Kilpailuja ja urheilua

Talvikilpailuja

Ampialan mäellä oli hiihtokilpailuja ainakin vuosina 1936-1938 ja 1947-1948. Palkinnot kerättiin ja paras sai yleensä hopealusikan. Ampin Saida sai hopealusikan 1936, seuraavana vuonna hän jäi toiseksi Alangon Siirin voittaessa. Isoahon Arvidilla oli kolme poikaa, joita isä kuljetti hiihtämässä, samana päivänä Lauri-poika voitti ensin Ampialassa ja sitten illemmalla Isojärvellä. Lauri kilpaili muuallakin. Ampista Isoaholle oli hyvä mäki, johon pojat myöhemmin tekivät "töyssyjä", että tytöt eivät enää voineet laskea.

Kilpailuissa oli tavallisten hiihtäjien sarja ja kovemmille menijöille omansa. Ennen sotia seudulla oli kilpahiihtäjiä mm. Kalliomäen Arvo, Alangon Uuno ja Vehkomäen Olavikin yritti, mutta ei pärjännyt, Kalliomäen Jaakko oli hyvä juoksija, mutta lopetti sitten saarnamieheksi ryhdyttyään. Kalliomäen Arvo oli Salpausselällä nuorten sarjassa kerran neljäs ja piirinmestaruuksia hän voitti useita. Haavoituttuaan sodassa hän osallistui invalidien otteluihin. Arvo kertoi, että hän ensin aamulla hiihti Keuruulle kilpailuihin, tuli kotiin ja lähti illalla suksessa Petäjävedelle iltamiin. Työpäivinä oli ensin oltava töissä metsässä ja iltapäivällä kilpailuihin hiihtämään.

Kilpailijoina olivat kaikki, jotka kykenivät ja joilla oli sukset. Iltamia ei järjestetty, mutta joskus oli taloissa, esimerkiksi Länkelässä, tanssit.

Kerran tulivat Kasper ja Vehkomäen Olavi Veikkolan hiihdoista. Olavi sanoi, nyt mennään meille, siellä on hernekeittoa uunissa. Veikkolassa oli ollut tanssitkin, joten syöminen sattui aamuyölle ja maistui hyvältä. Keitto oli aika suolaista, että maanantaipäivän janotti niin vietävästi. Mäenpää oli yleensäkin nuorten mieleinen paikka, talossa oli omia lapsia ja Iida-emäntä tykkäsi nuorista, veljensä Hannes, koko kylän nuorison "eno", peuhasi lasten kanssa. Mäenpää ja Taipale olivat kokoontumispaikkoja, johon Kummunperältäkin asti nuorisoa tuli. Kerran olivat vesisotasilla Taipaleen tuvassa, niin täti kantoi vettä ja pumppasi sitä kaivosta. Turkulainen vieras tyttö ei osannut varoa, vaan kastui niin että täytyi lainata vaatteet. Tuvassa asui tuolloin kortteeria leimuumiehiä.

Kerran Kasper ja Pekosen Kalle istuivat käyttämättömässä suuressa tuvassa Taipaleessa, niin iso käärme tuli tuvan nurkasta ja mateli lattian poikki. Kalle sanoi, antaa käärmeen mennä, ettei se hänelle mitään tee. Taipaleen mäellä oli kovasti käärmeitä, puretun tuvan alla näkyi käärmeen kieppejä kovasti, kun kävivät katsomassa.

Asunnan työväenyhdistys järjesti hiihtokilpailuja, jotka noin vuonna 1936 voitti Saida Ampi Metsäs-Eetin tekemillä suksilla. Voitosta innostuneena Eeti sanoi heti Saidalle, että minä teenkin sulle paremmat sukset, oikein kilpasukset. Sotien alla Saida voitti kiertopalkinnon kirkkaan tarjoilukannun, mutta kun se ei ollut silloin paikalla, se jäi saamatta sodan vuoksi.

Ampiaiskylän ja Isojärven kyläottelu

Isojärven nuorisoseura lahjoitti vuonna 1946 kiertopalkinnon Isojärven ja Ampiaiskylän välillä kilpailtavaksi. Ampiaiset ottivat seuraavana vuonna asunnaiset avuksi ja voittivat. Viimeisen kerran pokaali oli kierrolla vuonna 1950 ja on nyt Riihimäessä Martin voitettua.

Kilpailuissa oli lajeina korkeus, kuula, kiekko ja 1500 metrin juoksu. 1500 metrin juoksu juostiin seurantalolta Mattilaan päin, muuten kilpailtiin urheilukentällä. Korkeushypyssä Roope Ampiala voitti ainakin kerran, 1500 metrin juoksijoita olivat Sammalis-Unto ja Stickin Yrjö. Yrjö oli Kannokon Veeran poika ja menestyi suuremmissakin kisoissa, hän meni rautateiden palvelukseen Poriin myöhemmin. Yrjö vei vaimokseen Ampialasta karjakon, yleensä on todettu, että Ampialan karjakoilla oli hyvä menekki avioliittomarkkinoilla.

Kiekonheittäjänä tunnettiin Martti Riihimäki. Isojärven Seurantalolla oli illalla iltamat, jossa palkinnot jaettiin.

Kesäkilpailuja

Isojärven kylän soutukilpailuihin osallistui ainakin Maire Mäkinen naisten sarjaan. Asunnan kylän soutukilpailuja järjesti 1930-1940-luvulla työväenyhdistys. Ampiaiskylän polkupyöräkilpailuja oli 1930-luvulla, järjestäjinä kylän omat ihmiset. Reitti kulki Ampialasta Asunnallle, Keuruulle, Multialle ja takaisin Ampialaan. Kilpailusta ilmoitettiin etukäteen latojen seinissä. Osallistujia olivat mm. Mutkan Yrjö, Longin Vilho ja Väinö Rekilästä, Alangon Uuno ja Matti, Mursusen Heimo, Kalliomäen Arvo, Harjun Ville, joka myöhemmin kaatui sodassa ja oli Harjun Eenokin tyttären poika, joka oli kasvattina Uudellatalolla, sekä Ruotemäkiset. Parhaana vuonna oli ainakin 11 lähtijää, silloin kun Ampialan Kasperkin oli mukana kilpailussa. Mutkan Yrjö voitti kiertopalkinnon, koska hän voitti kilpailun joka kerta.

Kiitolaukkakilpailuja järjesti suojeluskunnan ratsuosasto. Ratsumestari Tanskanen oli järjestäjänä ja kilpailuun saivat osallistua muutkin kuin ratsuosaston miehet ja hevoset. Parhaita olivat Leppämäen Veltus ja Tolpan Heikki Hummalla. Veltuksen kilometriaika oli 1.22.

Asunnan kylällä oli soutukilpailuja 1930-luvulla. Osallistujana mm. Aholan Erkki. Järjestäjänä oli työväenyhdistys.

Aihe

Keuruu, kylät, urheilukilpailut, hiihto, yleisurheilu, soutu, kilpapyöräily, työväenyhdistykset, suojeluskunnat, muistot, muistelu, kokemuskerronta, 1900-luku

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Kuvaus

Julkaisija

Luontiajankohta