Haapamäen syksyllä 2021 puretun ala-asteen paikalla sijaitsi ennen uuden koulun rakentamista kansakoulun piharakennus. Siellä oli erikseen tyttöjen ja poikien käymälät, joihin mentiin pitkiä portaita pitkin.
Näiden jatkona oli rakennus, jossa sijaitsi puukäsityöluokka. Ulkorakennuksessa oli ollut myös navetta opettajan lehmälle, kuten 1900-luvun alussa oli ollut tapana.
Rakennuksen takana oli suomainen alue, jota ennen vanhaan oli käytetty kyläläisten yhteisenä kaatopaikkana. Se oli alkanut kasvaa tiheää puustoa. Yleinen kaatopaikkamonttu siirtyi sieltä lähemmäs rautatietä nykyisen Pyramidin paikalle. Maantien myötäisesti oli koulun liiterirakennus.
Punaisessa puukoulussa oli isot pönttöuunit, joita varten puuta tarvittiin paljon. Liiteri oli vähän pelottavakin paikka. Opettaja käski pojat hakemaan liiteristä puunkappaleita puukäsitöiden materiaaliksi. Siellä oli pimeää ja pöllöt lehahtelivat pelottavasti lepopaikasta toiseen.
Pesäpalloa pelattiin vuonna 1932 valmistuneelta koulurakennukselta yli pihan kohti liiteriä. Pallo vieri usein liiterin alle. Isot pojat saivat lyötyä pallon pihan ja rakennuksen yli maantielle asti. Myöhemmin liiteri paloi maan tasalle.
Koulun tienpuoleisen päädyn paikkeilla oli kioski. Sieltä koulun rakentajat ostivat virvokkeita. Koulun rakentamisen jälkeen kioski siirtyi tien toiselle puolelle. Kioskin omisti ainakin Lassi Laitinen. Hän soitteli siellä haitariakin. Kioskilla heitettiin myös tikkaa.
Koulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1955. Rakennustyön urakoi Kerrostyö Oy Jyväskylästä. Kaikki ei aluksi sujunut suunnitelmien mukaan. Perustustyö vaikeutui, kun rakennuksen eteläpäädyn maa-aines olikin luultua pehmeämpää. Vastaavana rakennusmestarina toimi Vilho Tuukkanen Jyväskylästä. Hän oli hätää kärsimässä, miten saisi liian pieneksi mitoitetun urakan rahat riittämään, kun aikaakin oli kulunut hankalissa perustustöissä. Arkkitehti Laila Niemioja kävi silloin tällöin rakennuksella valvomassa, että kaikki oli tehty piirustusten mukaan. Rakennusmestari ei tykännyt arkkitehdin arvosteluista.
Koulun rakennusmiehiä oli yli 60. He olivat paikallisia työmiehiä. Harjannostajaisia vietettiin Haapamäen työväentalolla toukokuussa 1955.
Koulu valmistui talvella 1956, muutama kuukautta suunniteltua myöhemmin. Koulun seiniä kaunistavat freskot ihastuttivat kulun valmistuttua. Koulussa oli myös erikoisluokkia, kuten musiikkiluokka. Koulussa sai myös ortodoksisen uskonnon opetusta.
Koulunkäynti oli 1950-luvulla erilaista kuin nykyään. Varsinkin johtajaopettaja Viljo Uusinoka ja opettaja Eemil Koskiahde olivat kurinpidossa kovia, vanhanaikaisia opettajia. Opettaja Rauni Isokangas jäi mieleen hyvänä opettajana. Hän oli Haapamäen kulttuurielämässä näkyvä hahmo ja johti mm. kuoroja. Hän oli kotoisin Pohjanmaalta ja teki Haapamäellä pitkän uran opettajana. Hieman erilainen muisto Rauni Isokankaasta on se, kun hän ohjasi hevosta Petäisenjärven jääajoissa!
Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 10.1.1955, 11.2.1955, 29.5.1955, 31.11.1956.
Kysymyksiä keskustelun tueksi.
1. Heräsikö sinulle koulumuistoja?
2. Millainen sinun ensimmäinen koulusi oli?
3. Millainen rakennus Haapamäen kansakoulu oli?
4. Tekstissä mainitaan liiteri. Mikä ja millainen paikka se oli?
5. Kioski oli lähellä rakennusta. Millainen se oli?
Näiden jatkona oli rakennus, jossa sijaitsi puukäsityöluokka. Ulkorakennuksessa oli ollut myös navetta opettajan lehmälle, kuten 1900-luvun alussa oli ollut tapana.
