Keuruun teollisuuselämä sai uuden toimijan, kun sodan uhatessa lääketehdas Orion siirsi syksyllä 1939 turvallisuussyistä osan tuotannostaan Keuruulle. Orionin toimitusjohtaja Erkki Leikola (1900–1986) esitti entistä kotipitäjäänsä väliaikaiseksi toimipaikaksi. Leikola oli Keuruun entisen kirkkoherran, Albert Leikolan poika.
Tuotantoon tarvittavat välineet ja raaka-aineet muutettiin kuorma-autoilla Helsingistä Keuruulle 14.10.1939. Työntekijät matkustivat Keuruulle linja-autolla. Matka taittui nopeasti, mutta perillä Keuruulla tuotantotilojen löytäminen oli vaikeaa. Henkilökunta majoitettiin keuruulaisiin taloihin, ja lopulta toiminnot hajautettiin jopa 18 eri pisteeseen. Toimipaikkoina olivat mm. Pöyhölän entinen pappila, Sukkatehtaan värjäämö ja Osuusmeijeri. Varastoja oli ympäri Keuruuta.
Vaikeuksista huolimatta ampullien, salvojen ja tablettien valmistus saatiin nopeasti käyntiin ja toiminta loppui Keuruulla vasta noin kuukausi talvisodan päättymisestä, huhtikuussa 1940. Marraskuussa 1939 ehdittiin jo kerran palata Helsinkiin, mutta sodan sytyttyä tultiin nopeasti takaisin Keuruulle.
Orionin toiminta Keuruulla ei päättynyt talvisodan evakkoaikaan. Vuonna 1942 lääketehdas alkoi rakentaa Keuruun seurakunnalta hankkimalleen Varissaaren eteläosan tontille tehdasaluetta. Vuoteen 1946 mennessä tontille oli valmistunut rautatie, tehdas ja toimisto- ja asuinrakennuksia. Alueen arkkitehteina toimivat Aarne Ervi ja Laila Niemioja.
Orion tuotti Keuruulla muun muassa männynhavuöljyä, tärkkelyssiirappia ja puolivalmisteita Orionin Helsingin tehtaita varten. Samoin tuotteina olivat suksivoide, tukinpääterva ja jopa makaroni. Myös siirappia tehtiin, ja sitä valmistettiin myös asiakkaan omista raaka-aineista. Keuruulaiset alihankkijat toimittivat tehtaalle myös tuotannon tarvitsemia raaka-aineita, kuten havuja ja jopa muurahaisenmunia.
Orionin tavoitteena oli kehittää tuotantoa Keuruulla. Tehdasalueelle perustettiin Varissaaren sähkö vuonna 1947. Vuonna 1948 perustettiin Orionin tytäryhtiöksi Varissaaren Puu ja Metalli Oy, VPM. Orionin tehtaalla oli jo aiemmin ollut oma konepaja ja seppä. Perustetun yhtiön toimialaan kuuluivat autokorjaamo ja puutavaran hankinta. Johtokuntaan kuuluivat mm. Erkki Leikola ja Arvo Ylppö. Autokorjaamolle oli seudulla tarvetta ja autoistumisen myötä toiminnalle havaittavissa kasvunäkymiä. Kymmenen vuoden päästä, vuonna 1958 yhtiön toimintaan kuuluikin jo autokorjaamo, maalaamo, autoliike ja autokoulu. Yrityksellä oli myös varaosaliike kirkonkylän keskustassa nykyisen Pitäjäntuvantien yläpäässä Ruokosen talossa.
Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Toimintaa ei oltu saatu kannattavaksi. Tuotantolaitoksen tiloihin Varissaaren Puun ja Metallin rinnalle päätettiin perustaa lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiöiden nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä tiivistettyä ja tiivistä lastulevyn laatua hyvin kuvaava Tiwi Oy.
Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Pian lastulevytehdas työllisti ilman alihankkijoita jo 60 työntekijää. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tiwi kehittyi Keuruun merkittävimmäksi työnantajaksi 300 työpaikallaan. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Yli 30 vuotta jatkunut Orionin kausi Keuruulla päättyi. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Automatisoinnin ja muiden teollisuuden muutosten myötä työpaikkojen määrä väheni. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007.
Keuruun Lämpövoima Oy osti entisen Orionin tehdasalueen vuonna 2008 ja alueella on toiminut lämpölaitos vuodesta 2010. Osa vanhoista Orionin aikaisista rakennuksista on säilytetty. Muun muassa tehtaan piippu on jätetty paikoilleen. Alue on tärkeä rakennushistoriallinen kokonaisuus Keuruulla ja se kertoo tarinaa seudun teollisuuden historiasta. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan.
LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA:
Valokuva:
Kuvassa punatiilestä rakennettu nykyinen Varissaaren lämpölaitos Varissaari 2, joka on entinen Orionin tehdasrakennus 1940-luvulta. Rakennuksen päässä on korkea nelikulmainen torni ja sivussa korkea tehtaanpiippu. Kuva otettu 24.3.2020.
Sähköiset aineistot:
Orion evakossa, lääketehdas muuttaa Keuruulle, https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/, viitattu 26.3.2020
Facebook.com/keuruunveraja, Orioniin ja Tiwiin liittyvät keskustelut 24. – 26.3.2020
Lehdet:
Suur-Keuruun sanomat 21.3.1958, Varissaaren Puu ja Metalli toiminut 10 vuotta paikkakunnalla.
Kirjallisuutta:
HAAPANEN, Olli 2017: Enemmän valoa. Keuruun sähkö 100 vuotta. Keuruu: Keuruun Laatupaino KLP Oy.
LAPPI, Liisa ja RUHANEN Jarmo 2016: Orion ja Tiwi siirsivät Keuruun teolliseen aikaan. Artikkeli julkaisussa Keuruun joulu 2016, s. 60–63. Keuruu. Lions club.
JÄRVIÖ, Jouko & LOVEN, Jaakko & RAINIO, Jussi (toim.) 1962: Tämä on Keuruu. Keuruu: Keuruun matkailulautakunta.
VIHOLA, Teppo 1986: Vanhan Ruoveden historia. 3:3:2, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä: Gummerus.
Aihe
Keuruu, teollisuus, kemianteollisuus, lastulevyteollisuus, tehtaat, Varissaari, lämpövoimalat, Orion, Varissaaren Puu ja Metalli Oy, autoliikkeet, autokoulut, Leikola, Erkki, Leikola, Albert, Niemioja, LailaKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.