1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista.
Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa.
Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955.
Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella.
Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.
Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa.
Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955.
Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella.
Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.
Aihe
Haapamäki, hiihto, Holmenkollen, olympiavoittajat, maailmanmestarit, rautatieläisetKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Lähde
http://kshiihto.fi/suomi100.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Hakulinen
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(11853)
http://www.ski-keuruu.fi/sporttisaitti/materiaalit/historiaa/hiihtohistoriaa/veikko-hakulinen/index.htm
http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/2-uncategorised/85-haku-veikko-haapamaelta-holmenkollenille-1952
http://smhiihdot.ski-keuruu.fi/smhiihdot/uutiset/86-uutisia-veikko-hakulisesta-suur-keuruun-sanomissa-1953
Biografia
1950-luvun hiihtokuningas Veikko Hakulinen syntyi Kurkijoella vuonna 1925. Hän oli kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hakulisen vanhemmat asuivat vuoden 1952 Oslon talvikisojen aikoihin rautatieläisinä Haapamäellä. Haapamäen Suojalla järjestettiin Hakulisen 50 km olympiavoiton jälkeen 3.3.1952 yksi monista juhlatilaisuuksista.
Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa.
Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955.
Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella.
Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta vuonna 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.
Ennen 15.1.1953 alkanutta Evon metsäkoulua Lammilla Hakulinen teki keväästä 1952 seuraavaan vuodenvaihteeseen metsäalan työharjoittelua Yhtyneiden Paperitehtaitten piiripäällikön Väinö Huostilan alaisuudessa Haapamäellä. Haapamäki oli siten Hakulisen harjoittelumaastoa ja hän myös voitti Haapamäen Urheilijoiden järjestämät kotikisat ennen Evon metsäkouluun lähtöään. Hakulinen edusti hiihtourallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, talvella 1954 Evon Metsä-Poikia ja metsäopiston jälkeen vuodesta 1955 Jämsänkosken Ilvestä sekä Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa. Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa.
Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 km vuonna 1953 ja 15 km vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 km kilpailussa kolmanneksi. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955.
Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi neljä kertaa vuosina 1952–1954 ja 1960. Hän sai Pro Urheilu –tunnustuksen vuonna 2000. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko. Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillään vuonna 2003 Valkeakoskella.
Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta vuonna 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.
Elinvuodet
1925-2003