Nuottakalastusta harrasti ainakin Albin Ampiala, jolla oli nuotta Salosjärvessä. Rajalan torpparilta kiellettiin kokonaan nuotanveto Saarijärvessä, vaikka muuten sai kalastaa, kun ei vienyt pyydyksiään talon vakinaisille kalastuspaikoille.
Alfred Ampiala sai joskus Aune Rainion muistin mukaan niin paljon kalaa Särkijärvestä, että niitä varten tarvittiin hevonen vetämään. Kalasta tehtiin Ampialassa hapankalaa, joka oli niin hyvää, että kun Aune alkoi lähestyä kirkolla asuessaan kotia, niin vesi nousi jo matkalla kielelle.
Veikko Ruodemäki kävi isänsä kanssa kalastamassa Kurikkalammilla. Kaksi nelikkoa pistettiin ahvenia suolaan joka kevät. Pyydystysvälineenä oli katiska ja liippa. Liippa oli sellainen, että siinä oli kaksi rautakaarta, seipään varassa laskettiin veteen ja kun kalat tulivat väliin ja nostettiin ylös. Ruuhella järvellä soudeltiin. Isä-Iivari oli niin kova kävelemään, että pojan oli otettava joka toinen askel juoksua.
Hapanahvenista eivät kaikki pitäneet, leimuumiehet nostivat kalan vaivihkaa toiselle pöydälle.
Hapankalaan laitettiin ruisjauhoja vain päälle, siitä se levisi. Kalaa syödessä monet katkoivat puukolla ruodot palasiksi ja söivät ne särjistäkin.
Pilkkionginta tuli karjalaisten mukana sotien jälkeen.
Alfred Ampiala sai joskus Aune Rainion muistin mukaan niin paljon kalaa Särkijärvestä, että niitä varten tarvittiin hevonen vetämään. Kalasta tehtiin Ampialassa hapankalaa, joka oli niin hyvää, että kun Aune alkoi lähestyä kirkolla asuessaan kotia, niin vesi nousi jo matkalla kielelle.
Veikko Ruodemäki kävi isänsä kanssa kalastamassa Kurikkalammilla. Kaksi nelikkoa pistettiin ahvenia suolaan joka kevät. Pyydystysvälineenä oli katiska ja liippa. Liippa oli sellainen, että siinä oli kaksi rautakaarta, seipään varassa laskettiin veteen ja kun kalat tulivat väliin ja nostettiin ylös. Ruuhella järvellä soudeltiin. Isä-Iivari oli niin kova kävelemään, että pojan oli otettava joka toinen askel juoksua.
Hapanahvenista eivät kaikki pitäneet, leimuumiehet nostivat kalan vaivihkaa toiselle pöydälle.
Hapankalaan laitettiin ruisjauhoja vain päälle, siitä se levisi. Kalaa syödessä monet katkoivat puukolla ruodot palasiksi ja söivät ne särjistäkin.
Pilkkionginta tuli karjalaisten mukana sotien jälkeen.
Aihe
Keuruu, muistelu, kalastus, hapattaminen, suolaaminenKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Teksti kertoo kalastamisesta ja kalan ruoaksi valmistamisesta hapattamalla ja suolaamalla.
Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.
Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.