Rakennuksen takana oli suomainen alue, jota ennen vanhaan oli käytetty kyläläisten yhteisenä kaatopaikkana. Se oli alkanut kasvaa tiheää puustoa. Yleinen kaatopaikkamonttu siirtyi sieltä lähemmäs rautatietä nykyisen Pyramidin paikalle. Maantien myötäisesti oli koulun liiterirakennus.
Punaisessa puukoulussa oli isot pönttöuunit, joita varten puuta tarvittiin paljon. Liiteri oli vähän pelottavakin paikka. Opettaja käski pojat hakemaan liiteristä puunkappaleita puukäsitöiden materiaaliksi. Siellä oli pimeää ja pöllöt lehahtelivat pelottavasti lepopaikasta toiseen.
Pesäpalloa pelattiin vuonna 1932 valmistuneelta koulurakennukselta yli pihan kohti liiteriä. Pallo vieri usein liiterin alle. Isot pojat saivat lyötyä pallon pihan ja rakennuksen yli maantielle asti. Myöhemmin liiteri paloi maan tasalle.
Koulun tienpuoleisen päädyn paikkeilla oli kioski. Sieltä koulun rakentajat ostivat virvokkeita. Koulun rakentamisen jälkeen kioski siirtyi tien toiselle puolelle. Kioskin omisti ainakin Lassi Laitinen. Hän soitteli siellä haitariakin. Kioskilla heitettiin myös tikkaa.
Koulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1955. Rakennustyön urakoi Kerrostyö Oy Jyväskylästä. Kaikki ei aluksi sujunut suunnitelmien mukaan. Perustustyö vaikeutui, kun rakennuksen eteläpäädyn maa-aines olikin luultua pehmeämpää. Vastaavana rakennusmestarina toimi Vilho Tuukkanen Jyväskylästä. Hän oli hätää kärsimässä, miten saisi liian pieneksi mitoitetun urakan rahat riittämään, kun aikaakin oli kulunut hankalissa perustustöissä. Arkkitehti Laila Niemioja kävi silloin tällöin rakennuksella valvomassa, että kaikki oli tehty piirustusten mukaan. Rakennusmestari ei tykännyt arkkitehdin arvosteluista.
Koulun rakennusmiehiä oli yli 60. He olivat paikallisia työmiehiä. Harjannostajaisia vietettiin Haapamäen työväentalolla toukokuussa 1955.
Koulu valmistui talvella 1956, muutama kuukautta suunniteltua myöhemmin. Koulun seiniä kaunistavat freskot ihastuttivat kulun valmistuttua. Koulussa oli myös erikoisluokkia, kuten musiikkiluokka. Koulussa sai myös ortodoksisen uskonnon opetusta.
Koulunkäynti oli 1950-luvulla erilaista kuin nykyään. Varsinkin johtajaopettaja Viljo Uusinoka ja opettaja Eemil Koskiahde olivat kurinpidossa kovia, vanhanaikaisia opettajia. Opettaja Rauni Isokangas jäi mieleen hyvänä opettajana. Hän oli Haapamäen kulttuurielämässä näkyvä hahmo ja johti mm. kuoroja. Hän oli kotoisin Pohjanmaalta ja teki Haapamäellä pitkän uran opettajana. Hieman erilainen muisto Rauni Isokankaasta on se, kun hän ohjasi hevosta Petäisenjärven jääajoissa!
Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 10.1.1955, 11.2.1955, 29.5.1955, 31.11.1956.
Kysymyksiä keskustelun tueksi.
1. Heräsikö sinulle koulumuistoja?
2. Millainen sinun ensimmäinen koulusi oli?
3. Millainen rakennus Haapamäen kansakoulu oli?
4. Tekstissä mainitaan liiteri. Mikä ja millainen paikka se oli?
5. Kioski oli lähellä rakennusta. Millainen se oli?
Aihe
Haapamäki (Keuruu), kansakoulu, kansakoulunopettajat, koulurakennukset, rakentaminen, 1950-luku, rakennuttaminen, Niemioja, Laila, muistot, kokemuskerronta, muisteluKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Haapamäen muistelupiiri muistelee nyt jo puretun Haapamäen kansakoulun rakentamista ja koulun opettajia 1950-luvulla.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto