Kruunuhäät Haapamäellä

Vanhaa Kruunuhääperinnettä elvytettiin Suomessa erityisesti Nuorisoseurojen toimesta 1940-luvulta lähtien. Nuorisoseurat järjestivät myös muita historiallisia kulkueita seudun paikallisperinteestä ja sen henkilöhistoriasta ammentaen.

Haapamäellä kruunuhäitä on pidetty ainakin kahdet, heinäkuussa 1950 ja 1956. Kruunuhäät keräsivät paljon osallistujia ja ne ovat jääneet monen 1950-luvun lapsen mieleen. Väkeä oli paikalla tungokseksi asti ja kruunuhäitä juhlittiin antaumuksella. Juhlista tuli myös paljon puhetta jälkeen päin. Muisteltiin, että ainakin yksi hevonen karkasi ja lainakiesitkin menivät rikki. Häjytkin taisivat eläytyä rooliinsa vähän liikaa.

Sunnuntaina 16.7.1950 pidetyt kruunuhäät järjestivät Haapamäen Nuorisoseura ja Maatalousnaiset. Häitä mainostettiin Suur Keuruun sanomissa seuraavasti: Tulkaa joukolla näkemään, miten häitä vietetään, vanhat tavat arvoonsa! Kruunuhäät ohjasi petäjävetinen Jaakko Kolu.

Klo 12 juhlaväki lähti kulkueena Haapamäen Yhteiskoululta kohti juhlapaikkana toimivaa Haapamäen Suojaa. Ensimmäisenä kulkueessa olivat pelimannit, töysäläiset Akseli Vienola ja Aarne Ylämäki sekä kolholaiset Koivikot. Sitten tulivat morsiusparit, Vuokko Kimari-Ermala ja Pentti Salmi sekä Laina Hiekkaranta ja Olavi Ermala. Samoin kulkueessa olivat mukana puhemiehet, morsianten vanhemmat, herrasväkeä, kenkkärit eli juomanlaskijat, kanttori, suntio ja vallesmanni. Kaikki olivat pukeutuneet vanhoihin asuihin.

Haapamäen Suojalla toimitettiin ensin hääväen esittely ja juotiin kirkkokahvit. Sitten tanssittiin vanhoja tansseja ja syötiin runsas, perinteinen hääateria. Tanssit jatkuivat vielä Suojalla sekä Työväentalolla.

Vuoden 1956 kruunuhäät pidettiin 28.–29. heinäkuuta. Yhden viikonlopun ajan Haapamäki muuttui vanhan hääperinteen näyttämöksi tansseineen, kulkueineen ja hääaterioineen. Haapamäen kruunuhäitten järjestäjä oli urheiluseura Karstulan Kiva ry.

Karstulassa ensimmäiset Kruunuhäät järjestettiin elokuussa 1955, taustalla vaikuttivat Maatalousnaiset ja Karstula seura. Pian mukaan tuli Karstulan Kiva, jonka huvitoiminnassa Kruunuhäät oli vuosikymmeniä tärkeässä roolissa.

Haapamäellä juhlallisuudet alkoivat lauantaina 28.7. klo 19 kävelykulkueella kohti Haapamäen Suojaa. Näin kuvattiin sulhasen lähtöä morsiamen kotiin. Kulkueessa oli mukana soittajia, sulhaset ja morsiamet, näiden vanhemmat, puhemiehet, kylän väki ja kukkaistyttöjä ja poikia.

Suojalla oli kahvitilaisuus hääväen esittelyineen. Sitten seurasi häätanssit ja vielä muita vanhoja tansseja. Soitosta vastasivat maankuulut Purppurapelimannit Kaustisista sekä Eemil Kuismanen ja Jukka Harjun yhtye. Harju oli myös Kruunuhäitten ohjaaja.

Sunnuntaina 29.7. juhlallisuudet alkoivat klo 15 hevoskulkueella. Mukana oli toistakymmentä valjakkoa lähitaloista. Juhlallisuudet jatkuivat Suojalla lauantain tapaan, mutta nyt tarjolla oli hääateria. Vanhan ajan aterialla tarjottiin perunalihakeittoa, piimää, leipää, voita ja sahtia. Leipä pienittiin ilman puukkoa taittamalla, ja ruokailuvälineitä oli puulusikat. Sahti tarjottiin haarikoista. Vanhoja tansseja tanssittiin myös sunnuntaina.

Juhlien järjestäjät antoivat haapamäkisille erityiskiitoksen vanhojen tanssien taitamisesta. Perinnetansseja taitamattomat pääsivät myös lauantai ja sunnuntai-iltana tanssin makuu Haapamäen Pallo-Poikien lavalla. Tansseja tahditti jyväkyläläinen PK-Kvintetti. Tanssit keräsivätkin suuren määrän väkeä.

Lähteet:
Suur-Keuruun sanomat 13.8.1950, 20.7.1950
Suur-Keuruun sanomat 24.7.1956, 31.7.1956

Aihe

Haapamäki (Keuruu), tapahtumat, 1950-luku, kulkueet, kansantanssit (tanssit), perinne, häät, nuorisoseurat, järjestöt

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Haapamäellä järjestettiin 1950-luvulla kahdet vanhaan hääperinteeseen perustuvat kruunuhäät.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Luontiajankohta

2021