Isovihan aikana Keuruun kirkkoherra Herpmanin kolme poikaa, Gabriel, Juhana ja Kustaa tekivät sissitöitään venäläisten kiusaksi.
Tarinan mukaan Herpmanin pojat muun muassa piilottivat kaksi Keuruun kirkon kelloa, olivathan ne arvokasta metallia ja venäläisten haluamaa sotasaalista.
Suurempi kelloista löytyi metsästä sodan jälkeen vuonna 1721, mutta pienempää ei ole löydetty. Tarina kertoo, että Herpmanin pojat upottivat sen Tarhiaan.
Kelloa on yritetty etsiä monta kertaa, muun muassa Keski-Suomen Pinoneeripataljoonan metallinpaljastuslaitteella, mutta turhaan.
Kerrotaan, että tyynenä kesäiltana, kun auringonsäteet leikkivät Tarhian pinnassa, kellon voi kuulla kumahtelevan järven pohjassa.
Lähteet:
A. Aaltio: Herpmanin pojat, Keuruun joulu 1968.
Aihe
Keuruu, vesistöt, järvet, isoviha, kirkonkellotKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.