Aihe
papit, kirkkoherrat, kirkot, herännäisyysKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Biografia
Rovasti Johan Warén syntyi 1827 Rautalammilla. Hänet vihittiin papiksi 1849 ja hän toimi pappistehtävissä muun muassa Hankasalmella ja Pielisjärvellä. Johan Warénille ja ruustinna Adolfina Warénille syntyi 11 lasta, joista kaksi kuoli nuorina. Warén perheineen saapui vapuksi 1882 Suonenjoelta Keuruun kirkkoherraksi. Hänet valittiin lähes yksimielisesti, tosin kirkkoherran vaaliin osallistuminen oli vähäistä.
Rovasti Warén oli huumorintajuinen ja miellyttävä. Hän saattoi käyttää saarnoissaan murteellisia ilmaisuja. Hänen otteensa seurakuntaan ei ollut erityisen vahva. Hänellä oli ollut vaikeuksia savolaisen herännäisyyden kanssa, vaikka hän lukeutuikin herännäisyyden kannattajiin. Ruustinna Adolfiina oli "aivan harvinainen persoonallisuus, ”kuin rauhan perikuva", "hiljaisena , körttiläispuvussaan, ystävällisenä ja rakastettavana hän liikkui muitten joukossa ikään kuin varoen, ettei hän ketään koskaan häiritsisi. Oli kuin siunaus olisi häntä ympäröinyt."
Rovasti Warénin johdolla jatkettiin uuden kirkon rakennushanketta. Lokakuun toisena päivänä pidettiin kirkonkokous, jossa kirkkoraadin Mäntän edustaja, ruukinpatruuna G A Serlachius, esitti kokoukselle laatimansa ehdotuksen kirkon rakentamiseksi. Vaasan lääninarkkitehti Theodor Granstedtilta tilattiin tiilikirkon piirustukset. Sunnuntaina 18.helmikuuta 1883 kirkkoherra Warén kuulutti kirkonkokouksen pidettäväksi kirkossa kahden viikon kuluttua. Siellä piti päättää lopullisesti ”kirkon riitinkien vastaanottamisesta ja hyväksymisestä”.
Kaksi päivää kuulutuksensa jälkeen Johan Warén kuoli sydänkohtaukseen kinkereillä Aholassa. Perhe jäi Keuruulle. Pojat rakennuttivat äidilleen Kipan huvilan lähelle pappilaa. Hän muutti Helsinkiin 1898. Lapsista Teofil Warén oli Keuruulla armovuoden saarnaajana, Elielistä tuli Keuruun ensimmäinen lääkäri. Tunnetuin lapsista oli poika Aksel. Hänestä tuli 20-vuotiaana filosofian maisteri ja pian arvostettu tiedemies. Hän tutki Suomen torpparikysymystä ja kirjoitti Keuruun pitäjän historian. Hän meni naimisiin kirkkoherra Pihlmanin tyttären Naëmin kanssa. Aksel Warén kuoli 1899 umpisuolen puhkeamiseen.
Rovasti Warén oli huumorintajuinen ja miellyttävä. Hän saattoi käyttää saarnoissaan murteellisia ilmaisuja. Hänen otteensa seurakuntaan ei ollut erityisen vahva. Hänellä oli ollut vaikeuksia savolaisen herännäisyyden kanssa, vaikka hän lukeutuikin herännäisyyden kannattajiin. Ruustinna Adolfiina oli "aivan harvinainen persoonallisuus, ”kuin rauhan perikuva", "hiljaisena , körttiläispuvussaan, ystävällisenä ja rakastettavana hän liikkui muitten joukossa ikään kuin varoen, ettei hän ketään koskaan häiritsisi. Oli kuin siunaus olisi häntä ympäröinyt."
Rovasti Warénin johdolla jatkettiin uuden kirkon rakennushanketta. Lokakuun toisena päivänä pidettiin kirkonkokous, jossa kirkkoraadin Mäntän edustaja, ruukinpatruuna G A Serlachius, esitti kokoukselle laatimansa ehdotuksen kirkon rakentamiseksi. Vaasan lääninarkkitehti Theodor Granstedtilta tilattiin tiilikirkon piirustukset. Sunnuntaina 18.helmikuuta 1883 kirkkoherra Warén kuulutti kirkonkokouksen pidettäväksi kirkossa kahden viikon kuluttua. Siellä piti päättää lopullisesti ”kirkon riitinkien vastaanottamisesta ja hyväksymisestä”.
Kaksi päivää kuulutuksensa jälkeen Johan Warén kuoli sydänkohtaukseen kinkereillä Aholassa. Perhe jäi Keuruulle. Pojat rakennuttivat äidilleen Kipan huvilan lähelle pappilaa. Hän muutti Helsinkiin 1898. Lapsista Teofil Warén oli Keuruulla armovuoden saarnaajana, Elielistä tuli Keuruun ensimmäinen lääkäri. Tunnetuin lapsista oli poika Aksel. Hänestä tuli 20-vuotiaana filosofian maisteri ja pian arvostettu tiedemies. Hän tutki Suomen torpparikysymystä ja kirjoitti Keuruun pitäjän historian. Hän meni naimisiin kirkkoherra Pihlmanin tyttären Naëmin kanssa. Aksel Warén kuoli 1899 umpisuolen puhkeamiseen.
Elinvuodet
1827-1883