Entisajan pelimanneja Keurusseudulla

Kansansoittokilpailut

Entisaikaan pelimannia tarvittiin talkoissa, häissä ja iltamissa. Sodan jälkeen kansansoitto-kilpailuilla oli suuri merkitys pelimannikulttuurin säilymisen kannalta. Keski-Suomessa pidettiin 1950-60 -luvuilla noin 80 kansansoittokilpailua. Keuruulla oli tuolloin paljon soittajia. Kilpailuja järjestettiin eri kylillä kuten Haapamäellä, Liesjärvellä, Mäkikylällä, Pohjoislahdella, Häkkisessä ja Keuruun kirkonkylässä. Kisoihin osallistui kymmenestä useaan kymmeneen soittajaa. Kansanmusiikki eteni korvakuulolta pelimannilta toiselle. Jokainen lisäsi siihen omat erikoisuutensa ja joskus siitä jäi pois jotakin. Soiton omaperäisyys syntyi soittajan soittotaidosta, luovuudesta tai persoonasta. Musiikki eli ja muuntautui soittajan mukaan.

Edesmenneitä paikkakunnan pelimanneja - soittajia ja laulajia

Aho Oiva 1906-1988, maanviljelijä, viulupelimanni Suonsyrjästä. Oiva oli oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Soittanut viitisenkymmentä palkintoa Kansansoittokilpailuissa. Oiva soitti 1920-30 -luvun talkoissa, häissä ja iltamissa. Varsinaiselta ammatiltaan Oiva Aho oli maanviljelijä Purolan perällä, Aholassa. Kesäisin hän oli lisäksi töissä rakennuksilla. Sota-aika toi katkoksen soittoharrastukseen ja viulua tuli soitettua vain lomilla. Sodan jälkeen alkoivat sitten kansansoittokilpailut. Ensin soitti pelimannit kilpailunsa ohjelmana ja lopuksi oli tanssia paikalla olleiden pelimannien tahdissa. Kansansoittokilpailuista Oiva Aho keräsi yli 50 palkintoa. Oiva Aho oli merkittävä kansanmusiikin tallentaja, hän soitti kansanmusiikin nauhoitearkistoihin useita kymmeniä kappaleita. Keurusseudun pelimanneissa hän soitti sen perustamisesta, vuodesta 1971 saakka. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1986.

Aho Paavo 1924-1988, maanviljelijä, kirvesmies, soittimet viulu, banjo, kontrabasso. Oppinut soittotaitonsa Aapo ja Leo Saviojalta. Oiva Ahon veli. Tyttäret Riitta ja Kaija ovat harmonikansoittajia. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa.

Aho Toivo 1926-1992, teollisuusvartija, viulu, Oiva ja Paavo Ahon nuorin veli, saanut oppia Aapo ja Leo Saviojalta, osallistui kansansoittokilpailuihin. Soittanut Keurusseudun pelimanneissa.

Aho Theodor 1880-1956, seppä, maanviljelijä, 1-rivinen haitari, kantele. Pelimanniveljesten Oiva, Paavo ja Toivo Ahon isä. Theodor Aho asui Suojoen varressa Rummakossa ja oli lehtitietojen mukaan viimeinen keuruulainen, joka on nuoruudessaan elänyt savupirtissä. Silloin sanottiin savusaunassa.Asumisestaan Horhan savupirtissä hän kertoi näin: "Siihen aikaan Keuruulla oli enää kaksi savupirttiä tai -saunaa. Koko taloushomma tapahtui samassa saunassa, jossa kylvettiin, joka oli pirttinä ja jota välillä käytettiin riihenä. Kiuas oli nurkassa ja sen sisällä oli kiviuuni, jossa oli savinen arina. Lavat olivat toisessa nurkassa, melko korkealla ja lavojen alla oli maapermanto, jolla kanat ja kukko oleilivat. Horhan savusaunassa olivat vaari ja muori asuneet siitä saakka, kun naimisiin menivät. Mitään kelloa ei ollut vaan kukko hoiteli sen virkaa. Kahden aikaa se kiekaisi yhden kerran, kolmen aikaan kaksi kertaa, neljän aikaan kolme kertaa ja silloin ruvettiin housuja vetämään jalkaan ja lähdettiin taksvärkkiin.

Ahonen Voitto synt. Multialla 1924-2011, myöh. Keuruu, sorvari, viulu, 5-rivinen harmonikka, soittanut Keuruun Pelimanneissa.

Autio Antti 1924-2017, asunut Keuruulla sekä Petäjävedellä. Soittanut huuliharppua, 5-rivistä harmonikkaa, kornettia, tuubaa, kontrabassoa ja kitaraa. Hän on ollut perustamassa Keski-Suomen Kansansoittajia v. 1960, Keurusseudun ja Petäjäveden pelimanneja, Läntisen Keski- Suomen musiikkileiriä ja Keuruun Soittajapoikia. Hän on kirjoittanut runsaasti kulttuurihistoriallisia lehtijuttuja myös kansansoittajista. Hänelle on myönnetty kansanmusiikin edistämisestä Antin malja 1988, Paikallislehtien Liiton Antti-patsas ansioista lehdenteon saralla 1984, Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki 1994 ja Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kultainen ansiomerkki ja kunniapuheenjohtajan arvo 2000.

Forsell, Haapamäellä elänyt 5-rivisen soittaja.

Halla-aho Viine 1900-1971, Petäjävesi, 2- ja 5-rivinen haitari, huuliharppu.

Heinämäki Kaarlo (Kalle) synt. 1907, Pihlajavesi, isoisä oli tunnettu Kala-Matti.

Heininen Esko, huuliharppu, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Järvenpää Arvo 1899-1973, Jukojärvi, asui Korkeakosken myllyllä, 2-rivinen haitari. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Kask Juho 1884-1965, Asunta, 1-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin.

Kaukanen Lauri 1920-2004?, Kaukas-Lasse, soittanut monissa viihdetilaisuuksissa ja sota-aikana korsuissa. Omia musiikkikokoonpanoja, soittanut Keuruun Pelimanneissa.

Koivikko Fredrik 1904-1974 synt. Multialla, myöh. Kolhossa, maanviljelijä, huuliharppu, viulu, 2-, 3- ja 5-riviset haitarit, kymmeniä ensipalkintoja kansansoittokilpailuista, omia sävellyksiä. Oltermanni -arvonimi 1972, Mestaripelimannin arvo 1973.

Koivikko Janne 1869-1949, viulu, Multia myöh. Kolho, Fredrik Koivikon isä.

Korhonen Yrjö 1905-1967, 2- ja 5-rivinen haitari, Jukojärvi, Tuulensuun isäntä.

Korpinen Veikko 1926-2012, seppä, syntynyt Multialla, asunut myöh. Keuruulla, huuliharppu, mandoliini, n. 40 palkintoa kansansoittokilpailuista, Keurusseudun pelimannien puheenjohtajana vuosina 1972-1992. Veikko oli varsinainen sanaseppä, riimittelijä ja humoristinen soittaja ja pelimannihengen ylläpitäjä. Hänelle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton Hopeinen ansiomerkki 1990, Pilli-Hermannin arvonimi 1990, Antin malja 1998.

Koto Matti 1905-1960, huuliharppu, mandoliini, toimi usein kansansoittokilpailujen tuomarina. Kukkamo Iivari 1884-1958, maanviljelijä, kuuliaissoittaja Lihjamon kylällä, kantele.

Kulmala Aapo 1887-1976, Pihlajaveden Mäkikylä, 1-rivinen haitari.

Kypärä Arvi 1899-1973, synt. Multialla, muuttanut myöh. Jukojärvelle, kivityömies, 2-rivinen haitari, huuliharppu. Hän oli rakentanut parikymmentä kivinavettaa, kivisiltoja ja kirkonaitoja. Kypärä oli pitkään tuttu näky keuruulaisessa katukuvassa partoineen ja kontteineen. Osallistui kansansoittokilpailuihin innokkaasti.

Könttäri Kalle 1884-1956, Könttärin talon poika, kantele, 2-rivinen haitari, kulki talosta taloon ja soitti tansseja. Taitava soittaja. Hänen äitinsä Frederika oli Pilli-Hermannin sisarpuoli.

Larmi Aapo 1880-1944, kantele, 1-rivinen haitari.

Larmi Paavo 1914-1988, presidentinlinnan talonmies, moottoripyörälähetti ja talonmies-autonkuljettaja, myöhemmin pienviljelijä ja kuorma-autoilija Roosinpohjan kylässä. Omia sävellyksiä. Kanteleensoittaja ja harmonikansoittaja. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Latvala Eino 1904-1987, synt. Peräseinäjoella, Keuruulle 1935, Manniskylä, 1-, 2- ja 5-riviset haitarit. Hän korjasi ja viritti haitareita, osallistui kansansoittokilpailuihin.

Mäkinen Atte 1896-1962, 1-, 2- ja 5-riviset riviset haitarit, otti osaa innokkaasti kansansoittokilpailuihin, joista useita palkintoja. Omia sävellyksiä.

Mäkinen Lempi 1929-2016, o.s. Ahonen, laulaja, esiintyi Keurusselan pelimannien kanssa useita kymmeniä vuosia 1970 –luvulta alkaen.

Mäkinen Urho 1904-1983, 2-rivinen haitari, ensimmäisen keuruulaisen autokorjaamon perustaja.

