Haapamäen apteekki

Haapamäen apteekki avattiin 23.6.1940. Talvisodan päätyttyä ja Elisenvaaran jäätyä rajan taakse, kylän apteekin oikeudet sijoitettiin Haapamäelle. Moskovan rauhan jälkeen luovutetulta alueelta siirtoapteekkeina uusille toimipaikoille siirrettiin 57 apteekkia.

Vuorela-nimisessä talossa Verstaanmäellä toimiva apteekki oli hyvä lisä vilkkaan risteysasemakylän palveluihin. Rautatieläiskylä ei koskaan nukkunut, ja niinpä apteekki oli auki myös öisin. Seinässä oli luukku, jonka kautta yöllä kauppaa käytiin. Apteekin yläkerrassa oli asuntoja, joissa myös henkilökunta asui.

Haapamäen ensimmäinen apteekkari oli Oskar Henrik (Kalle) Vierto (ent. Nyström). Hän oli syntynyt vuonna 1889 Jyväskylässä ja kuoli vuonna 1964 Kannuksessa. Kalle Vierto oli aloittanut Elisenvaaran apteekkarina Kurkijoella marraskuun alussa vuonna 1939. Alle vuoden päästä hän joutui siirtymään Haapamäelle, mukanaan osa Elisenvaaran apteekin tarvikkeista.

Kalle Vierrosta tuli vuonna 1941 apteekkari Kannukseen. Hänen poikansa Esko Vierto (1918-1983) toimi Haapamäellä farmaseuttina ja myöhemmin proviisorina vuosina 1956-58. Hänen vaimonsa Terttu toimi farmaseuttina. Esko Vierrosta tuli Perhon apteekkari vuonna 1963.

Haapamäen apteekissa paitsi myytiin, myös valmistetiin lääkkeitä. Ohjeiden mukaan valmistettiin pulvereita, pillereitä, salvoja ja mikstuuroja. Lähes jokaisella apteekilla oli oma, tunnettu yskänlääkkeensä. Erilaisia särkypulvereita pakattiin paperisiin annospusseihin.

Myös eläimille sai lääkkeitä apteekista. Haapamäen talon isäntä Eemeli oli saanut armeijassa oppia hevosten lääkinnästä. Hänellä oli tiedossa lääkkeitä, joita apteekista sitten käytiin hankkimassa.

Apteekkirakennus Vuorela oli valmistunut alun perin kestikievariksi 1880-luvulla. Pihaan oli silloin rakennettu myös ulkorakennus kestikievarin hevosia varten. Rakennuksen hirret oli siirretty Asemalammen rannalta olevasta asuinrakennuksesta.

Kun kievaritoiminta loppui, talossa alkoi toimia Haapamäen Osuuskauppa vuonna 1903. Lindellin (myöh. Lausamo) rautauunitehdas oli talon seuraava käyttäjä. Näiltä ajoilta lienee peräisin myös Verstaanmäki-nimitys.

Vuorelassa toimi Lindellin jälkeen 1920-1930-luvuilla yksityistä kauppatoimintaa. Kauppiaina toimivat ainakin rouva Lehtimäki ja rouva Kassila. Rakennuksessa toimi myös Rautatieläisten kauppa oy, kunnes sille valmistui uusi myymälärakennus aseman lähelle.

Apteekki oli Vuorelassa vuoteen 1959, jolloin se siirtyi tien toiselle puolelle valmistuneeseen Säästöpankin taloon uusiin tiloihin. Vuorelaan muutti Määttäsen huonekaluliike. Seuraava talon käyttäjä oli Haapamäen Katulähetys ry. Vuodesta 1986 Vuorela tunnettiinkin Katulähetystalona.

Apteekki siirtyi myöhemmin Haapamäen keskustaan Osuuspankin taloon. Vanha apteekkirakennus seisoo kuitenkin paikallaan ja moni tuntee paikankin yhä Apteekinmäkenä

 

Lähteet:

Kuusinen, Osmo (toim.) 1998: Haapamäen Saalem-seurakunta 60 v. Keuruu: Haapamäen Helluntaiseurakunta.

Kontulainen, Reino. Kurkijoen apteekit. Kurkijokelainen, 28.1.2011.

Olli, Marcus 2010: Menetetyt apteekit. Luovutetun alueen lääkehuolto keskiajalta vuoteen 1945. Helsinki: PharmaPress.

Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint.

 

Aihe

Haapamäki (Keuruu), apteekit, apteekkarit, Vierto, Oskar, Vierto, Esko, rakennukset, 1940-luku

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Luontiajankohta

2023