Pohjoislahden nuorisoseura on perustettu Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vuonna 1898. Sortovuodet vaimensivat toimintaa uuden vuosisadan alussa. Seura kokoontui alussa kylän taloissa ja kansakoululla. Iltamia järjestettiin kylän ulkopuolellakin ja julkaistiin Esko-nimistä lehteä, joilla kerättiin varoja toimintaan. Seurassa oli nais- ja sekakuoro, ompeluseura ja se julkaisi toistakin lehteä, ”Innostajaa”.
Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Oma talo, Männistö, valmistui seuraavana vuonna. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. Talolla kokoontuivat myös muut yhdistykset kuten Keuruun maamiesseura. Se osti Keuruun suojeluskunnalta torviseitsikon, jota säilytettiin Männistön seurantalolla. Kun kyläkoulun opettajaksi tuli sotien jälkeen 1945 Erkki Haapamäki, kokosi hän kylän miehistä soittokunnan. Sittemmin soittimet jäivät vaille käyttöä ja lopulta ne lahjoitettiin paikkakunnalle perustetulle Keuruun Soittajapojille.
1960-70-luvilla toiminta oli hiljaisempaa, mutta vuodesta 1985 lähtien on toiminta ollut taas vireämpää. Näytelmätoiminta on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin.
Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja ja Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, venetsialaisia palvipossutarjoiluineen ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa tarjotaan alueen hirviseurueiden lahjoittamista lihoista keitettyä hirvikeittoa ja kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan.
Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Oma talo, Männistö, valmistui seuraavana vuonna. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. Talolla kokoontuivat myös muut yhdistykset kuten Keuruun maamiesseura. Se osti Keuruun suojeluskunnalta torviseitsikon, jota säilytettiin Männistön seurantalolla. Kun kyläkoulun opettajaksi tuli sotien jälkeen 1945 Erkki Haapamäki, kokosi hän kylän miehistä soittokunnan. Sittemmin soittimet jäivät vaille käyttöä ja lopulta ne lahjoitettiin paikkakunnalle perustetulle Keuruun Soittajapojille.
1960-70-luvilla toiminta oli hiljaisempaa, mutta vuodesta 1985 lähtien on toiminta ollut taas vireämpää. Näytelmätoiminta on kuulunut seuran toimintaan vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin.
Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja ja Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, venetsialaisia palvipossutarjoiluineen ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa tarjotaan alueen hirviseurueiden lahjoittamista lihoista keitettyä hirvikeittoa ja kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan.
Aihe
Pohjoislahti, Etelä-Keuruu, nuorisoseurat, seurantalot, Keuruu, järjestöt, 1920-luku, kylät, tapahtumatKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan.
Lähde
Olli Haapanen, 2017: Pohjoislahden Nuorisoseura ry 100 vuotta. Keuruun Joulu 2017. Keuruun Laatupaino KLP Oy.