Karimon koulu perustettiin 1920-luvun loppupuolella supistettuna kansakouluna. Toisin sanoen koulussa oli yksi opettaja, jonka työaika tasattiin kahden alimman ja neljän ylimmän luokan kesken. Siitä seurasi, että opetusta ei ollut kaikilla oppilailla joka päivä tai viikko. Näinä kotipäivinä oli ’etätöitä’.
Johtokunnan puheenjohtajana oli Nestori Raiski (1927 - 65) ja ensimmäisenä opettajana Saimi Nieminen (1928 - 45). Koulu toimi Raiskin talon yhteydessä. Vuonna 1947 Pihlajaveden kunnan kansakoululautakunnan edustaja selosti Karimon koulun johtokunnalle koulupiirijakoa ja sen muutoksia sekä pyysi johtokuntaa määrittämään uuden koulun paikan ja rakennusaikataulun.
Johtokunta esitti paikaksi Alkulaan menevän tien vartta Karimolta. Koulu olisi rakennettu vuoden 1949 loppuun mennessä. Johtokunta pyysi valtuustoa asettamaan rakennustoimikunnan ja aloittamaan rakennustyön. Kun valtuusto käsitteli koulupiirijakoa, koululautakunnan esitys koulun paikasta Koiviston talon lähellä voitti Alkulan paikan. Valtuusto siirsi rakennustoimikunnan asettamista koulun paikasta tehdyn valituksen vuoksi.
Valtuuston tonttipäätöksen pysyttyä voimassa se asetti rakennustoimikunnan: Nestori Raiski, Selim Yltiö ja Jaakko Mäkinen. Rakennustoimikunnan tehtäväksi tuli hankkia koulutalon piirustusten luonnokset ja kustannusarvio. Tämän jälkeen ne piti tuoda valtuuston hyväksyttäviksi ja aloittaa koulun rakentaminen lupien tultua hyväksytyiksi. Toimikunnasta eronneen Raiskin tilalle valittiin Eero Lähteenmäki. Valtuusto (1949) hyväksyi tontin asemakaavan, "Koulurakennusten piirustustoimiston" laatimat koulun ja talousrakennuksen piirustukset, haki niille vahvistuksen ja valtionavun sekä rakennutti hirrestä keskuslämmityksellä varustetun koulun.
Koulun rakentaminen aloitettiin kesällä vuonna 1949 ja se valmistui syksyllä 1950. Koulun työntekijät ja oppilaat muuttivat uuteen kouluun Raiskista 28.10.1950. Koulun vihkiäiset olivat 19.8.1951 yhdessä Lapin koulun lisärakennuksen vihkiäisten kanssa. Valtuusto ei muuttanut koulua täydelliseksi kansakouluksi, vaan se jatkoi supistettuna kansakouluna. Perusteena oli oppilaiden vähäisyys – vain 24 oppilasta. Koululla oli myös muuta käyttöä mm. Karhunkylän voimistelu- ja urheiluseura Kontio sai käyttää vapaasti koulutiloja. Myöhemmin kansalaisopisto ja seurakunta saivat käyttää koulun tiloja ja kalustoa. Seurakunta piti koululla mm. nuorisokerhoa.
Koulutoimen tarkastaja (1951) oli hyvillään koulun päästyä viimeinkin tilavaan ja kaikin puolin sopivaan huoneistoon. Koulu oli muutettava jo 1.8.1951 täydelliseksi kaksiopettajaiseksi kansakouluksi, jota varten koulu oli rakennettu. Lasten oli saatava täydellistä opetusta. Siksi johtokunnan piti esittää kunnanvaltuustolle koulun laajentamista. Perustettiin toinen opettajanvirka ja täydentää opetusvälineistöä. Koulun ympäristöä kunnostettiin ja hankittiin puutarhasuunnitelma. Sähköt koululle saatiin 24.8.1951. Sähkön toimittajana oli Koillis-Satakunnan sähköyhtiö. Puhelin saatiin samoihin aikoihin.
