Kamana on ollut alkuaan Keuruun seurakunnan kirkkoherranpappilan Kangasmannilan navetta. Pappilat olivat aikanaan myös suuria maatiloja, sillä maatalouden harjoittaminen oli osa kirkkoherran palkkausta. Esimerkiksi vuonna 1881 Keuruun kirkkoherralla oli 20 lehmää, 4 hevosta ja 20 lammasta. Seurakuntien viranhaltijat siirtyivät luontaispalkkauksesta rahapalkkaukseen vasta vuoden 1922 lainmuutoksella.
Puusta rakennettuja navetoita jouduttiin aika ajoin uusimaan. Kun Keuruun seurakunta päätyi 1900-luvun alussa rakentamaan kirkkoherralle uuden navetan, se päätettiin valmistaa kivestä. Navetta valmistui talvella 1903 petäjävetisen Otto Heinäsen johdolla.
Keuruulla maataloudesta luopuminen tapahtui kirkkoherra Leikolan aikana. Tila vuokrattiin Vihtori Tuomiselle ja hänen perheelleen. Vuokrasopimukseen sisältyi myös navetta. Navetta peruskorjattiin 1930-luvun jälkipuoliskolla. Päätös asiasta tehtiin elokuussa 1936, ja piirustukset peruskorjausta varten laati rakennusmestari Jalmari Kuronen. Korjaukset toteutettiin kesällä 1938. Tuomisten jälkeen Kangasmannilan tilaa vuokrasi Eino Pykälämäki perheineen vuosina 1938–1946.
Navetta toimi alkuperäisessä käytössään 1940-luvulle saakka, minkä jälkeen sen suojissa toimi ensin kolmen keuruulaisen - Paavo Sammallahden, Kalervo Lampisen ja Kalle Liukon omistama puusepänverstas Pakali. 1950-luvun alussa tiloihin tuli Johannes Ilmoniemen Keuruun Autokoulu ja Korjaamo. Autokoulun siirryttyä muualle, toiminta jatkui korjaamona ja konepajana vuoteen 1961 saakka. Keuruu Auton toimitiloina navetta oli vuosina 1961–1968, jonka jälkeen se siirtyi Liikenne Mäkelän talliksi ja korjaustiloiksi aina vuoteen 1985 saakka. Sen jälkeen navetassa toimivat Keuruun Kolarikorjaamo, Seppä Jussin paja ja Väinö Koivusen hitsauspaja, Keuruun Työkäsine Oy, Keuruun Sähkö (varastotila ja myymälä) ja Keski-Suomen Puu ja Tarvike. Tilaa hyödynnettiin myös muussa pienimuotoisessa varastokäytössä.
Jo vuonna 1983 Keuruun seurakunnan kirkkovaltuustolle oli tehty ehdotus navetan käyttämisestä esimerkiksi näyttelytilana. Samansuuntaiset toivomukset toistuivat aika ajoin, kunnes vuonna 1997 seurakunnan teettämän esiselvityksen perusteella päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin asian eteenpäinviemiseksi. Hankkeen virallinen toteuttamispäätös tehtiin kirkkovaltuustossa huhtikuussa 1999 ja lopullinen rakentamispäätös 22.6.1999.
Korjaussuunnitellun lähtökohtana oli kivirakennuksen kulttuurihistoriallisen luonteen säilyttäminen sekä perinteisten materiaalien ja työtapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 8,4 miljoonaa markkaa, ja tukea siihen saatiin Opetusministeriöltä, Keski-Suomen Ympäristökeskukselta ja Keski-Suomen Liitolta.
Rakennusurakkakilpailu käytiin kesäkuussa 1999 ja työt päästiin aloittamaan jo saman kuun lopulla. Rakennus sai myös uuden nimen syyskuussa 1999 järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Ehdotuksista, joita saatiin peräti 142 kappaletta, voiton vei nimi KAMANA, joka oli johdettu KAngasMAnnilan NAvetasta. Ehdotuksen teki Keuruun seurakunnan kappalainen Ossi Poikonen. Urakka valmistui ulkotöitä lukuun ottamatta maaliskuussa 2000. Avajaisia vietettiin aprillipäivänä 2000. Pihatyöt valmistuivat kesäkuussa samana vuonna.
Hankkeen toteutuksessa oli alusta saakka mukana useat eri toimijat. Keuruun seurakunnan lisäksi yhteistyössä olivat mukana Keuruun kaupunki, Keuruun Matkailu Oy, Keuruun museosäätiö, Keski-Suomen Käsi-ja Taideteollisuusyhdistys, Pappilan Juusto Oy ja kahvila-ravintolan yrittäjät. Tavoitteena oli saada aikaiseksi paikka, josta monenlaiset ihmiset voisivat oman mielenkiintonsa kohteen.
Matkailukeskus Kamanan alkuperäiset toimijat olivat Keuruun museo, Keski-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen Kamana-shop, Pappilan Juusto Oy, Kahvila-ravintola Myllytuuli, Parturi-kampaamo Arja ja Keuruun Matkailu. Vuosien varrella toimijat ovat vaihtuneet. Kesällä 2021 Kamanan alkuperäisistä toimijoista on jäljellä enää Keuruun museo, minkä lisäksi kivinavetan tiloissa harjoittavat liiketoimintaansa ravintola Pappilan Taverna sekä lahja- ja vaatepuoti Tiltaltti Shop, jonka yhteydessä toimii Keuruun kaupungin infopiste.
Aihe
Keuruu, navetat, matkailukohteet, maatilat, 1900-luku, virkatalot, kivirakennuksetKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.