Farkkutehtaan perustaminen Keuruulle

Oy Stockhaus Ab Keuruulle

Ruotsalainen vaatealan yritys Stockhaus Ab halusi perustaa teollisuushallin ja farmaritehtaan Keuruulle kolmesta syystä: runsas työvoima, kaunis paikka ja ystävälliset ihmiset. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Stockhaus alun perin kuuli Keuruusta? Sopimus solmittiin kesällä 1973. Sopimuksen allekirjoittivat kunnanjohtaja Eino Nurmela ja Stockhausin johtaja Lars Stockhaus. Alkuun oli määrä ommella farmarihousuja, mutta myöhemmin laajennettiin myös farkkutakkeihin. Kaupan pakettihinta oli yli miljoona markkaa, ja se sisälsi tontin, rakennuskustannukset kaikkine sähkö-, vesi-, ja viemäriliittymineen, lämmityslaitteineen sekä valaisulaitteineen. Lisäksi tarvittiin sähköliittymät linjan koneita varten ja sosiaalitilat. Halli rakentui juuri sellaiseksi kuin tilaaja toivoi: rakennusmestari Reino Mikkonen oli suunnitteluvaiheessa tiiviisti yhteydessä Stockhausiin ja omistajien toivomuksia huomioitiin. Rakennusvaiheen rakennusmestarina toimi Martti Usvamaa. Rakentajat olivat keuruulaisia. Teollisuushalli sijaitsee edelleen Mäntäntien varressa.

Ompelijakurssi yhteistyössä Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen kanssa

Keuruu sitoutui järjestämään ompelijakurssin yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Se tapahtui ammattikasvatushallituksen myöntämillä varoilla "toimeenpanevien työllisyysammattikurssien" järjestämiseen. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kurssikeskuksen kanssa niille, joilla ei ollut koulutusta. Ompelijakursseja järjestettiin useita. Tehtaaseen työllistyi ammattikoulun suorittaneita ompelijoita, mutta heillekin teollinen ompelu oli uutta. Stockhausin johto kehui ompelijoiden ammattitaitoa ja housujen erinomaista laatua. Viisi parasta ompelijakurssin suorittanutta palkittiin. Ensimmäiset farmarit sai kunnanjohtaja Eino Nurmela.

Lisää koulutusta

Lisäksi järjestettiin johtamistaidon kursseja ja esimieskursseja. Esimieheksi ryhtyminen oli joillekin kova paikka. Saattoi olla, että kurssilainen oli alun perin halunnut ompelijaksi, mutta hänet sitten johto halusi työnjohtajaksi. Työnjohtajan tuli ensisijaisesti pitää huoli, että aikatauluissa pysyttiin. Lisäksi hän hoiti ongelmatilanteita. Ompelua ei tehtävään kuulunut niinkään.

Ompelutyöt alkavat

Ompelu alkoi rakentamisen ollessa kesken, Rekan tiloissa, sillä samalla alueella sijaitsivat Kaapelitehdas Reka ja TVH:n tilat. Tehtaanjohtajana toimi Pentti Uitto. Alkuvaiheessa vähän aikaa mukana johtotehtävissä toimi ruotsalainen Kurt Fast, työnjohtajana toimi Mauno Oksman, joka tuli Portugalista Stockhausin tehtailta. Fast oli vain vähän aikaa. Aluksi työntekijät saivat tuntipalkkaa, myöhemmin tuli urakkapalkka, jota ei olisi haluttu. Urakkaan pääseminen vaati melkoisia ponnistuksia: esim. 180 haarasaumaa saattoi urakalla ommella päivässä, ja silti urakka oli vain 130 %. Aikaa ei saanut mennä mihinkään turhaan, tätä korostettiin myös ompelukursseilla: turhat liikkeet koulutettiin pois. Jonkin ajan kuluttua saatiin ruotsalainen palkkataso, joka oli n. 20 % suomalaista parempi.

Henkilökunnasta ja eri tehtävistä

Enimmillään tehtaassa lienee ollut n. 170 työntekijää, alun perin kaavailtiin yli 200 työntekijän laitosta. Ammatteja olivat mm. vaiheompelija, työnjohtaja ja ompelukonemekaanikko. Lisäksi leikkaamossa olivat leikkaajat, nauhoilla kiersi työnjakajat, sillä ”nauha” ei vielä alkuvaiheessa pyörinyt. Nauhoja oli kolme ja yhdellä nauhalla työskenteli n. 20 ompelijaa. Oli myös viimeistämö, jossa valmiit vaatteet viimeisteltiin lähetyskuntoon. Lisäksi oli konttori, jossa laskettiin palkat ja jaettiin tilinauhat. Työvuoro oli klo 7-16. Ylitöitä tehtiin joskus, mutta ei kahta vuoroa. Voimalalakon aikaan tehtaassa ei ollut sähköä ja työt seisoivat. Raaka-ainetta saatiin Suomesta, mm. Finlayson valmisti kankaita. Ostajan mukaan Stockhausin farkuilla oli hyvä maine: keuruulaiset, Stockhausin farkut olivat hyvin ommeltuja ja kestäviä. Keuruun tehdas möi tuotteita suoraan, ostaja neuvotteli sopimukset. 1970-luku ja vielä 1980-lukukin oli suomalaisen tekstiiliteollisuuden kulta-aikaa, tehtaita perustettiin paljon. Stockhausin tehdas nousi Keuruulle muutoinkin voimakkaan paikallisen teollisen nousukauden aikaan: samaan aikaan vilkasta toimintaa oli Tiwillä, Rekalla sekä Otavalla. Liekö tässä vaikuttanut kunnan johtajan aktiivisuus vai paikallisten toimijoiden oma yrittäminen?

Itäviennin romahdus lopetti tehtaan

Muutoksia tapahtui tehtaan omistuksissa ja Stockhaus muuttui Staytoniksi, ja myöhemmin ennen lopettamista, vielä Beaversin tehtaaksi. Tehdas toimi vuoteen 1991 saakka. Suomalainen tekstiiliteollisuus ei ehtinyt muuntautua länsivientiin.

Aihe

Keuruu, vaateteollisuus, teollisuus, tehtaat, yritykset, Uitto, Pentti, Usvamaa, Martti, Nurmela, Eino, Stockhaus, Lars, Mikkonen, Reino, ompelijat

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekijä

Lähde

Julkaisija

Muu tekijä