Keuruun vanhan kirkon vieressä sijaitseva Tarhianrannan tila tunnetaan parhaiten taiteilija Lauri Santun (1902-1986) mukaan Santun talona. Lauri Santtu, vuoteen 1939 Järvinen oli taidegraafikko ja –piirtäjä sekä lausuntataiteilija.
Talon, joka alkuperäiseltä nimeltään oli Uutela, rakennutti vuonna 1917 kirkkoherran virkatalosta vuokraamalleen maalle keuruulainen filosofian kandidaatti Martti Vaula. Asuinrakennuksen lisäksi tontille nousi kahden lehmän navetta. Vaula toimi vuosina 1915-1917 Haapamäen yhteiskoulun lehtorina, Sieltä hän siirtyi opettajaksi ensin Tyrvään yhteiskouluun, sitten Oriveden kansanopistoon ja johtajaksi Länsi-Suomen kansanopistoon Huittisiin. Vuonna 1920 hän aloitti historian sijaisopettajana Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa, jossa hän teki elämäntyönsä opettaen mm. suomen kieltä ja historiaa. Vaula oli myös tuottelias kirjoittaja. Suomen ja kirjallisuuden alan oppikirjojen lisäksi hän laati artikkeleita mm. Virittäjä-lehteen ja erilaisiin kotiseutujulkaisuihin.
Vuonna 1922 Martti Vaula myi Uutelan ratamestari Kaarlo Järviselle, joka eläkkeelle jäätyään muutti perheineen vaimonsa kotiseudulle. Julia Järvisen äiti oli Keuruun Murtomäen talon tyttäriä kuten myös Martti Vaulan isoäiti. Julia Järvinen ja Martti Vaula olivat siten keskenään pikkuserkuksia. Järvisille syntyi 12 lasta, joista osa kuoli jo lapsena tai nuorena. Sisarussarjan toiseksi nuorimmaisesta, Laurista tuli taiteilija. Hän syntyi vuonna 1902 Inkerinmaalla Valkeasaaressa, jossa Järvisen perhe asui vuodet 1895-1910. Ylioppilaaksi Lauri pääsi Kristiinan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1922. Pari vuotta myöhemmin hän aloitti taideopinnot Helsingissä. Rahan puutteen vuoksi hän joutui kuitenkin lopettamaan opintonsa lyhyeen ja suuntaamaan käytännöllisemmälle alalle. Tästä syystä hän jatkoi opintojaan Viipurin sahateollisuuskoulussa Nurmossa. Kiertäessään Pohjanmaalla leimaamassa metsiä hän piirsi muotokuvia majapaikkojensa ja sen lähiympäristön isännistä ja sai töistään positiivista palautetta, mikä herätti unelman taiteilijan ammatista uudelleen eloon. Talous oli kuitenkin tiukalla. Realiteetit huomioon ottaen hän lähti tavoittelemaan unelmaansa toista kautta. Opinnot Sortavalan seminaarissa valmistivat hänet kansakoulunopettajaksi vuonna 1928. Vielä samana kesänä hän tutustui Jyväskylässä Akseli Gallén-Kallelaan, joka piti nuoren taiteilijan töistä ja tyylistä sekä antoi hänelle teknisiä neuvoja taiteen tekemisessä ja tutustutti hänet litografian saloihin. Gallén-Kallelan kehotukseen luopua opettajan ammatista ja heittäytyä vapaaksi taiteilijaksi Lauri Santtu ei kuitenkaan tarttunut, vaan aloitti syksyllä 1928 opettajana Jämsässä, jossa työskenteli vuoteen 1932 asti. Opetustyönsä ohessa hän opiskeli Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja yliopiston piirustussalissa. Jätettyään opetustyönsä vuonna 1932 hän aloitti opinnot Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistui sieltä piirustuksen opettajaksi vuonna 1935. Hän haki lisäoppia taiteilijanuralleen myös Ruotsista ja Tanskasta 1940-1950-luvun taitteessa.
Vapaaksi taiteilijaksi Lauri Santtu ei heittäytynyt kokonaan jatkossakaan, vaan työskenteli kuvaamataidon opettajana Kajaanin seminaarissa, kuvaamataidon tarkastajana Kouluhallituksessa (1945–1947) ja kuvaamataidon lehtorina Helsingin opettajakorkeakoulussa (1952–1969).
Lauri Santtu osallistui kotimaassa 1920-luvulta alkaen lukuisiin yhteisnäyttelyihin, mutta piti myös yksityisnäyttelyitä. Lisäksi hän oli mukana monissa kansainvälisissä näyttelyissä ja Suomen taiteen näyttelyissä ulkomailla sekä otti aktiivisesti osaa taidealan järjestöjen toimintaan. Hänen töitään on monien museoiden kokoelmissa kuten esimerkiksi Ateneumissa, Serlachiuksen säätiöllä ja Nationalmuseumissa Tukholmassa. Myös Keuruun ja Vantaan kaupungeilla on huomattavat Santun piirustus- ja grafiikkakokoelmat. Lauri Santtu toivoi itse, että hänen piirustustuotantonsa keuruulaiset ja keskisuomalaiset työt sijoitettaisiin pysyvästi Keuruulle. Syksyllä 1985 Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettiin kaupungin hankintana Santun keskisuomalaiset piirustukset, joiden kokonaismäärä on 236 työtä. Ajallisesti nämä työt kattavat tuotannon 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Keuruun museon hallinnoimissa taidekokoelmissa on yhteensä 357 Lauri Santun työtä.
Lauri Santun vanhemmista Kaarlo Järvinen kuoli Keuruulla vuonna 1928 ja Julia Järvinen Jämsässä vuonna 1944. Uutela pysyi kuitenkin Järvisen perheen hallussa ja se oli Lauri Santun vakinainen asuinpaikka 1930-luvun alkuvuosiin asti. Myöhemminkin Lauri Santtu vietti siellä kesiään. 1960-luvun lopulla hän muutti sinne asumaan sisartensa kanssa. Rakennus peruskorjattiin 1960-1970-lukujen vaihteessa, jolloin pihapiiriin rakennettiin varastorakennus. Päärakennuksen vieressä on maakellari. Navetta purettiin kirkon ympäri kulkevan tie alta. Lauri Santtu myi talon Keuruun kunnalle vuonna 1980 vai 1981.
Keuruun kaupungin (v:een 1985 kunta) omistuksessa talo sai uuden käyttötarkoituksen. Sitä aletiin vuokrata vuodesta 1985 alkaen kesäkuukausina ammattitaiteilijoille taiteilijaresidenssiksi. Taiteilijat valitaan vuosittain avoimen haun kautta. Keuruun kaupunki perii vuokrana yhden teoksen kokoelmiinsa, mikä on 1990-luvulta alkaen ollut käytännössä myös yksinomainen tapa kartuttaa kaupungin taidekokoelmia. Viime vuosina vuokran on voinut kuitata myös järjestämällä työpajan tai tekemällä ympäristötaideteoksen.
Keuruun kaupungin taidekokoelmista suuri osa on nähtävillä kaupungin eri toimipisteisissä kuten virastoissa, kouluissa, päiväkodeissa tai hoitolaitoksissa. Kokoelmien hoidosta on vastannut vuodesta 1999 alkaen Keuruun museo, joka myös koordinoi residenssitoimintaa.
Lapinsalmen rannalla Tarhian järven puolella sijaitseva Santun talo kuuluu Keuruun vanhan keskustan alueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön alueetta (www.rky.fi). ja Lapinsalmen välisellä alueella.
Aaltio, E.A., Keuruun Murtomäen suku IV. Keuruun Murtomäen sukuyhdistys, Helsinki 1962.
Piilahti Kari-Matti, Seitsemän tytärtä Keuruun Murtomäestä. Tuomas Tuomaanpoika Murtomäen (1776-1855) ja Helena Markuntytär Mäntän (1779-1851) jälkeläiset. Keuruun Murtomäen sukuyhdistys r.y., Keuruu 2005.
https://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kokoelmat-ja-arkistot/taidekokoelmat/kuvataide-keuruulla/109-kuvataide/177-lauri-santtu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Santtu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Vaula
http://hiski.genealogia.fi/hiski/v08is
Aihe
Keuruu, rakennukset, Santtu, Lauri, taiteilijat, taiteilijatalot, rakennusperintö, rakennettu ympäristö, Vaula, MarttiKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.