Kiehtovaa vanhaa Keuruuta

Kuvaus

Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista.

Julkaisija

Keuruun kirjasto

Kokoelman aineistoja

Keuruun rautatieasema avattiin vuonna  1897  ja sen on suunnitellut  Bruno Granholm . Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot.

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on Keuruun seurakunnan kolmas kirkko. Se on rakennettu vuosina 1756-1759. Rakennusmestarina toimi Antti Hakola Ala-Härmästä. Se on vanhin Keski-Suomen kirkoista.

Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa.

Keuruun, Pihlajaveden ja Multian miehet lähtivät Keuruun rautatieasemalta sotaan vuonna 1939. Paikalle perustettiin Veteraanipuisto vuonna 2003.

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Vanha Keuruu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Keuruun keskustassa. Alue kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta.

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.

Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan.

Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.

Vuorela Keuruun Jukojärvellä on kirjailija Einari Vuorelan (1889 - 1972) synnynpaikka ja perheen kesäkoti. Talo ja pihapiiri ovat alkuperäisessä kunnossaan.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus,

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017.

Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila.

Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922.

Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana.

Keuruun pääkirjasto sijaitsee Tarhia-järven rannalla lähellä Keuruun vanhaa kirkkoa.

Kamana rakennettiin Keuruun kirkkoherran pappilan navetaksi.