Tarinoita opettajista

Asunnalle piti tulleen opettaja, jolla oli pitkät letit. Ajan oloon hän muodin mukaisesti leikkautti ne. No, siitähän tuli kova kysely johtokunnalle, että se on hunsvotti ihminen semmonen, joka tukkansakin leikkuuttaa. Johtokunta istui yhden vai kaksikin iltaa asiaa miettimässä, ja tuli lopulta siihen tulokseen, että on niitä hunsvottia pitkätukkasissakin.

Anu Kaipainen kirjoittaa kirjassaan ilmeisesti Asunnan koululta opettaja Helmi Särkästä seuraavaa: "Täti on opettajana ja kuinka se uskaltaa olla siellä niin yksinäisellä paikalla Keuruulla Kolojärven rannalla". Immu eli Irmeli oli opettaja Elvi Särkän kasvattina, hän kävi vielä 1980-luvun lopulla Asunnalla tuttavissaan.

Helmi Särkkä tuli Asunnalle opettajaksi 1920-30-lukujen vaihteessa. Esteri Lappikin, tuleva Huttulan opettaja, oli kymmenien hakijoiden joukossa, mutta ei tullut valituksi.

Helmi Särkkä kulki aina jalan, ei suksella eikä polkupyörällä. Kun Ampialassa huomattiin, että opettaja pisteli pitkin askelin taloon päin, niin pojat kyllä hukku, se oli semmoinen asia, että se tuli kantelemaan, mitä pojat oli koulussa oli tehnyt. Kävi opettaja muutenkin kylässä ja sitäpaitsi Yrjö Ampiala oli johtokunnan puheenjohtajanakin. Pojat aina sen verran olivat tai ainakin olivat menossa pahantekoon, että opettajan tulo sai pahat aavistukset mieleen.

Kun Särkkä saatiin tunnilla oikein suuttumaan, se lähti tunnilta pois omalle puolelleen ja itki itkunsa siellä. Sillä välin saatiin oikein hulina pystyyn, sitten opettaja tuli tiukkana takaisin. Kun arestiin jäätiin, karattiin ikkunasta pois, seuraavana päivänä oli edessä puolta pitempi aresti ja opettaja jäi luokkaan istumaan.

Särkän keittiössä oli komero, johon pahimmat pukarit vietiin istumaan, oli siellä Ampialan Kasperkin joskus. Jos ei ollut montaa arestissa, opettajan oli omassa komerossaan helpompi vahdata.

Kasperi antoi kerran Särkälle kyytiä. Opettaja oli ollut käymässä Ampialassa ja syysiltana isä sanoi pojalle, -- valjasta hevonen ja kyydi Särkkä koululle. Hevonen oli nuorehko, hyväkulkunen ja Särkkä nousi kärryyn. Rajaportin se aukasi ja meidän portin ja Tempakan porttia kun se meni aukaseen, se sano, -- ei, kyllä minä kävelen tästä! Kasper päästi niin paljon kuin hevosesta irti sai ja opettaja pelkäsi.

Helmi Särkkä haki Härkösestä maitoa, kyläläisiä huvitti, kun katsoivat, miten Härkösen Yrjön sormet ja kengänkorot alkoivat kopista opettajaa katsellessaan.

Opettaja vei kerran Lehtolan Alpo Iisakkia pihalle ja kun Alpo vähän pisti vastaan, niin opettaja tönäisi nyrkillään. Alpo väisti vähän ja opettajan nyrkki osui oven pieleen, -- opettaja hieroi sitä pitkän aikaa.

Koulupiirin valinta Asunnan ja Huttulan saattoi johtua jopa uskonnollisista syistä. Joku opettaja ei hyväksynyt valtion kirkosta poikkeavia suuntauksia, niinpä lasten oli mentävä suvaitsevamman opettajan kouluun.

Kovasen Kallea piti lyödä karttakepillä sormille, Kalle veti sormet pois, kuka niitä siinä alla pitämään, opettajalta katkesi karttakeppi.

Aihe

Keuruu, Asunta, koulut, opettajat, Särkkä, Helmi, muistelu

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan koulun opettajista ja koulunkäynistä 1900-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto