostolupaa hakemaan. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi.

Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle.

Kuvassa on Asunnan työväenyhdistyksen johtokunta pöydän ääressä. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Emma Lempinen, Aino Nikkaanmäki, Lyydia Mäkinen. Vasemmalta alhaalta Anselm Laaksonen, Juho Nikkaanmäki, Semmi Peltola ja Matti Mäkinen.

Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle.

Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen…

Autoilija Niilo Rauhala uuden autonsa kanssa Melonsaaressa.

Mustavalkoisessa talvisessa kuvassa on kolme autoa rivissä sekä kuvassa oikella kaksi miestä. Oikeassa kulmassa näkyy lautarakenteista taloa.

Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta.

1960-luvulla otetussa kuvassa näkyy viisi henkilöautoa rivissä maatilan pihanurmikolla. Taustalla on maatilan talousrakennuksia.

Eenok Lahti (1887-1952)omisti keskimoottorilla varustetun moottoriveneen. Tällä veneellä hän hoiti Pihlajaveden seurakunnan pappien, lukkarin yms. kuljetuksia Pihlaisselän yli seuranpitoon ja muihin tilaisuuksiin, sillä kunnon teitä oli vähän.…

Eenok Lahti (1887-1952) omisti yhden Pihlajaveden ensimmäisistä moottoripyöristä, merkilltään Radco 2. Hän teki sillä pidempiäkin matkoja, jos huonot tieyhteydet vain tämän mahdollistivat. Taitavana seppänä hän teki moottoripyöränsä sivuille sukset…

Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani.

Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja,…

Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.

Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista.

Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto.

Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. Keskon ruoka-, herkku - ja siirtomaatavaraliike sijaitsi Haapamäellä.

Siipirataslaiva Elias Lönnrotin eli Ellun kotisatama Ahtola on ollut tunnettu veneranta jo pitkään.

Vanhassa mustavalkokuvassa maalaistalon väkeä seisoo talon pihapiirin vieressä olevalla viljapellolla. Heidän joukossaan on naisia, miehiä ja lapsia. Osalla miehistä on ruislyhteet kädessä ja niitä makaa myös pellolla, josta osa on vielä niittämättä.

Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929.

Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Keuruun kirjastorakennus ihastuttaa kävijöitä kauniilla, ajattomalla arkkitehtuurillaan Tarhian maisemissa. Ensimmäistä Keuruun kirjastorakennusta odotettiin kuitenkin kauan.

Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä…

Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978.

Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista.

Vanhassa mustavalkokuvassa on miehiä ja naisia kokoontuneena ulos rakennuksen päätyyn. Osa naisista seisoo ja osa istuu maassa. Heillä on kauniisti nutturalle laitetut hiukset ja pitkät mekot yllään. Joukossa on myös nuoria lettipäisiä tyttöjä.…

Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista.

Kertomuksessa ruustinna Kerttu Lavaste muistelee toisen lapsensa synnytystä eräänä pakkasyönä Keuruun synnytyslaitoksella.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Haalistuneessa värikuvassa viisihenkinen perhe seisoo kesäiltana kotitalonsa edustalla vierellään perheen auto. Perheen lapset ovat nuoria naisia.

Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.

Vuonna 1954 valmistunut katsaus maamme arkeen ja juhlaan. Esillä muun muassa avantouintiseuran näytös, hiihtokeskuksen maisemia, Metsäviikon juhlakokous, grafiikan näyttely, diakonissavihkimys ja Otavan kirjapainon rakennustyömaa. Kesto 7:07 min.

Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla.
Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta.

Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta.Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla…

Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen…

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo.

Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen…

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944.

1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton…

Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin.