Näin joulun alla tulee mieleen, miten entisaikaan vietettiin joulua täällä Keuruulla. Ennen kuin joulun viettoon päästiin, oli tehtävä monet valmistelut.
Varilimppu eli varituinen leivottiin jo ennen suursiivousta. Varilimppua säilytettiin laarissa, kuivissa rukiissa ja hapanleipä vaikkanoissa eli vartaissa.
Sitten alkoikin siivoukset. Aloitettiin vierashuoneista, siis kamareista ja siivous tehtiinkin perusteellisesti. Kaikki tavarat vietiin ulos tuulettumaan ja katajanoksilla riimottiin katot ja seinät. Kamareiden siivous kesti parikin päivää.
Kahta viikkoa ennen joulua siivottiin suuri tupa. Tupa riimottiin ensin katajanoksilla, siinä oli parikin ihmistä riimomassa. Miehet tekivät pitkistä kuusenoksista neljä sutia, joilla tuvan maalaamaton lattia hinkattiin.
Suti laitettiin pitkään varteen ja se oli painava. Lattialle laitettiin hiekkaa ja kylmää vettä, mutta sutien päälle viskottiin lämmintä vettä.
Tässä hommassa oli neljä miestä työssä, kaksi aina hinkkasi yhtä sutia. Välillä huuhdeltiin vedellä enin lika pois. Sitä varten oli seinässä lattian rajassa reikä, josta vesi valui ulos. Kun tarpeeksi oli hinkattu alkoi huuhtelu. Kuluneet sutit vietiin pihalle. Huuhtelu tapahtui siten, että vettä heitettiin ämpärillä lattialle ja siinä oli kolme, neljä naisihmistä luudilla lakaisemassa. Vesi laastiin jälleen lattian rajassa olleeseen reikään, josta se valui ulos.
Vettä käytettiin runsaasti ja sitä ajoivat nyt miehet hevosella karjakeittiöstä. Siinä olikin ukoilla hommaa. Vettä tuotiin kylmänä ja kuumana ja sitä kului paljon ennen kuin tuvan suuri lattia oli äitini mielestä hyvin pesty ja huuhdeltu. Niin kauan piti huuhdella, että valkoinen kuohu tuli laastessa veteen.
Sitten lattia kuivattiin nokkossäkeillä kuivaksi. Pestyt sängyt tuotiin tupaan. Ne täytettiin pitkillä, kuivilla rukiin oljilla ja sitten laitettiin pellavainen raiti olkien päälle. Lampaan vällyt oli peitteenä.
Ja tuoksu oli hyvä. Siinä oli puhtaan lattian ja kuivien olkien tuoksua. Pystyraasu, jossa oli metriset halot palamassa, kuivatti pestyn tuvan lattian.
Mutta ei tätä kaikkea yhtä kyytiä tehty. Sitä syötiin ja juotiin välillä!
Jouluruokien valmistelu oli toinen suuri työ, koska kaikki tehtiin kotona.
Syysteurastus oli tehty marraskuussa, joten siankinkku, lehmän ja lampaan reisi olivat aitassa suolavedessä. Sieltä ne sitten haettiin ja ensin keitettiin ja sitten paistettiin suuressa tuvan uunissa. Joulupöytään näistä sitten leikattiin kylminä valmiita siivuja.
Jouluruokiin kuuluivat lanttu- ja perunalaatikot. Lantut ja perunat kuorittiin karjakeittiössä. Lipeäkala valmistettiin kotona, samoin kalja. Joulun alusviikolla leivottiin ohrahiivaleipä ja pulla. Pikkuleipiä ei tehty eikä kakkuja.
Aattoaamuna tuotiin joulukuusi. Ukot hakkasivat tuuman pituisia kuusenoksia, joita ripoteltiin tuvan valkoiselle lattialle. Ne tuoksuivat hyvältä, mutta pistelivät vietävästi paljaita jalkapohjia.
Joulusauna oli keskellä päivää ja saunan jälkeen juotiin kahvia pullan kanssa.
Täytyy vielä mainita, että myös kotieläimille annettiin jouluna ylimääräiset ruoka-annokset ja navettakin oli suursiivottu kaikkein ensimmäiseksi.
Jouluaaton ruokiin kuului vielä lihakeitto, joka oli tehty sianlihasta ja pienistä, samankokoisista perunoista, joita ei oltu paloiteltu. Jälkiruokana oli aina rusinakeitto. Sitä tehtiin noin 20 litraa. Sen kanssa oli ohraryynipuuroa.
Väkeä oli joulupöydässä alun kolmattakymmentä. Kotonani Lammasahossa oli tapana, että jouluillalliselle haettiin myös naapurit Hartulta, Jussilasta, Virtaselta ja Räsäseltä. Heidät haettiin ja vietiin hevoskyydillä.
Joulupukkia ei käynyt koskaan. Ukko, Janne Sankila, luki Jouluevankeliumia ja laulettiin virsi. Ruuan jälkeen juotiin kahvit pullan kera.
Joulukirkkoon lähdettiin neljällä hevosella. Kirkko alkoi kello kuusi. Minä ajoin aina yhtä hevosta, kun siihen ikään tulin, vähän toiselle kymmenelle. Istuin kuskipukilla, karjakko ja sisäkkö istuivat takana.
Siinä tumpelit soi ja kovaa mentiin Leena-hevosella.
Nämä ovat minun muistojani entisajan joulunvietosta.
Varilimppu eli varituinen leivottiin jo ennen suursiivousta. Varilimppua säilytettiin laarissa, kuivissa rukiissa ja hapanleipä vaikkanoissa eli vartaissa.
Sitten alkoikin siivoukset. Aloitettiin vierashuoneista, siis kamareista ja siivous tehtiinkin perusteellisesti. Kaikki tavarat vietiin ulos tuulettumaan ja katajanoksilla riimottiin katot ja seinät. Kamareiden siivous kesti parikin päivää.
Kahta viikkoa ennen joulua siivottiin suuri tupa. Tupa riimottiin ensin katajanoksilla, siinä oli parikin ihmistä riimomassa. Miehet tekivät pitkistä kuusenoksista neljä sutia, joilla tuvan maalaamaton lattia hinkattiin.
Suti laitettiin pitkään varteen ja se oli painava. Lattialle laitettiin hiekkaa ja kylmää vettä, mutta sutien päälle viskottiin lämmintä vettä.
Tässä hommassa oli neljä miestä työssä, kaksi aina hinkkasi yhtä sutia. Välillä huuhdeltiin vedellä enin lika pois. Sitä varten oli seinässä lattian rajassa reikä, josta vesi valui ulos. Kun tarpeeksi oli hinkattu alkoi huuhtelu. Kuluneet sutit vietiin pihalle. Huuhtelu tapahtui siten, että vettä heitettiin ämpärillä lattialle ja siinä oli kolme, neljä naisihmistä luudilla lakaisemassa. Vesi laastiin jälleen lattian rajassa olleeseen reikään, josta se valui ulos.
Vettä käytettiin runsaasti ja sitä ajoivat nyt miehet hevosella karjakeittiöstä. Siinä olikin ukoilla hommaa. Vettä tuotiin kylmänä ja kuumana ja sitä kului paljon ennen kuin tuvan suuri lattia oli äitini mielestä hyvin pesty ja huuhdeltu. Niin kauan piti huuhdella, että valkoinen kuohu tuli laastessa veteen.
Sitten lattia kuivattiin nokkossäkeillä kuivaksi. Pestyt sängyt tuotiin tupaan. Ne täytettiin pitkillä, kuivilla rukiin oljilla ja sitten laitettiin pellavainen raiti olkien päälle. Lampaan vällyt oli peitteenä.
Ja tuoksu oli hyvä. Siinä oli puhtaan lattian ja kuivien olkien tuoksua. Pystyraasu, jossa oli metriset halot palamassa, kuivatti pestyn tuvan lattian.
Mutta ei tätä kaikkea yhtä kyytiä tehty. Sitä syötiin ja juotiin välillä!
Jouluruokien valmistelu oli toinen suuri työ, koska kaikki tehtiin kotona.
Syysteurastus oli tehty marraskuussa, joten siankinkku, lehmän ja lampaan reisi olivat aitassa suolavedessä. Sieltä ne sitten haettiin ja ensin keitettiin ja sitten paistettiin suuressa tuvan uunissa. Joulupöytään näistä sitten leikattiin kylminä valmiita siivuja.
Jouluruokiin kuuluivat lanttu- ja perunalaatikot. Lantut ja perunat kuorittiin karjakeittiössä. Lipeäkala valmistettiin kotona, samoin kalja. Joulun alusviikolla leivottiin ohrahiivaleipä ja pulla. Pikkuleipiä ei tehty eikä kakkuja.
Aattoaamuna tuotiin joulukuusi. Ukot hakkasivat tuuman pituisia kuusenoksia, joita ripoteltiin tuvan valkoiselle lattialle. Ne tuoksuivat hyvältä, mutta pistelivät vietävästi paljaita jalkapohjia.
Joulusauna oli keskellä päivää ja saunan jälkeen juotiin kahvia pullan kanssa.
Täytyy vielä mainita, että myös kotieläimille annettiin jouluna ylimääräiset ruoka-annokset ja navettakin oli suursiivottu kaikkein ensimmäiseksi.
Jouluaaton ruokiin kuului vielä lihakeitto, joka oli tehty sianlihasta ja pienistä, samankokoisista perunoista, joita ei oltu paloiteltu. Jälkiruokana oli aina rusinakeitto. Sitä tehtiin noin 20 litraa. Sen kanssa oli ohraryynipuuroa.
Väkeä oli joulupöydässä alun kolmattakymmentä. Kotonani Lammasahossa oli tapana, että jouluillalliselle haettiin myös naapurit Hartulta, Jussilasta, Virtaselta ja Räsäseltä. Heidät haettiin ja vietiin hevoskyydillä.
Joulupukkia ei käynyt koskaan. Ukko, Janne Sankila, luki Jouluevankeliumia ja laulettiin virsi. Ruuan jälkeen juotiin kahvit pullan kera.
Joulukirkkoon lähdettiin neljällä hevosella. Kirkko alkoi kello kuusi. Minä ajoin aina yhtä hevosta, kun siihen ikään tulin, vähän toiselle kymmenelle. Istuin kuskipukilla, karjakko ja sisäkkö istuivat takana.
Siinä tumpelit soi ja kovaa mentiin Leena-hevosella.
Nämä ovat minun muistojani entisajan joulunvietosta.
Aihe
Keuruu, joulu, jouluperinne, perinne, ruokaperinne, muistelu, kokemuskerronta, muistot, siivous, maalaistalotKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto
Luontiajankohta
1978