Asunnan-Ampialan alueen työväenyhdistysten alkutaival sujui varmaan melko kitkatta, koska mm. Anselm Laaksonen ja Evert Hillman olivat toimineet Keuruun Työväenyhdistyksen johtoelimissä sen alkuaikoina.
Asunnalle perustettiin alkuun kirkonkylän alaosastona toiminut yhdistys vuonna 1905, Ampialaan jo sitä ennen vuonna 1903.
Oma talo Asunnalle saatiin Syrjärannan talon maalle melko pian perustamisen jälkeen. Kapinan aikana se oli sotavankien sijoituspaikkana.
Toiminnan alkuvaiheissa olleen suurlakon aikana Asunnalle oli perustettu myöskin suojelukaarti, joka piti harjoituksia, äksiisiä, muisteli kymmenvuotiaana pojannaskalina serkkunsa Yrjö Ampialan mukana ollut Ossi Ampiala.
Toimivia jäseniä olivat mm. Matti Mäkinen, Anshelm Laaksonen, Juho Nikkainmäki-Rantalehto perheineen, Emma Lempinen ja Semmi Hakala.
Työväenyhdistys järjesti talollaan tilaisuuksia, jotka liittyivät aatteelliseen toimintaan, mutta hyvin paljon myöskin yleisiä tilaisuuksia, joilla saatiin hankituksi varoja toiminnan ylläpitämiseen. Huomattavaa on, että Asunnan työväentalo on ainoa yhdistyksen omistama talo alueellamme, muut toimivat jäsentensä kodeissa ja kouluilla, joissa tuohon aikaan ei saanut poliittisia tilaisuuksia ja kokouksia järjestää.
Kiertävät näytelmäseurueet ja myöhemmin elokuvat toivat vaihtelua ja suuren maailman tuulahduksia syrjäkylälle.
Naapuriyhdistykset tekivät vierailuiltamia, joihin vastattiin.
Työväenyhdistyksellä oli urheiluseura "Koetus", joka piti kesäjuhlia ja urheilukilpailuja. Keuruun Toverien historiikissa mainitaan, että se on perustanut alaosaston Asunnalle, johon on liittynyt 40 jäsentä. Toverit antoivat toiminnan käynnistämiseen avustusta 1000 mk, mutta siitä huolimatta todetaan, että alaosasto toimi vain kolmen vuoden ajan.
Työväenyhdistyksen, niinkuin monen muunkin yhdistyksen toiminta laantui 1960-luvulla. Taloa tarjottiin Keuruun Työväenyhdistykselle ostettavaksi, kaupasta ei tällöin tullut mitään. Talo myytiin huutokaupalla v. 1971. Se siirtyi kuitenkin myöhemmin Keuruun Työväenyhdistykselle.
Ampialan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903, sen yhteyteen järjestäytyi torppariosasto vuonna 1912.
Huttulan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911. Koska sillä ei ollut omaa taloa, se toimi
jäsenperheiden kodeissa Valkeisaholla, Puustilla, Ojalassa ym. Suurempia tilaisuuksia järjestettiin talojen tuvissa, esimerkiksi Iso-Huttulassa ehdolla, että puhvetin tulot annetaan koulukeittolan hyväksi. Hyvin usein kokoonnuttiin Ojalan suuressa tuvassa, jossa asui tuolloin Lintosen perhe, Hinkkaperän asukkaat kuuluivat myöskin samaan yhdistykseen.
Toimivia jäseniä olivat Sallmenien perhekunta, Albinus Sallmen oli pitkään rahastonhoitajana, Lahtiset Otto ja Hilda, Haukiniemiset, Puustit ja monet muut.
Piristysruiskeen toiminnalle antoi sekä Asunnalla että Huttulassa vuonna 1917 Suomen Tie - ja Vesirakennusliiton osastojen yhtyminen yhdistyksiin.
Huttulassa toimi 1940-50-lukujen vaihteessa Naiset mukaan-yhdistys, jolla varmaan oli Mäki-Matin tuki takanaan, koska sen järjestämissä tilaisuuksissa, esimerkiksi Saarisen ja Sojakan ladoilla Pekka Puupää ja Pätkä. Muistin mukaan vetäjinä toimivat Liida Niiles ja Aune Saarinen.
Asunnalle perustettiin alkuun kirkonkylän alaosastona toiminut yhdistys vuonna 1905, Ampialaan jo sitä ennen vuonna 1903.
Oma talo Asunnalle saatiin Syrjärannan talon maalle melko pian perustamisen jälkeen. Kapinan aikana se oli sotavankien sijoituspaikkana.
Toiminnan alkuvaiheissa olleen suurlakon aikana Asunnalle oli perustettu myöskin suojelukaarti, joka piti harjoituksia, äksiisiä, muisteli kymmenvuotiaana pojannaskalina serkkunsa Yrjö Ampialan mukana ollut Ossi Ampiala.
Toimivia jäseniä olivat mm. Matti Mäkinen, Anshelm Laaksonen, Juho Nikkainmäki-Rantalehto perheineen, Emma Lempinen ja Semmi Hakala.
Työväenyhdistys järjesti talollaan tilaisuuksia, jotka liittyivät aatteelliseen toimintaan, mutta hyvin paljon myöskin yleisiä tilaisuuksia, joilla saatiin hankituksi varoja toiminnan ylläpitämiseen. Huomattavaa on, että Asunnan työväentalo on ainoa yhdistyksen omistama talo alueellamme, muut toimivat jäsentensä kodeissa ja kouluilla, joissa tuohon aikaan ei saanut poliittisia tilaisuuksia ja kokouksia järjestää.
Kiertävät näytelmäseurueet ja myöhemmin elokuvat toivat vaihtelua ja suuren maailman tuulahduksia syrjäkylälle.
Naapuriyhdistykset tekivät vierailuiltamia, joihin vastattiin.
Työväenyhdistyksellä oli urheiluseura "Koetus", joka piti kesäjuhlia ja urheilukilpailuja. Keuruun Toverien historiikissa mainitaan, että se on perustanut alaosaston Asunnalle, johon on liittynyt 40 jäsentä. Toverit antoivat toiminnan käynnistämiseen avustusta 1000 mk, mutta siitä huolimatta todetaan, että alaosasto toimi vain kolmen vuoden ajan.
Työväenyhdistyksen, niinkuin monen muunkin yhdistyksen toiminta laantui 1960-luvulla. Taloa tarjottiin Keuruun Työväenyhdistykselle ostettavaksi, kaupasta ei tällöin tullut mitään. Talo myytiin huutokaupalla v. 1971. Se siirtyi kuitenkin myöhemmin Keuruun Työväenyhdistykselle.
Ampialan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903, sen yhteyteen järjestäytyi torppariosasto vuonna 1912.
Huttulan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911. Koska sillä ei ollut omaa taloa, se toimi
jäsenperheiden kodeissa Valkeisaholla, Puustilla, Ojalassa ym. Suurempia tilaisuuksia järjestettiin talojen tuvissa, esimerkiksi Iso-Huttulassa ehdolla, että puhvetin tulot annetaan koulukeittolan hyväksi. Hyvin usein kokoonnuttiin Ojalan suuressa tuvassa, jossa asui tuolloin Lintosen perhe, Hinkkaperän asukkaat kuuluivat myöskin samaan yhdistykseen.
Toimivia jäseniä olivat Sallmenien perhekunta, Albinus Sallmen oli pitkään rahastonhoitajana, Lahtiset Otto ja Hilda, Haukiniemiset, Puustit ja monet muut.
Piristysruiskeen toiminnalle antoi sekä Asunnalla että Huttulassa vuonna 1917 Suomen Tie - ja Vesirakennusliiton osastojen yhtyminen yhdistyksiin.
Huttulassa toimi 1940-50-lukujen vaihteessa Naiset mukaan-yhdistys, jolla varmaan oli Mäki-Matin tuki takanaan, koska sen järjestämissä tilaisuuksissa, esimerkiksi Saarisen ja Sojakan ladoilla Pekka Puupää ja Pätkä. Muistin mukaan vetäjinä toimivat Liida Niiles ja Aune Saarinen.
Aihe
Keuruu, työväenyhdistykset, kylät, työväentalot, urheilu- ja liikuntaseurat, muistelu, muistot, kokemuskerrontaKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Teksti kertoo Asunnan, Ampialan ja Huttulan työväenyhdistysten toiminnan pääpiirteitä Keuruulla 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen.
Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.
Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto
Luontiajankohta
1991