Männistö Hermanni 1871-1956, Pihlajavesi runoilija, säeseppo, velikulta, 1-rivinen haitari, viulu ja laulu. Hän on soittanut mm. presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Kalastajatorpalla. Hän on toiminut innokkaasti museohankkeen ja kansanperinteen säilymisen hyväksi.

Oksanen Toivo 1893-1974, Haapamäen Jusseron kylä, metsätyömies, 2-rivinen haitari, osallistui kansansoittokilpailuihin.

Pihlainen Eero, muurari, kantele, synt. Multia, myöh. Kolho, osallistui kansansoittokilpailuihin.

Perämäki Martti 1926-2012, 5-rivinen harmonikka, taitava kivi- ja puutyömies, tehnyt mm. veneitä ja Killinkosen Sankarimuistomerkin, Heinäsniemen isäntä, soittanut Keuruun Pelimanneissa.

Rasi Eeva 1910-1980, Jukojärvi, myöh. Helsinki (Liukkonen) kahvilanhoitaja, mandoliini, huuliharppu ja laulu, Antti Aution sisarpuoli.

Reunanen Lauri 1888-1974, Pihlajavesi Aseman seutu, laulu. Saarikko Eino 1901-1976, Valkealahti, viulu.

Savioja Aapo 1869-1952, syntynyt Limingassa, alkuaan Lehrbäck, Keuruulle 1905, puuseppä, toimi käsityönopettajana Lavikon ja Lihjamon kouluissa. Soittimet 1-rivinen haitari ja viulu. Hän soitti usein poikansa Leon kanssa niin, että isä Aapo soitti melodian ja Leo säesti. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Savioja Leo 1899-1962, Savi-Leku, viulu, aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Hän opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Hän soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni. Leo soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti, toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita. Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille.

Saxberg Herman 1830-1909, Pilli-Hermanni, kuuluisa hääsoittaja, klarinetti ja laulu, riimitteli ja sävelsi näkemiään ja kokemiaan asioita, myös pilkkalauluja. Niitä hän kirjoitti sukulaisistaan ja korkeamman säädyn edustajista kuten papistosta. Kuuluisin Pilli-Hermannin runo lienee Laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsittelee kieltolakia 1866. Hän kulki kiertolaisena talosta taloon. Loppuvuosinaan hän asui Laiskala-nimisessä torpassa. Hän ei kannattanut yleisiä lakeja ja rajoituksia. Kirkonkirjoihin hän jäi lukuisista sakko-, raippa- ja vankeustuomioistaan.

Simsiö Liinus 1877-1957, maanviljelijä, Suolahden Mäkikylä, kantele. Tikkanen Jussi synt. 1800-luvulla, viulupelimanni, puuseppä Pihlajavedeltä, viulunrakentaja

Valkeisenmäki Kalle 1885-1977, Multian Tarhapää, harmooni, viulu, kantele, huuliharppu.

Valkonen Eemil 1893-1975, huuliharppu. Pohjoislahti. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Viinikka Aapo kantele, haitari, lähti Keuruulta Amerikkaan 1913, Yhdysvaltain jalkaväessä taistellut veteraani, palasi Keuruulle 1920. Asui Riihikankaalla. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Viitanen Arvid 1886-1958, kantele, Uskalinmäki, Ilmari Viitasen veli. Isä Kalle Mäki.

Virkalahti Edvard (Eetu) 1890-1975, 2-rivinen haitari. Pohjoislahti. Vuorinen Nestori 1884-1952, suutari, metsuri, Pihlajavesi, Vuorenperä, 2- ja 5-rivinen haitari.

Viitanen Ilmari 1896-1969, omatekoinen kantele, 2-rivinen haitari, testamenttasi omaisuutensa nimeään kantavalle säätiölle.

Viinikka Aaro 1914-1992, Majaniemen Aaro, maanviljelijä, puuseppä, soitin viulu, rakentanut viulun ja kanteleen, tehnyt myös omia sävellyksiä.

Virkalahti Vaito 1906-1978, huuliharppu, 2-rivinen haitari, taitava käsitöiden tekijä: korjasi kelloja, tinasi pannuja, teki länkiä. Osallistui kansansoittokilpailuihin.

Virkalahti Vilho 1917-1991, Virka-Ville, maanviljelijä Pohjoislahdella, rahdin ajaja, kilpajuoksija, pahkatöiden tekijä 1-, 2- ja 5-riviset haitarit sekä huuliharppu, osallistui kansansoittokilpailuihin.

Virsu-Jussi (Lepoaho) 1854-1936, Huupelin Jussi, taitava tuohitöiden tekijä, niitä hän kaupusteli kierrellessään talosta taloon. Hän soitti huuliharppua. Usein hän piti jonkinlaisen hartaushetken,veisasi virren ja piti puheen. Tavaramerkkinään hänellä oli karamellipapereilla koristeltu lakki.

Aihe

pelimannimusiikki, kansansoittajat

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekijä