Hirvikylän työväenyhdistys Pyrintö on perustettu vuonna 1908. Tarkoitus oli rakentaa työväentalo, jota varten Julia ja Eemel Peltola lahjoittivat tontin. Taloon tehtiin perustuskivet, mutta sitten aika muuttui ja ajatuksesta luovuttiin. Talon tontille rakennettiin 1949 avolava, joka katettiin 1951. Aluksi katteena oli päre, sitten tavallinen huopa ja viimeksi palahuopa. Aittolammen Kalle ja Pitkälän veljekset olivat kirvesmiesporukkana; muuten työt tehtiin talkoilla. Sähköt tulivat Peltolaan 1966 ja sen jälkeen lavalle. Taukotupa siirrettiin 1994 Korkatinaholta. Katon lisäksi lattiaa on uusittu 2000-luvulla. Lavan tekoon ei luultavasti ole koskaan otettu lainaa.
Lava on toiminut yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Pyörittäjänä on ollut Hirvikylän pienviljelijäosasto, joka on perustettu 1935 ja rekisteröity tammikuussa 1936. Vuonna 1949 pidettiin suuret kesäjuhlat, joissa myös silloinen maatalousministeri Jussi Raatikainen oli paikalla. Kesäjuhlissa oli ohjelmassa urheilukilpailuja ja joskus myös Liesjärvi-Mäkikylä –köydenvetokisa. Ensimmäiset ravikisat pidettiin 1951. Niitä pidettiin vuosina 1951-1965. Aluksi ravit järjestettiin Hirsikankaan talon (Kämpän) kohdalla Ähtärin puolella, myöhemmin lavan lähettyvillä. Vuonna 1957 pidettiin kilpa-ajot 23.6., juhannusiltana 22.6. tanssit ja vielä erikseen kesäjuhlat 4.8. Kyllä oli toimintaa ja järjestämistä!
Lavalla on näytetty myös elokuvia. Ensimmäinen oli nimeltään Mustasurma, jossa oli pääosassa Anneli Sauli. Lisäksi Keuruun Helluntaiseurakunta on pitänyt siellä juhliaan, eläkeläiset tansseja ja onpa lavalla tanssittu myös Riitta ja Hannu Viinikan häät. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 lähtien on Liesjärven Luja järjestänyt Hirvijärvi-hölkän, jonka keskuspaikkana lava on ollut. Samalla siellä on pidetty tansseja.
Lava siis siirtyi työväenyhdistys Pyrinnöltä pienviljelijäosaston käyttöön ns. suupuheella. Vasta v. 1985 osasto osti tontin Pyrinnöltä 200 markalla. 2010-luvun alussa Hirvikylän pienviljelijäosasto ehdotti, että Liesjärven kyläseura alkaisi pitää ainakin juhannustansseja lavalla, koska osaston talkooporukka oli käynyt liian vähiin. Kyläseura tarttui ehdotukseen ja järjesti juhannustanssit muutamana vuonna, jotta perinne säilyisi. 2017 oli ensimmäinen vuosi, kun juhannustansseja ei järjestetty. Tanssiyleisön määrä oli laskenut tasaista tahtia ja oli vaikea löytää niin edullista orkesteria, että kulut olisi saatu peitetyksi. Samaan aikaan lavan läheisyydessä Lujan järjestämä saappaanheittokisa veti kyllä väkeä, mutta innostusta ei ollut enää tanssimiseen. Kyläseura järjesti lavalla heinäkuussa 2017 Wanhojen kulkupelien kokoontumisajon. Saa nähdä, minkä muodon Hirvikylän lavan kesätapahtuma tästä eteenpäin saa!
Lava on toiminut yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Pyörittäjänä on ollut Hirvikylän pienviljelijäosasto, joka on perustettu 1935 ja rekisteröity tammikuussa 1936. Vuonna 1949 pidettiin suuret kesäjuhlat, joissa myös silloinen maatalousministeri Jussi Raatikainen oli paikalla. Kesäjuhlissa oli ohjelmassa urheilukilpailuja ja joskus myös Liesjärvi-Mäkikylä –köydenvetokisa. Ensimmäiset ravikisat pidettiin 1951. Niitä pidettiin vuosina 1951-1965. Aluksi ravit järjestettiin Hirsikankaan talon (Kämpän) kohdalla Ähtärin puolella, myöhemmin lavan lähettyvillä. Vuonna 1957 pidettiin kilpa-ajot 23.6., juhannusiltana 22.6. tanssit ja vielä erikseen kesäjuhlat 4.8. Kyllä oli toimintaa ja järjestämistä!
Lavalla on näytetty myös elokuvia. Ensimmäinen oli nimeltään Mustasurma, jossa oli pääosassa Anneli Sauli. Lisäksi Keuruun Helluntaiseurakunta on pitänyt siellä juhliaan, eläkeläiset tansseja ja onpa lavalla tanssittu myös Riitta ja Hannu Viinikan häät. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 lähtien on Liesjärven Luja järjestänyt Hirvijärvi-hölkän, jonka keskuspaikkana lava on ollut. Samalla siellä on pidetty tansseja.
Lava siis siirtyi työväenyhdistys Pyrinnöltä pienviljelijäosaston käyttöön ns. suupuheella. Vasta v. 1985 osasto osti tontin Pyrinnöltä 200 markalla. 2010-luvun alussa Hirvikylän pienviljelijäosasto ehdotti, että Liesjärven kyläseura alkaisi pitää ainakin juhannustansseja lavalla, koska osaston talkooporukka oli käynyt liian vähiin. Kyläseura tarttui ehdotukseen ja järjesti juhannustanssit muutamana vuonna, jotta perinne säilyisi. 2017 oli ensimmäinen vuosi, kun juhannustansseja ei järjestetty. Tanssiyleisön määrä oli laskenut tasaista tahtia ja oli vaikea löytää niin edullista orkesteria, että kulut olisi saatu peitetyksi. Samaan aikaan lavan läheisyydessä Lujan järjestämä saappaanheittokisa veti kyllä väkeä, mutta innostusta ei ollut enää tanssimiseen. Kyläseura järjesti lavalla heinäkuussa 2017 Wanhojen kulkupelien kokoontumisajon. Saa nähdä, minkä muodon Hirvikylän lavan kesätapahtuma tästä eteenpäin saa!
Aihe
Hirvikylä, tanssilavat, työväenyhdistykset, pienviljelijätKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään.
Lähde
Keuruun Liesjärven kyläseura ry, 2014: Koulutie. Keuruskopio Oy, Keuruu.
Julkaisija
Keuruun Liesjärven kyläseura ry