Aineistot (yhteensä 762)

Kuvassa näkyy Orionin Tiwin tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen Keuruun Varissaaressa. Sen edustalla avautuvalla lahdella kelluu tukkilautta.

Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle…

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Keuruulla Karikon kulmassa sijainneen ruoka - ja siirtomaatavaraliike P. Jylhän tulitikkuetiketti. Tulitikut oli valmistanut Porin tulitikkutehdas.

Kuvassa on meneillään palolaitoksen henkilökunnan palkitsemistilaisuus, jossa Keuruun palopäällikkö Nevanen kättelee palkittuja vanhalla urheilukentällä.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Pappilanniemestä tuli koti karjalaisille.

Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä.

Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin.

Pentti Mäkisen liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistuttaja Kesko oy.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Matka Mäkelän perustaja, Valdemar Mäkelä, oli 1930-luvulla menestyvä kyläkauppias, kunnes vuonna 1937 päätti ostaa ensimmäisen linja-autonsa vaimonsa Enne Dagmarin kanssa. Yrityksen ensimmäinen vakiovuororeitti ajettiin Soini-Myllymäki-Keuruu…

Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004).

Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen.

Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja…

Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta.

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Pihlajaveden Säästöpankin moderni kaksikerroksinen toimirakennus. Se rakennettiin vuonna 1966. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Rajala. Samassa rakennuksessa on myös Postin konttori.

Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä.
Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä…

Valokuvassa ovat Pihlajaveden viimeisen, kuntaliitosta edeltäneen kunnanvaltuuston jäsenet vuonna 1968, yhteensä 16 henkilöä. Kuva kuuluu Ilmari Lapin kokoelmaan, kuvaaja ei ole tiedossa.

Kyseessä on kuvatekstiltään korjattu versio valokuvasta,…

Kuvassa piiriargologi Markku Kuusela on pitämässä puheenvuoroa kasvihuoneessa. Hänen edessään on kasa kuormalavoja. Yllään hänellä on Mustialan maatalousopiston verryttelypuvun takki.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Kuvassa pieni poika seisoo hevosen kanssa pellolla ohjakset kädessään. Hevosella on aurat perässä. Pellon vieressä on hirsimökki ja taustalla näkyy talousrakennuksen kattoa.

Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena.

Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa…

Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan.

1900-luvun alkupuolelta olevassa kuvassa pieni poika istuu pienillä kärryillä ohjakset käsissään. Hänen edessään on kilipukki ja kärryillä kyydissä maitotonkka. Taustalla näkyy pikkilanka-aita, jonka takana on peltoa.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille.

Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla.

Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle.

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta..

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta.

Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta.

Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Kirjoittaja kuvaa lapsuutensa maisemissa Keuruun Jukojärvellä virrannutta Kaijanpuroa ja sen ympäristön maisemia sekä puroon liittyneitä leikkejä ja töitä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 17 (2006).

Kuvassa näkymä vuodelta 1965 Keuruun kirkonkylän kansakoulun, vanhan puukoulun pihaan, jossa koululaiset viettävät välituntia. Keskellä sisarukset Aira, Kirsti ja Arja.
Nykyään talossa toimii Kulttuuritalo Kimara.

Kuvassa kaksi naista ja mies ovat puutarhan kevättöissä. Naiset seisovat herukkapensaiden vieressä työkalut kädessään, mies kurkistaa omenapuun takaa.

Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Kuvassa ollaan Kalettoman pysäkin lastausalueella, Junanvaunuja ollaan lastaamassa puutavaralla. Hytitön traktori seisoo vaunun vierellä mies kujettajan paikalla istuen. Takimmaista vaunua ollaan juuri täyttämässä toisesta traktorikuormasta. Pari…

Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola…

Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään.

Kuvassa hinaaja Mänttä II hinaa tukkilauttaa Lapinsalmen sillan alla 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa.

Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta.

Kirjoittaja kertoo kesämatkastaan Keuruulle ja pyöräretkestä Jukojärvelle heinäkuussa 2004.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 12 (2004).

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula.

Kurkiniemessä sijainnut Raittikioski mainostaa tulitikkuetiketissä olevansa edullinen elintarvikekioski. Tulitikkulaatikon on valmistanut Finn-match Jyväskylän maalaiskunnasta.

Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila.

Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön.

Rauhalan talo Keuruulla. Oikealla Maisi Forsman.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio -hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio-tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Tuomas Heinonen muistelee lapsuuttaan Haapamäen rautatieläiskylässä. Osa jutuista on kuultu perheeltä. Perheen isä ja äiti olivat molemmat rautatieläisiä. Pääosa näistä muisteloista on 1940-60-luvuilta. Teksti osallistui vuonna 2024 Keuruun…

Hieman kauempaa otetussa mustavalkoisessa kuvassa näkyy hirsirakenteinen talo ja perhe sen kuistilla.

Reino Hoikkalan kauppaliike sijaitsi Keuruun keskustassa. Etiketissä mainostetaan, että kaupasta voi ostaa muun muassa ruokaa, siirtomaatavaroita, tekstiilejä sekä kotitalouskoneita ja Homelite-moottorisahoja.

Hoikkalan kaupan rakennus on…

Vanhassa värikuvassa iso joukko miehiä seisoo kehässä navetan edessä kuunnellen yhtä heistä. Suurin osa miehistä on paitahihasillaan. Kuvan oikeassa laidassa seisoo punakeltainen linja-auto, joka on tunnistettu Jyväskylän liikenteen autoksi…

Kirjoittaja kertoo rukiin korjuusta ja puinnista lapsuuskodissaan Jukojärven Mantelassa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa.

Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana.

Tekstissä kerrotaan haapamäkisen nuorison rippikoulunkäynnistä ja yhteiskoululaisten elämästä 1950-1960-luvuilla.

Tekstissä kerrotaan perinteisistä keuruulaisista lapasmalleista.Kuvituskuva on otettu julkaisusta Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä.

Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä.
Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa.

Keuruulainen Terttu Rajamäki kertoo kohtaamisistaan runoilija Einari Vuorelan ja kirjailija Laura Sointeen kanssa, kokemuksistaan Vuorelan runojen lausujana ja työstään Vuorelan kirjailijakodin oppaana.