Miksi olen martta? Siksi, että minulle on tärkeitä KOTI, USKONTO JA ISÄNMAA! sekä juuret. Juurista lähdetään kasvuun.
Keuruun Marttayhdistys ry perustettiin 20.2.1936 Ylä-Päkärillä viidentoista naisen toimesta. Puuhanaisena oli ruustinna Elli Kalliala toimien yhdistyksen puheenjohtajana alusta alkaen kuolemaansa 17.2.1951 saakka. Perustajajäsenistä ei ole enää ketään elossa.
1937 perustettiin marttakuoro, jota johti Elli Kalliala ja 1951 edelleen Aune Ahonen, Jukka Hapuoja ja Toivo Korhonen. Naiskuoro niitti mainetta oman pitäjän ulkopuolellakin esiintyen mm. MARTTALIITON 50- vuotisjuhlakonsertissa. Toiminta lopahti 1963 ja kuoro hajosi. 1939 yhdistys rakennutti Keuruun Seurakunnalta vuokraamalle tontille, uuden kirkon juurelle, kioski-kahvilan. Rakentamisen urakoi Adiel Rantila. Tämä ”marttamökki” palveli asiakkaita palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisen marttatyön avulla 1978 syksyyn saakka. Vakinaisista työntekijöistä on vielä keskuudessamme Vuokko Weckman, Aune Kaartinen ja 99-vuotias Iida Riikonen.
1947 Eeva Rämön johdolla perustettiin marttatyttöosasto nimellä Keurusselän Marttatytöt. Kodin taitoja opetellen ja juhlia järjestäen marttatytöt toimivat vuoteen 1951 saakka. Pikkukokkikursseja on pidetty lapsille v:sta 1989 alkaen, ensin Anja Suomäki ja Kaija Oksanen, mutta sitten 1990-luvulla Oksasen tilalle tuli Eila Kumpuniemi. Kursseja pidettiin niin Marttakahvilassa kuin Keuruun Op:n kerho- ja keittiötiloissa, jossa järjestettiin isänpäivälounas.
1957 vuokrattiin Liiketalo Oy:ltä 1 h + k käsittävä osakehuoneusto marttatoimintaa varten. Aikaisemmin ns. marttailtoja oli järjestetty marttojen kodeissa, seurakuntatuvassa ja pappilassa. 1956 oli ostettu Keuruun Seurakunnalta omakotitalotontti, mutta asemakaavamuutos esti omakotitalon rakentamisen. 1962 ostettiin tontti srk:lta lisäalue ja 1963 koko tontti myytiin As. Oy. Kerroskodin rakentamiseksi Pappilanniementien alkupäähän. Tästä varattiin 90 m2:N kerhohuoneusto ja 57 m2:n liikehuoneusto. Vuonna 1964 oma Marttala oli käyttövalmis. Kaikki toiminta marttamökkiä lukuun ottamatta keskittyi siihen. Tilaa myös vuokrattiin ulkopuolisille. Monet häät, hautajaiset, syntymäpäivät ym. siellä vietettiin. Martat olivat ylpeitä tästä omasta marttalastaan, mutta aika muuttui.
Vuonna 1972 valmistui nykyinen seurakuntakeskus ja juhlat siirtyivät avarampiin tiloihin. Vanhan marttamökin maan vuokra-aika alkoi olla ummessa ja mökki olisi kaivannut perusteellista uusimista, vesi- ja viemäriverkoston rakentamista yms. Pohdittiin kokonaan uuden marttamökin rakentamista. Hankittiin piirustuksia ja mielestäni vasta neljännet piirustukset alkoivat kelvata. Uusi tontti nykyiseltä paikalta vuokrattiin, pidettiin marttojen yleinen kokous 21.1.1978. Yksimielisesti hyväksyttiin uuden rakentaminen. Kyllä siinä rakennushankkeessa tarvittiin silloisen Keuruun kunnan ja Keuruun seurakunnan arvovaltaista tukea asian eteenpäin viemiseksi. Hyväksytyt marttakahvilan piirustukset ovat keuruulaissyntyisen arkkitehti Tuomo Lampisen käsialaa. Marttakahvila tuli maksamaan n. 500 000 Smk. Oli luovuttava rakkaaksi käyneestä Marttalasta myymällä se Keuruun Kunnalle ja liikehuoneusto joka oli ollut vuokrattuna Keuruun Osuuskaupalle ja Liikenne Mäkelälle, myytiin 1984 Aune ja Eero Moisiolle. Velkaa oli vielä paljon jäljellä.
Uuteen Marttakahvilaan muutettiin syksyllä, Sirkanpäivänä 1978 oli avajaiset. Oli siinä menoa ja meininkiä riittämiin. Paikka oli auki joka päivä. Palkattiin emäntä ja 3 muuta työntekijää. Talkoiltiin vapaaehtoisen avun turvin varsinkin kesäaikana, jolloin turistit valtasivat Marttakahvilan hyvien leivontatuotteiden ansiosta. Joka päivä tehtiin aamulla tuoreet pullat, munkit, sämpylät. Lounastakin laitettiin usean vuoden ajan. 1981 ryhdyttiin paistamaan vohveleita kesäaikana marttakahvilan terassilla toripäivinä. Lilli Vierimaa toimi vohvelimarttana kutsuen kullekin paistopäivälle 2 marttaa paistovuoroon. Parikin ämpärillistä paistettiin ja myytiin yhtenä päivänä eli 160 vohvelia. Myös museonmäellä käytiin heinäkuun Keskiviikko soi –tilaisuuksissa vohvelinpaistossa.
Tilattiin Riihimäen lasilta ”Elias Lönnrot” lasilautasia sekä kirkkaana ett rosana 512 kpl. Lautasen pohjakuvion suunnitteli Erkki Koskinen. Myös pieniä lasimaljoja tilattiin rosanvärisinä 96 kpl. Lautasten ja kulhojen myynti onnistui hyvin. Niin kuin lasinpuhaltajat, martatkin puhalsivat yhteiseen hiileen ja onnistuimme rahoituksessa niin että velka tuli 1993 loppuun maksetuksi. Talkooväkeäkään ei unohdettu. Elokuulla 1988 tarjottiin kaikille vohvelinpaistoon osallistuneille ostosmatka Tuuriin, Keskisen ostosparatiisiin.
Marttakahvila oli varkaiden suosima. Heidän estämiseksi laitettiin takaosan ja keittiö ikkunoihin ristikot. Koko terassi ympäröitiin myöhemmin valkoiseksi maalatulla ristikkokehyksellä ja vielä varashälytinkin laitettiin. Marttakavila vuokrattiin 2.1.1989 alkaen Kaija Laitiselle ruoka- ja kahvipaikkana. Katariinan kamari -nimisenä hän palveli keuruulaisia ym. 1997 syksyyn saakka. 15.1.1998 paikkaa vuokraajana on jatkanut Maalaisvakka ja on edelleen. Paikan vuokraukseen päädyttiin laman ja puuhamarttojenkin lamaantumisen vuoksi. Useimmissa yhdistyksissä työt ja vastuut kasautuvat pienelle porukalle, niin myös martoissa.
Marttakahvilassa on jouduttu suorittamaan monenlaista remonttia. 1988 poistettiin vuoden alussa sisältä kiinteät keinonahalla päällystetyt penkit, joita nuoriso oli turmellut viiltelemällä ja samalla luovuttiin ”karsinoista” laittamalla tavalliset pöydät ja penkit asiakastilaan. Remontin suoritti Erkko Oksanen, joka muutoinkin toimi ”korjausmestarina”. Mökin neljännessä remontissa mullistettiin 1991 wc-tilat niin sanotun infopisteen kohdalle ja saatiin asiakastilaa entisen wc-tilan kohdalle 21. Näin mökin asiakaskapasiteetti nousi 46 paikkaiseksi + terassitilat kesäaikana.
Marttojen sääntöjen 2 §:ssä määritellään: ”Yhdistyksen tarkoituksena on kotien hyvinvoinnin edistäminen.” Mitä ne martat sitten ovat saaneet aikaan? Keuruun kansallispuku on kokonaisuudessaan marttojen aikaansaama ja kustantama. Toini Hirvenlahden löytämän vanhan kangaspalan perusteella taiteilija Heporauta suunnitteli mallin ja se toteutettiin marttojen toimesta ja taidoilla. Kansallispuku esiteltiin paikkakuntalaisille kesäjuhlassa 1959.
Kaupunginvaltuustolle vietiin 1986 yhdessä Haapamäen marttojen kanssa aloite ”Kotien ongelmajätteiden hävittäminen”. Mama-toimintaa ja tietoutta vietiin eteenpäin marttojen aloitteesta valtakunnallisesti – niin myös Keuruulla vuodesta 1995 alkaen. Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä kampanjaan osallistuttiin järjestämällä S-marketissa asioiville päivän pituinen tietoisku, myös vuonna 1995.
Lahjoilla on muistettu muun muassa: Keuruun uudistetun kirkon vihkiäistilaisuudessa alttarimatto, 350 vuotisjuhlassa kastemalja, yhdessä Keuruun naisjärjestöjen kanssa messukasukka (1962). Sotilaskotiin ja Keuruun Terveyskeskukseen Lapinraanut, osallistuttu myös rahallisesti Terveyskeskuksen pianonhankintaan. Lahjoitettu 1994 itse tekemämme pehmomarttanuket Lehtiniemen neljälle osastolle (4 kpl), partiolaisille tusina kahvikuppeja. Marttoja on yritetty muistaa merkkipäivinään ainakin kortilla.
Vuonna 2002 Keuruun Martat ovat olleet Plan-säätiön kautta Afrikan Burkina Fasosta olevan Kouka-tytön kummina. Näin on toteutettu teemaa ”Martat – vaikuttajina yli rajojen”. Rahallinen kuukausiavustus jatkuu edelleen. Samaan teemaan voisi lisätä äiti-Teresa peittojen teon. V.2003 aloitettiin säännöllinen stipendien myöntäminen lahdelle peruskoulunsa päättävälle kotitalous- ja tekstiilitöissä kunnostautuneelle oppilaalle. Edellisenä vuotena myönnettiin yhdelle luokalle matkastipendi.
Marttailtoja on puuhasteltu monitoimisesti: Nypläyskurssit, lankavärjäystä luonnon värein, askartelua enkeleistä joulukorosteisiin, ruusuihin, paperinarutaidetta yms. Opeteltu ja opetettu tunnistamaan sieniä, tekemään ruokaa, leipomaan, siivoamaan. Tutustuttu oman paikkakunnan liikkeisiin, laitoksiin ja yrityksiin, järjestetty käsityönäyttelyjä, keliakiakursseja, tehty makkaroita, retkeilty sekä Suomessa että naapurimaissa.
Tärkein ja mieliin jäävin matka oli v. 1999 Marttajärjestön 100-vuotisjuhla Helsingissä Hartval areenalla. Menomatkalla linja-autossa matkanjohtaja Leena Nirkkonen jakoi meille lunastamamme Arabian tekemät MARTAT 100 v kahvikupit, joihin matkalla ostimme kahvit yhdestä baarista. Ainakin se sai hymyä ja hyvää mieltä aikaiseksi. Syksyllä vielä pidettiin omassa yhdistyksessä 100-vuotisjuhlat Seurakuntakeskuksessa ja samalla Kaarina Salmisen 80 vuotta juhlittiin. Puutarharetkiä on tehty Viherlandiaan, Hämeeseen, paikkakuntamme puutarhoille, on lasketeltu Himoksella, martanpäiväristeilty Jyväskylästä Suolahteen laivalla, käyty Virroilla Karhuoopperassa, Tampereen, Jyväskylän teattereissa, Karstulassa ja viimeksi taidematka Edelfelt-näyttelyyn Helsinkiin tammikuussa 2005. Vaihtotoritoiminnassa (lauantaisin) 1991 alkaen 2005 saakka noin 1 kerta / kk vuorolla Anja Suomäki ja Aino Kivimäki ensin, Kivimäen sairastuttua jatkoi hänen osuudellaan Kaarina Salminen ja Kerttu Vuori vuorotellen. Ketveleenkannasta siivottiin joka kevät 1993 saakka. Leijonat valtasivat tämän homman ja hyvä niin.
Marttojen toimesta hoidettiin K-S marttapiiriliiton kanssa 1986 Maanpuolustusjuhlien muonitus. Alustavasti siihen oli ilmoittautunut 1000 henkeä ja hernekeittoa ja kahvia siis varattiin tälle määrälle, mutta juhliin tuli 392 henkilöä. Tarjoilussa oli mukana 40 henkilöä + 3 pannareiden paistajaa. Onneksi Juurikkaniemi osti 600 annosta hernekeittoa ja liiat käyttämättömät ainekset saatiin palauttaa kauppaan, ettei jääty tappiolle. Suur-Keuruun 50-v juhlassa v.1999 yhteiskoulun juhlasalissa kahviteltiin 1000 ihmistä. Samoin on Suur-Keuruun Sanomien joulunavauksissa vanhalla torilla tarjottu riisipuuroa 600:lle kahtena vuotena. Puuronkeiton suorittanut Kaija Oksanen apunaan Anja Suomäki srk-keskuksessa.
