Aihe
kansansoittajat, pelimannimusiikki, HaapamäkiKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Tekijä
Biografia
Lempinimeltään Savi-Leku, jonka soitin oli viulu. Hän aloitti soittoharrastuksen 6-vuotiaana. Savioja opiskeli 1920- luvun lopulla Helsingin konservatoriossa viulunsoittoa, mutta opinnot keskeytyivät. Hän oli mukana myös Sirkus-ryhmässä. Hän osallistui usein kansansoittokilpailuihin ja yleensä voitti sarjansa. Leo soitti kylän raitilla, hienoston kutsuilla, talkoissa, iltamissa, tansseissa ja häissä. Isä Aapo Savioja oli myös viulupelimanni.
Savioja soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti; toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita.
Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä vuonna 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille.
Savioja soitti kauniisti, notkeasti ja puhtaasti viuluaan. Hän soitti jopa kahta viulua yhtäaikaisesti; toinen viulu oli tuettu tuolille polvien eteen, jousi polvien väliin. Hän osasi soittaa viulua myös selkänsä takana. Leo antoi soitonoppia myös naapurissa asuneille Ahon veljeksille, joista Oiva Aho on soittanut Kansanperinnearkistoon useita Saviojalta oppimiaan kappaleita.
Leo Savioja löytyi surmansa saaneena Haapamäeltä vuonna 1962, mutta tapahtumat ovat jääneet ratkaisua vaille.
Elinvuodet
1899-1962