Aineistot (yhteensä 697)

Huttulan talon emäntä Elisabet Carbonarian elämäntarina.

50 _50 Runo 13-vuotias.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pekka Isomaki_1860-luvun nälkävuodet Pihlajavedellä.pdf
Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014

Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min.

Pihlajaveden säästöpankki.jpg
Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa.

3. Ahkeran ja tunnollisen Iitan tarina.mp3
Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Aitat elävät.pdf
Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan aittarakennusta ja sen sisältöä ja käyttöä. Samalla hän kertoo esimerkiksi elintarvikkeiden säilömisestä ja käytöstä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 9 (2003).

Alma Tuominen (os. Häkkinen) palveli toisen maailmansodan aikana lottana puhelinkeskuksen hoitajana Keuruulla ja Itä-Karjalassa.

26 _26 Alusvaatteita ja marjoja Haapamäen rouville.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa.

Amorin narrit.pdf
Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931.

Ampialan jylkynkivellä.jpg
Kuvassa näkyy Ampialan kylän väkeä istumassa ja seisomassa jylkynkiven äärellä. Kaksi miestä seisoo sen päällä pitäen toisistaan käsistä kiinni. Mukana on myös kaksi koiraa.

Teksti kertoo Ampialan veljesten kepposista 1900-luvulta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksti kertoo muun muassa Halla-Viinen luokin teosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

170617-145755-6818r..jpg
Toiminimi Anna Jaatisen kauppaliike sijaitsi Haapamäen keskustan alueella ns. Valde Niemelän talossa 1920 - 1930-luvuilla. Tulitikkuetiketissä lukee, että ruoka- ja siirtomaatavarakaupasta on aina saatavilla hyvä ja monipuolinen kahvivarasto.…

Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelivat syksyllä 2019 arkisia asioita. Piirissä pohdiskeltiin kelloa ja ajan määrittelyä eri aikoina Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Tärkeä ajan määre on myös kahviaika. Kahvin valmistamiseen liittyy monia jo…

Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla.

Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta.

AVI:n rahoittamassa Artikkelien Aarteet - hankkeessa digitoituja Keuruun Joulu -lehden artikkeleita.

170617-145755-6696r.netti.jpg
Artturi Valkolalla (1896-1986) oli Artturi Valkola- niminen kauppaliike Keuruun keskustassa. Multialla syntynyt Valkola harjoitteli kaupan pitoa veljensä Vernerin kaupassa Sahrajärvellä ja ostikin kaupan veljeltään. Vuonna 1928 hän siirtyi…

Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja…

170617-145755-6690r.netti.jpg
Arvo Valkolan liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkurasian on valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932.…

Tekstissä kerrotaan muun muassa Asunnan Erkin matkasta kansanhuoltoon rukkastenostolupaa hakemaan. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Kurssikuvia Asunnan Hautalasta 1929.jpg
Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi.

Isabel Foye Toukokuun 21, 1913-Maaliskuun 13, 1999.jpg
Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle.

Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen…

Niilorauhala.jpg
Autoilija Niilo Rauhala uuden autonsa kanssa Melonsaaressa.

Taksitrajattu.jpg
Mustavalkoisessa talvisessa kuvassa on kolme autoa rivissä sekä kuvassa oikella kaksi miestä. Oikeassa kulmassa näkyy lautarakenteista taloa.

autot keskustassa.tif
Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta.

Autot rivissä Ilvesjärven pihanurmikolla.jpg
1960-luvulla otetussa kuvassa näkyy viisi henkilöautoa rivissä maatilan pihanurmikolla. Taustalla on maatilan talousrakennuksia.

Eeva+Jenny+Kerttu moottoriven. perässä Lempi Puromäki + (2 oik tuntematon).jpg
Eenok Lahti (1887-1952)omisti keskimoottorilla varustetun moottoriveneen. Tällä veneellä hän hoiti Pihlajaveden seurakunnan pappien, lukkarin yms. kuljetuksia Pihlaisselän yli seuranpitoon ja muihin tilaisuuksiin, sillä kunnon teitä oli vähän.…

Eenok Lahti ja Radco 2 moottoripyörä.jpg
Eenok Lahti (1887-1952) omisti yhden Pihlajaveden ensimmäisistä moottoripyöristä, merkilltään Radco 2. Hän teki sillä pidempiäkin matkoja, jos huonot tieyhteydet vain tämän mahdollistivat. Taitavana seppänä hän teki moottoripyöränsä sivuille sukset…

eevaantoi.pdf
Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani.

1 ok nettiin eija junno-pihlainen.jpg
Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja,…

Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.

Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista.

Elämää Haapamäen vanhassa kansi.pdf
Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto.

10. Veräjä, Erkki Teininmäki, kämpät, uitot, kaupat .mp3
Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen…

33 _33 Runo Elämän iltahuutoja.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

170617-145755-6831r..jpg
Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. Keskon ruoka-, herkku - ja siirtomaatavaraliike sijaitsi Haapamäellä.

Elonkorjuutalkoot.jpg
Vanhassa mustavalkokuvassa maalaistalon väkeä seisoo talon pihapiirin vieressä olevalla viljapellolla. Heidän joukossaan on naisia, miehiä ja lapsia. Osalla miehistä on ruislyhteet kädessä ja niitä makaa myös pellolla, josta osa on vielä niittämättä.

Emäntä-vainaan kellonvitjat.pdf
Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929.

Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Kirjastorakennus 20 vuotta.pdf
Keuruun kirjastorakennus ihastuttaa kävijöitä kauniilla, ajattomalla arkkitehtuurillaan Tarhian maisemissa. Ensimmäistä Keuruun kirjastorakennusta odotettiin kuitenkin kauan.

Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä…

Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978.

Kansansoittokilpailujen tuloksia Keuruulla.jpg
Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista.

Entisajan pukeutumistyyliä.jpg
Vanhassa mustavalkokuvassa on miehiä ja naisia kokoontuneena ulos rakennuksen päätyyn. Osa naisista seisoo ja osa istuu maassa. Heillä on kauniisti nutturalle laitetut hiukset ja pitkät mekot yllään. Joukossa on myös nuoria lettipäisiä tyttöjä.…

170617-145755-6742r.netti.jpg
Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Ampialan perhe Iso-Huttulassa.jpg
Haalistuneessa värikuvassa viisihenkinen perhe seisoo kesäiltana kotitalonsa edustalla vierellään perheen auto. Perheen lapset ovat nuoria naisia.

F.E. Sillanpaa.tif
Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

F.E. Sillanpää Keuurulla 1950-luvun lopussa.tif
Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.

170617-145755-6722r.netti.jpg
Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla.
Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy.

43 _43 Runo Häähuntu.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Haapamäki Asema.tif
Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta. Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla…

170617-145755-6815r..jpg
Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen…

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Haapamäen kansakoulu.tif
Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

IMG 19_haapamäen_vanha_kirjastorakennus.jpg
Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo.

Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen…

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Haapamäki Asema kopio.jpg
Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään.

21 _21 Haapamäki kesti sodan ja kukoisti.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista.

15 _15 Runo Haitarikurttu.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston sihteeri Helny Airaksinen kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944.

Haketusnäytös seurakuntakeskuksen pysäköintialueella.jpg
1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton…

Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin.

Harjulinna.jpg
Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta.

66 _66 Harrastukset ja rakkaus kukoistivat.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

kalakuvanetti.jpg
Jukka Mäkinen esittelee kalastamaansa haukea. Mäkisen autokorjaamo sijaitsi nykyisessä Kirjaston rannassa, jota sen vuoksi ennen kutsuttiin Mäkisen rannaksi.

Havuköynnösten tekijät.jpg
Vanhassa mustavalkokuvassa on toistakymmentä nuorta aikuista seisomassa seurantalon rappusilla. Käsissään heillä on havyköynnöksiä.

170617-145755-6755r..jpg
Heikki Airaksinen piti kauppaa Keuruun keskustassa Ostola-nimisessä talossa. Samassa paikassa oli kauppaa pitänyt jo hänen isänsä Juho Airaksinen.

Lapinsalmensillalla.jpg
Mustavalkoisessa kuvassa autoilija Heikki Soininen seisoo Keuruulla Lapinsalmen sillalla autonsa vieressä tammikuussa 1930. Taustalla näkyy oikealla rautatiesilta ja vasemmalla Keuruun vanha kirkko.

Heinänseivästäjät.jpg
Mustavalkoisessa valokuvassa kolme naista ja miestä nojaa viikatteisiin ja hankoihin heinäseipään edessä. Taustalla näkyy talon kattoa ja kuusiaita.

Heinänseivästäjät tauolla.jpg
Mustavalkoisessa valokuvassa heinänkorjaajat ovat tauolla. Naiset seisovat peltotiellä ja miehet istuvat ojanpenkalla.

Arkisto sisältää Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksen säännöt, perustamisasiakirjoja, pöytäkirjoja, toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1954 – 1983

40 _40 Runo Helgan laulu.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Henkilökuntaa Keuruun sairaalan pihassa.jpg
Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun kunnansairaalan henkilökuntaa seisomassa sairaalan pihassa työvaatteissaan. Taustalla näkyy sairaalan ulkorakennuksia. Kuva on otettu vuonna 1954. Vasemmalta oikealle henkilöt ovat lääkäri Reino Ojanen, Arma…

Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen.

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat…

Herra Kurjenmiekan rakkauden draama.pdf
Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2