Marttojen jäsenmäärä on hiljalleen hiipunut vuosi vuodelta kahdenkymmenen viimeisen vuoden ajan 200:sta puolella eli vuonna 2005 oli 98 jäsentä. Kuitenkin ovet ovat kaikille auki. Puheenjohtajana v:sta 2003 on ollut Kaarina Salonen ja hallitustakin on uusittu niin kuin pitääkin. Varaphj. Leena Nirkkonen, sihteeri Raija Ruusuvuori, rahastonhoitaja Terttu Rajamäki ja muut tämän vuoden hallituksessa Leila Hakala, Pirkko Laine, Sirkka-Liisa Lampinen, Hely Lampinen, Marjatta Mandelin, Vellamo Palomäki, Anja Suomäki. Pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Kerttu Vuori 18 vuotta, Elli Kalliala 15 vuotta ja Alli Riikonen 12 vuotta.
Vielä mainittakoon yhdistyksen nimenmuutoksesta. Keuruun Marttayhdistys ry muutettiin ja vahvistettiin 23.3.1987 vuosikokouksen yhteydessä nimelle KEURUUN MARTAT RY. Paljon on aihetta Keuruun Martoillakin kiittää! Pidetään lippu korkealla ja ollaan ylpeitä omasta marttaudesta ja huomataan lähimmäiset. Hyvin meillekin voi sanoa raamatun mukaisesti: ”Martta, Martta, moninaisista Sinä huolehdit ja hätäilet.” Toivon, että kuunteleva Maria vaikuttaisi meissä enentyvästi. Näin Kunniajäsenenä toivon 70-vuotiaalle yhdistyksellemme ONNEA JA SIUNAUSTA. Marttatyö on palvelevaa toimintaa.
Keuruun Marttayhdistys ry perustettiin 20.2.1936 Ylä-Päkärillä viidentoista naisen toimesta. Puuhanaisena oli ruustinna Elli Kalliala toimien yhdistyksen puheenjohtajana alusta alkaen kuolemaansa 17.2.1951 saakka. Perustajajäsenistä ei ole enää ketään elossa.
1937 perustettiin marttakuoro, jota johti Elli Kalliala ja 1951 edelleen Aune Ahonen, Jukka Hapuoja ja Toivo Korhonen. Naiskuoro niitti mainetta oman pitäjän ulkopuolellakin esiintyen mm. MARTTALIITON 50- vuotisjuhlakonsertissa. Toiminta lopahti 1963 ja kuoro hajosi. 1939 yhdistys rakennutti Keuruun Seurakunnalta vuokraamalle tontille, uuden kirkon juurelle, kioski-kahvilan. Rakentamisen urakoi Adiel Rantila. Tämä ”marttamökki” palveli asiakkaita palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisen marttatyön avulla 1978 syksyyn saakka. Vakinaisista työntekijöistä on vielä keskuudessamme Vuokko Weckman, Aune Kaartinen ja 99-vuotias Iida Riikonen.
1947 Eeva Rämön johdolla perustettiin marttatyttöosasto nimellä Keurusselän Marttatytöt. Kodin taitoja opetellen ja juhlia järjestäen marttatytöt toimivat vuoteen 1951 saakka. Pikkukokkikursseja on pidetty lapsille v:sta 1989 alkaen, ensin Anja Suomäki ja Kaija Oksanen, mutta sitten 1990-luvulla Oksasen tilalle tuli Eila Kumpuniemi. Kursseja pidettiin niin Marttakahvilassa kuin Keuruun Op:n kerho- ja keittiötiloissa, jossa järjestettiin isänpäivälounas.
1957 vuokrattiin Liiketalo Oy:ltä 1 h + k käsittävä osakehuoneusto marttatoimintaa varten. Aikaisemmin ns. marttailtoja oli järjestetty marttojen kodeissa, seurakuntatuvassa ja pappilassa. 1956 oli ostettu Keuruun Seurakunnalta omakotitalotontti, mutta asemakaavamuutos esti omakotitalon rakentamisen. 1962 ostettiin tontti srk:lta lisäalue ja 1963 koko tontti myytiin As. Oy. Kerroskodin rakentamiseksi Pappilanniementien alkupäähän. Tästä varattiin 90 m2:N kerhohuoneusto ja 57 m2:n liikehuoneusto. Vuonna 1964 oma Marttala oli käyttövalmis. Kaikki toiminta marttamökkiä lukuun ottamatta keskittyi siihen. Tilaa myös vuokrattiin ulkopuolisille. Monet häät, hautajaiset, syntymäpäivät ym. siellä vietettiin. Martat olivat ylpeitä tästä omasta marttalastaan, mutta aika muuttui.
Vuonna 1972 valmistui nykyinen seurakuntakeskus ja juhlat siirtyivät avarampiin tiloihin. Vanhan marttamökin maan vuokra-aika alkoi olla ummessa ja mökki olisi kaivannut perusteellista uusimista, vesi- ja viemäriverkoston rakentamista yms. Pohdittiin kokonaan uuden marttamökin rakentamista. Hankittiin piirustuksia ja mielestäni vasta neljännet piirustukset alkoivat kelvata. Uusi tontti nykyiseltä paikalta vuokrattiin, pidettiin marttojen yleinen kokous 21.1.1978. Yksimielisesti hyväksyttiin uuden rakentaminen. Kyllä siinä rakennushankkeessa tarvittiin silloisen Keuruun kunnan ja Keuruun seurakunnan arvovaltaista tukea asian eteenpäin viemiseksi. Hyväksytyt marttakahvilan piirustukset ovat keuruulaissyntyisen arkkitehti Tuomo Lampisen käsialaa. Marttakahvila tuli maksamaan n. 500 000 Smk. Oli luovuttava rakkaaksi käyneestä Marttalasta myymällä se Keuruun Kunnalle ja liikehuoneusto joka oli ollut vuokrattuna Keuruun Osuuskaupalle ja Liikenne Mäkelälle, myytiin 1984 Aune ja Eero Moisiolle. Velkaa oli vielä paljon jäljellä.
Uuteen Marttakahvilaan muutettiin syksyllä, Sirkanpäivänä 1978 oli avajaiset. Oli siinä menoa ja meininkiä riittämiin. Paikka oli auki joka päivä. Palkattiin emäntä ja 3 muuta työntekijää. Talkoiltiin vapaaehtoisen avun turvin varsinkin kesäaikana, jolloin turistit valtasivat Marttakahvilan hyvien leivontatuotteiden ansiosta. Joka päivä tehtiin aamulla tuoreet pullat, munkit, sämpylät. Lounastakin laitettiin usean vuoden ajan. 1981 ryhdyttiin paistamaan vohveleita kesäaikana marttakahvilan terassilla toripäivinä. Lilli Vierimaa toimi vohvelimarttana kutsuen kullekin paistopäivälle 2 marttaa paistovuoroon. Parikin ämpärillistä paistettiin ja myytiin yhtenä päivänä eli 160 vohvelia. Myös museonmäellä käytiin heinäkuun Keskiviikko soi –tilaisuuksissa vohvelinpaistossa.
Tilattiin Riihimäen lasilta ”Elias Lönnrot” lasilautasia sekä kirkkaana ett rosana 512 kpl. Lautasen pohjakuvion suunnitteli Erkki Koskinen. Myös pieniä lasimaljoja tilattiin rosanvärisinä 96 kpl. Lautasten ja kulhojen myynti onnistui hyvin. Niin kuin lasinpuhaltajat, martatkin puhalsivat yhteiseen hiileen ja onnistuimme rahoituksessa niin että velka tuli 1993 loppuun maksetuksi. Talkooväkeäkään ei unohdettu. Elokuulla 1988 tarjottiin kaikille vohvelinpaistoon osallistuneille ostosmatka Tuuriin, Keskisen ostosparatiisiin.
Marttakahvila oli varkaiden suosima. Heidän estämiseksi laitettiin takaosan ja keittiö ikkunoihin ristikot. Koko terassi ympäröitiin myöhemmin valkoiseksi maalatulla ristikkokehyksellä ja vielä varashälytinkin laitettiin. Marttakavila vuokrattiin 2.1.1989 alkaen Kaija Laitiselle ruoka- ja kahvipaikkana. Katariinan kamari -nimisenä hän palveli keuruulaisia ym. 1997 syksyyn saakka. 15.1.1998 paikkaa vuokraajana on jatkanut Maalaisvakka ja on edelleen. Paikan vuokraukseen päädyttiin laman ja puuhamarttojenkin lamaantumisen vuoksi. Useimmissa yhdistyksissä työt ja vastuut kasautuvat pienelle porukalle, niin myös martoissa.
Marttakahvilassa on jouduttu suorittamaan monenlaista remonttia. 1988 poistettiin vuoden alussa sisältä kiinteät keinonahalla päällystetyt penkit, joita nuoriso oli turmellut viiltelemällä ja samalla luovuttiin ”karsinoista” laittamalla tavalliset pöydät ja penkit asiakastilaan. Remontin suoritti Erkko Oksanen, joka muutoinkin toimi ”korjausmestarina”. Mökin neljännessä remontissa mullistettiin 1991 wc-tilat niin sanotun infopisteen kohdalle ja saatiin asiakastilaa entisen wc-tilan kohdalle 21. Näin mökin asiakaskapasiteetti nousi 46 paikkaiseksi + terassitilat kesäaikana.
Marttojen sääntöjen 2 §:ssä määritellään: ”Yhdistyksen tarkoituksena on kotien hyvinvoinnin edistäminen.” Mitä ne martat sitten ovat saaneet aikaan? Keuruun kansallispuku on kokonaisuudessaan marttojen aikaansaama ja kustantama. Toini Hirvenlahden löytämän vanhan kangaspalan perusteella taiteilija Heporauta suunnitteli mallin ja se toteutettiin marttojen toimesta ja taidoilla. Kansallispuku esiteltiin paikkakuntalaisille kesäjuhlassa 1959.
Kaupunginvaltuustolle vietiin 1986 yhdessä Haapamäen marttojen kanssa aloite ”Kotien ongelmajätteiden hävittäminen”. Mama-toimintaa ja tietoutta vietiin eteenpäin marttojen aloitteesta valtakunnallisesti – niin myös Keuruulla vuodesta 1995 alkaen. Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä kampanjaan osallistuttiin järjestämällä S-marketissa asioiville päivän pituinen tietoisku, myös vuonna 1995.
Lahjoilla on muistettu muun muassa: Keuruun uudistetun kirkon vihkiäistilaisuudessa alttarimatto, 350 vuotisjuhlassa kastemalja, yhdessä Keuruun naisjärjestöjen kanssa messukasukka (1962). Sotilaskotiin ja Keuruun Terveyskeskukseen Lapinraanut, osallistuttu myös rahallisesti Terveyskeskuksen pianonhankintaan. Lahjoitettu 1994 itse tekemämme pehmomarttanuket Lehtiniemen neljälle osastolle (4 kpl), partiolaisille tusina kahvikuppeja. Marttoja on yritetty muistaa merkkipäivinään ainakin kortilla.
Vuonna 2002 Keuruun Martat ovat olleet Plan-säätiön kautta Afrikan Burkina Fasosta olevan Kouka-tytön kummina. Näin on toteutettu teemaa ”Martat – vaikuttajina yli rajojen”. Rahallinen kuukausiavustus jatkuu edelleen. Samaan teemaan voisi lisätä äiti-Teresa peittojen teon. V.2003 aloitettiin säännöllinen stipendien myöntäminen lahdelle peruskoulunsa päättävälle kotitalous- ja tekstiilitöissä kunnostautuneelle oppilaalle. Edellisenä vuotena myönnettiin yhdelle luokalle matkastipendi.
Marttailtoja on puuhasteltu monitoimisesti: Nypläyskurssit, lankavärjäystä luonnon värein, askartelua enkeleistä joulukorosteisiin, ruusuihin, paperinarutaidetta yms. Opeteltu ja opetettu tunnistamaan sieniä, tekemään ruokaa, leipomaan, siivoamaan. Tutustuttu oman paikkakunnan liikkeisiin, laitoksiin ja yrityksiin, järjestetty käsityönäyttelyjä, keliakiakursseja, tehty makkaroita, retkeilty sekä Suomessa että naapurimaissa.
Tärkein ja mieliin jäävin matka oli v. 1999 Marttajärjestön 100-vuotisjuhla Helsingissä Hartval areenalla. Menomatkalla linja-autossa matkanjohtaja Leena Nirkkonen jakoi meille lunastamamme Arabian tekemät MARTAT 100 v kahvikupit, joihin matkalla ostimme kahvit yhdestä baarista. Ainakin se sai hymyä ja hyvää mieltä aikaiseksi. Syksyllä vielä pidettiin omassa yhdistyksessä 100-vuotisjuhlat Seurakuntakeskuksessa ja samalla Kaarina Salmisen 80 vuotta juhlittiin. Puutarharetkiä on tehty Viherlandiaan, Hämeeseen, paikkakuntamme puutarhoille, on lasketeltu Himoksella, martanpäiväristeilty Jyväskylästä Suolahteen laivalla, käyty Virroilla Karhuoopperassa, Tampereen, Jyväskylän teattereissa, Karstulassa ja viimeksi taidematka Edelfelt-näyttelyyn Helsinkiin tammikuussa 2005. Vaihtotoritoiminnassa (lauantaisin) 1991 alkaen 2005 saakka noin 1 kerta / kk vuorolla Anja Suomäki ja Aino Kivimäki ensin, Kivimäen sairastuttua jatkoi hänen osuudellaan Kaarina Salminen ja Kerttu Vuori vuorotellen. Ketveleenkannasta siivottiin joka kevät 1993 saakka. Leijonat valtasivat tämän homman ja hyvä niin.
Marttojen toimesta hoidettiin K-S marttapiiriliiton kanssa 1986 Maanpuolustusjuhlien muonitus. Alustavasti siihen oli ilmoittautunut 1000 henkeä ja hernekeittoa ja kahvia siis varattiin tälle määrälle, mutta juhliin tuli 392 henkilöä. Tarjoilussa oli mukana 40 henkilöä + 3 pannareiden paistajaa. Onneksi Juurikkaniemi osti 600 annosta hernekeittoa ja liiat käyttämättömät ainekset saatiin palauttaa kauppaan, ettei jääty tappiolle. Suur-Keuruun 50-v juhlassa v.1999 yhteiskoulun juhlasalissa kahviteltiin 1000 ihmistä. Samoin on Suur-Keuruun Sanomien joulunavauksissa vanhalla torilla tarjottu riisipuuroa 600:lle kahtena vuotena. Puuronkeiton suorittanut Kaija Oksanen apunaan Anja Suomäki srk-keskuksessa.
Marttojen jäsenmäärä on hiljalleen hiipunut vuosi vuodelta kahdenkymmenen viimeisen vuoden ajan 200:sta puolella eli vuonna 2005 oli 98 jäsentä. Kuitenkin ovet ovat kaikille auki. Puheenjohtajana v:sta 2003 on ollut Kaarina Salonen ja hallitustakin on uusittu niin kuin pitääkin. Varaphj. Leena Nirkkonen, sihteeri Raija Ruusuvuori, rahastonhoitaja Terttu Rajamäki ja muut tämän vuoden hallituksessa Leila Hakala, Pirkko Laine, Sirkka-Liisa Lampinen, Hely Lampinen, Marjatta Mandelin, Vellamo Palomäki, Anja Suomäki. Pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Kerttu Vuori 18 vuotta, Elli Kalliala 15 vuotta ja Alli Riikonen 12 vuotta.
Vielä mainittakoon yhdistyksen nimenmuutoksesta. Keuruun Marttayhdistys ry muutettiin ja vahvistettiin 23.3.1987 vuosikokouksen yhteydessä nimelle KEURUUN MARTAT RY. Paljon on aihetta Keuruun Martoillakin kiittää! Pidetään lippu korkealla ja ollaan ylpeitä omasta marttaudesta ja huomataan lähimmäiset. Hyvin meillekin voi sanoa raamatun mukaisesti: ”Martta, Martta, moninaisista Sinä huolehdit ja hätäilet.” Toivon, että kuunteleva Maria vaikuttaisi meissä enentyvästi. Näin Kunniajäsenenä toivon 70-vuotiaalle yhdistyksellemme ONNEA JA SIUNAUSTA. Marttatyö on palvelevaa toimintaa.
Aihe
martat, historiikit, kansallispuvutKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto