Keuruun kirkko

Keuruun seurakunnan järjestyksessä neljäs kirkko rakennettiin Kippavuoren laelle kirkonkylän korkeimmalle kohdalle vuosina 1889-1892. Korkealle kohoava torni muodostaa edelleen yhden Keuruun keskustan tärkeimmistä maamerkeistä. Puhekielessä kirkko tunnetaan myös Keuruun uutena kirkkona erotuksena lähellä sijaitsevasta edeltäjästään Keuruun vanhasta kirkosta.

Kirkko on uusgoottilaistyylinen punatiilikirkko. Pohjakaavaltaan se on kolmilaivainen pitkäkirkko, jossa on kapea poikkilaiva. Sen eteläpäässä on nelikerroksinen kellotorni, jonka huippu kohoaa 55 metrin korkeuteen. Pohjoispäässä on runkohuonetta matalampi ja kapeampi särmikäs kuoriapsidi, jonka taakse sijoittuu sakaristo.

Kirkon suunnitteli Vaasan läänin lääninarkkitehti Theodor Granstedt. Rakennusmestarina toimi Odert Laine hausjärveltä. Rakennustoimikuntaa johti tehtailija, ruukinpatruuna G.A. Serlachius. Aliurakoitsijana toimi muurarimestari Brynolf Collin. Kirkko vihittiin käyttöönsä 3.7.1892.

Kirkossa on tehty korjaus- ja muutostöitä 1920-, 1950-, 1980- ja 1990-luvuilla. Niistä arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemat muutokset 1950-luvulla muuttivat kirkon sisätiloja radikaaleimmin. Muutoksella haettiin avaruutta ja vaaleutta. Kirkosta poistettiin etulehterit ja suurten ikkunoiden puitteet, jotka korvattiin isoilla lasipinnoilla. Ikkunat palautettiin entiselleen vuoden 1992 korjaustöiden yhteydessä. Tällöin myös kirkon sisätilat maalattiin ja sieltä poistettiin penkkejä ja kirkon eteiseen tehtiin wc-tilat. Alun perin kirkossa oli 1500 istumapaikkaa, mutta nykyään niitä on noin 1200.  

Sähköt uuteen kirkkoon saatiin jouluksi 1919, mutta kynttilävalaistus jatkui sähkövalojen rinnalla. Nykyiset kattokruunut ovat vuodelta 1984. Kirkko lämmitys hoidettiin puukamiinoilla 1950-luvulle saakka, minkä jälkeen kirkkoon asennettiin öljylämmitys. Se korvattiin kaukolämmöllä 2000-luvun alkupuolella.

Kirkossa on kolme kelloa. Niistä vanhin on tuotu vanhasta kirkosta, yksi saatu lahjoituksena 1900-luvulla ja uusin on tilattu Itävallasta Josef Pfundnerilta 1967.

Kirkkoon hankittiin urut vuonna 1902 Ludwigsburgista Etelä-Saksasta Walckerin urkutehtaalta. Urkuihin tehtiin muutoksia vuonna 1960. Ne rakennettiin uudelleen Walckerin henkeä seuraten myös kirkon 100-vuotisjuhlia varten vuonna 1992. Samalla niiden fasadi maalattiin. Nykyään uruissa on 43 äänikertaa, joista 21 on alkuperäisiä, yksi on vuodelta 1960.

Kirkon alttaritaulut Ristiinnaulittu ja Getsemane maalasi taidemaalari Eero Järnefelt (1863–1937) vuosina 1889–1892. Niistä ensin mainitun lahjoitti kauppias Edvard Damsten Keuruun kirkonkylästä ja jälkimmäisen maanviljelijä Jokela Haapamäeltä.

Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona ja sinne on vapaa pääsy. Keuruun kirkko sijaitsee Keuruun vanhan keskustan alueella, jonka Museoviraston on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009).

Lähteet:

Knapas, Marja Terttu, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21.

Aihe

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Julkaisija