Koulua yritettiin lakkauttaa ensimmäisen kerran 1965. Johtokunta katsoi, että esitys koulupiirijaon muuttamisesta ja Karimon piirin lakkauttamisesta oli tehty hätiköiden ja tutkimatta perusteellisesti oppilasmääriä sekä rakennusten kuntoa ja oppilaskyydityksiä. Lopettamisen sijasta rakennettiin kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1976 lisärakennus (viipalekoulu). Pihlajavetiset halusivat liittyä Keuruuseen ja lopettaa oman kunnan vuonna 1969.
Uutinen 30.7.2003 kertoo: Ukkonen sytytti Keuruun Karhunkylällä sijaitsevan Karimon kyläkoulun tuleen maanantai-iltana ennen puolta yötä. Karimon koulun viimeinen kevätjuhla vietettiin vuonna 2006.
Tiedetila Tiedetila aloitti entisellä Karimon koululla haja-asutusalueella Keski-Suomessa keskellä erämaata vuonna 2007. Tavoitteena on säilyttää henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja. Tiedetila esittelee myös tieteellisiä demonstraatioita. Tiedetilalla on kursseja kahdella aihealueella: tietotekniikka ja puutarhanhoito. Kohderyhmät ovat kaikenikäisiä ihmisiä. Painopiste on seniori-ikäisissä ihmisissä. Näyttelyt ovat avoinna yleisölle sopimuksen mukaan. Tiedetilan arkistot ovat tutkijoiden käytettävissä ympäri vuoden.
Uutinen 4.8.2010 Veera ukkosmyrsky: Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevalla Karimon entisellä kyläkoululla toimivan Tiedetilan päärakennus kärsi vahinkoja ukkosen sytyttämässä tulipalossa keskiviikkona iltapäivällä. Tiedetilan keskeisiä toimintoja ovat edelleen tietokonemuseo, kotimaiset luonnonkasvit, kasvatusmenetelmät, kurssit ja kansainväliset hankkeet.
Lähde: Hannu Välimäki (2013). Kansanopetus ja koulut Keuruulla 1628 – 2008
Johtokunnan puheenjohtajana oli Nestori Raiski (1927 - 65) ja ensimmäisenä opettajana Saimi Nieminen (1928 - 45). Koulu toimi Raiskin talon yhteydessä. Vuonna 1947 Pihlajaveden kunnan kansakoululautakunnan edustaja selosti Karimon koulun johtokunnalle koulupiirijakoa ja sen muutoksia sekä pyysi johtokuntaa määrittämään uuden koulun paikan ja rakennusaikataulun.
Johtokunta esitti paikaksi Alkulaan menevän tien vartta Karimolta. Koulu olisi rakennettu vuoden 1949 loppuun mennessä. Johtokunta pyysi valtuustoa asettamaan rakennustoimikunnan ja aloittamaan rakennustyön. Kun valtuusto käsitteli koulupiirijakoa, koululautakunnan esitys koulun paikasta Koiviston talon lähellä voitti Alkulan paikan. Valtuusto siirsi rakennustoimikunnan asettamista koulun paikasta tehdyn valituksen vuoksi.
Valtuuston tonttipäätöksen pysyttyä voimassa se asetti rakennustoimikunnan: Nestori Raiski, Selim Yltiö ja Jaakko Mäkinen. Rakennustoimikunnan tehtäväksi tuli hankkia koulutalon piirustusten luonnokset ja kustannusarvio. Tämän jälkeen ne piti tuoda valtuuston hyväksyttäviksi ja aloittaa koulun rakentaminen lupien tultua hyväksytyiksi. Toimikunnasta eronneen Raiskin tilalle valittiin Eero Lähteenmäki. Valtuusto (1949) hyväksyi tontin asemakaavan, "Koulurakennusten piirustustoimiston" laatimat koulun ja talousrakennuksen piirustukset, haki niille vahvistuksen ja valtionavun sekä rakennutti hirrestä keskuslämmityksellä varustetun koulun.
Koulun rakentaminen aloitettiin kesällä vuonna 1949 ja se valmistui syksyllä 1950. Koulun työntekijät ja oppilaat muuttivat uuteen kouluun Raiskista 28.10.1950. Koulun vihkiäiset olivat 19.8.1951 yhdessä Lapin koulun lisärakennuksen vihkiäisten kanssa. Valtuusto ei muuttanut koulua täydelliseksi kansakouluksi, vaan se jatkoi supistettuna kansakouluna. Perusteena oli oppilaiden vähäisyys – vain 24 oppilasta. Koululla oli myös muuta käyttöä mm. Karhunkylän voimistelu- ja urheiluseura Kontio sai käyttää vapaasti koulutiloja. Myöhemmin kansalaisopisto ja seurakunta saivat käyttää koulun tiloja ja kalustoa. Seurakunta piti koululla mm. nuorisokerhoa.
Koulutoimen tarkastaja (1951) oli hyvillään koulun päästyä viimeinkin tilavaan ja kaikin puolin sopivaan huoneistoon. Koulu oli muutettava jo 1.8.1951 täydelliseksi kaksiopettajaiseksi kansakouluksi, jota varten koulu oli rakennettu. Lasten oli saatava täydellistä opetusta. Siksi johtokunnan piti esittää kunnanvaltuustolle koulun laajentamista. Perustettiin toinen opettajanvirka ja täydentää opetusvälineistöä. Koulun ympäristöä kunnostettiin ja hankittiin puutarhasuunnitelma. Sähköt koululle saatiin 24.8.1951. Sähkön toimittajana oli Koillis-Satakunnan sähköyhtiö. Puhelin saatiin samoihin aikoihin.
Koulua yritettiin lakkauttaa ensimmäisen kerran 1965. Johtokunta katsoi, että esitys koulupiirijaon muuttamisesta ja Karimon piirin lakkauttamisesta oli tehty hätiköiden ja tutkimatta perusteellisesti oppilasmääriä sekä rakennusten kuntoa ja oppilaskyydityksiä. Lopettamisen sijasta rakennettiin kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1976 lisärakennus (viipalekoulu). Pihlajavetiset halusivat liittyä Keuruuseen ja lopettaa oman kunnan vuonna 1969.
Uutinen 30.7.2003 kertoo: Ukkonen sytytti Keuruun Karhunkylällä sijaitsevan Karimon kyläkoulun tuleen maanantai-iltana ennen puolta yötä. Karimon koulun viimeinen kevätjuhla vietettiin vuonna 2006.
Tiedetila Tiedetila aloitti entisellä Karimon koululla haja-asutusalueella Keski-Suomessa keskellä erämaata vuonna 2007. Tavoitteena on säilyttää henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja. Tiedetila esittelee myös tieteellisiä demonstraatioita. Tiedetilalla on kursseja kahdella aihealueella: tietotekniikka ja puutarhanhoito. Kohderyhmät ovat kaikenikäisiä ihmisiä. Painopiste on seniori-ikäisissä ihmisissä. Näyttelyt ovat avoinna yleisölle sopimuksen mukaan. Tiedetilan arkistot ovat tutkijoiden käytettävissä ympäri vuoden.
Uutinen 4.8.2010 Veera ukkosmyrsky: Keuruun Pihlajavedellä sijaitsevalla Karimon entisellä kyläkoululla toimivan Tiedetilan päärakennus kärsi vahinkoja ukkosen sytyttämässä tulipalossa keskiviikkona iltapäivällä. Tiedetilan keskeisiä toimintoja ovat edelleen tietokonemuseo, kotimaiset luonnonkasvit, kasvatusmenetelmät, kurssit ja kansainväliset hankkeet.
Lähde: Hannu Välimäki (2013). Kansanopetus ja koulut Keuruulla 1628 – 2008
Aihe
Pihlajavesi (kunta), Pihlajavesi (Keuruu : kylä), 1900-luku, koulurakennukset, näyttelytoiminta, alakoulu, tietotekniikka, luonnonkasvit, kurssitKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupungikirjasto
Luontiajankohta
2021