Keuruun kotiseutumuseo

Keuruun kotiseutumuseo (alk. Keuruun museo) sijaitsee Keuruun kirkon kupeessa Kippavuorenmäellä. Sen perusti jatkosodan aikana 1943 toimintansa aloittanut kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura ry.  (alk. Keuruselän Seura). Aloitteen museoasiassa teki lääninrovasti, Keuruun kirkkoherra Lauri Kalliala, joka toimi seuran varaesimiehenä. Museoalue vihittiin käyttöönsä vuonna 1959.

Alueella on kymmenen rakennusta, jotka kuvastavat 1700-1800-lukujen talonpoikaista rakennustapaa Keuruulla. Ne on hankittu eri puolilta pitäjää ostoin ja lahjoituksin ja siirretty alueelle vuosina 1957-1973. Rakennuskantaan kuuluvat paritupatyyppinen päärakennus, kolme aittaa, kokkitalli, riihi, kärryliiteri, paja, savusauna ja tuulimylly.

Ensimmäisenä alueelle siirrettiin Kukkamon tilan vanha päärakennus Lihjamon kylältä läheltä Multian rajaa. Rakennus on valmistunut kahdessa osassa: tupa, kamari ja porstua ovat 1850-luvulta ja länsipään kamarit, porstua ja porstuan peräkamari 1880-luvulta.

1950-luvulla museoalue täydentyi vielä neljällä rakennuksella. Päärakennuksen viereisen kirkkoaitan lahjoittivat Ismael ja Iina Ruotsalainen vuonna 1957. Rakennus sijaitsi Ruotasalaisen tontilla, kirkonkylän pohjoislaidalla, Multialle menevän tien varressa. Aitta kuului alkuaan Liesjärven Aholan talolle, jonka asukkaat olivat käyttäneet sitä yöpymispaikkana kirkkomatkoillaan. Samana vuonna lahjoittivat kirjailija ja runoilija Einari Vuorela ja tämän vaimo, kirjailija Laura Soinne museolle aitan, jota kutsutaan heidän mukaansa Vuorelan aitaksi. Rakennus on alun perin Virroilta, josta Vuorela tuotatti sen Jukojärven koululle siirtyessään sinne opettajaksi. Kesällä 1958 museoalueelle hankittiin kokkitalli Jukojärven Rajan talosta. Sen myi Keurusselän seuralle Rajan isäntä Tauno Raja. Ennen museon vihkiäisjuhlaa elokuussa 1959 alue täydentyi vielä tuulimyllyllä, jonka lahjoitti rouva Venny Kuuliala Pohjoislahden kylän Ollilan talosta.

1960-luvulla museon rakennuskantaa täydennettiin vilja-aitalla, pajalla, saunalla ja riihellä. Vilja-aitta saatiin lahjoituksena Edla ja Arvi Peltoselta Sivulan talosta Pohjoislahden Mäkikylältä. Myös pajarakennus oli lahjoitus. Se saatiin Esteri ja Ossi Ampialalta Asunnan kylältä. Savusauna ostettiin Ruusilan talosta Jukojärveltä. Riihen lahjoitti Keuruun seurakunta, ja se on kotoisin Suojärven kylän Sarakankaan talosta. Viimeisenä alueelle on tuotu vuonna 1973 Kuuselan kärryliiteri, joka on sijainnut nykyisen Keuruun kaupungintalon tontilla Keuruun kirkonkylässä.

Museon perusnäyttely päärakennuksessa kertoo 1800-luvun talonpoikaisesta elämänmenosta Keuruulla ja rakentuu kahdesta osasta. Talon alakerta on pääosin sisustettu 1800-luvun tyyliin. Yläkerrassa on teemoittain järjestetty esinenäyttely. Esineistö on kerätty lahjoituksina pääosin yksityiskokoelmista eri puolilta Keuruuta.

Kotiseutumuseon itäpään kamareissa on pieni, vuonna 2004 perustettu kivimuseo. Hankkeen primus motorina toimi Keurusselän Seuran johtokunnan jäsen Jukka Nikula. Hän sai innoituksensa hankkeeseen Keuruulta edellisvuonna harrastajageologi Satu Hietalan löytämästä törmäyskraaterista, jolla on ikää noin miljardi vuotta. Kivimuseon perusnäyttely esittelee kraatterin ohella Keurusseudun geologiaa.

Aihe

Keuruu, kirkonkylät, keskustat, kotiseutumuseot, kotiseutuyhdistykset, rakennusperintö, rakennusperinne, museorakennukset, paikallismuseot

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Tekijä

Julkaisija

Keuruun museo

Luontiajankohta

2021