Pekka Isomäen metsäperinneaineisto

Kuvaus

Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991).

Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita.

Tekijä

Isomäki, Pekka

Julkaisija

Keuruun kaupunginkirjasto

Aikamääre

1986-1991

Kokoelman aineistoja

Naiset puunhankinnan tukena
Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi…

Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Suuria savotoita 1920-luvulla : Kallio-Nikara, Pökkömäki
Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Pihlajaveden saha
Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Lehtomäen kämpän historiaa ja elämää kämpällä
Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla…

Metsäpomon elämää puunhankinnan ytimessä
Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Puutavaran osto ja mittaus
Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola…

Lehtomäen kämpän sotavangit
Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee.

Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20…

Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen…

Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Pomona Housukosken metsäkämpällä ja kämppäelämää
Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Tiukat laatuvaatimukset, Ferkun osto ja kanalan kannattavuus
Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä…

Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Puutavara-autoilun kehitys
Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Keurusseudun kiinteät metsäkämpät
Karttaan on merkitty 38 kämppää. Niiden käyttö keskittyi 1930-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Vuonna 2017 kaikki kämpät ovat muussa käytössä tai ne on purettu.

Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä.

Tekstissä Valte Kivinen muistelee Asunnan vesireitin uittoja ja uittotyötä. Alkuperäinen käsikirjoitus on päivätty 11.5.1988.