Iso Hiekkalahti on kappale kauneinta Keurusselkää; järvi-Suomen luontoa parhaimmillaan! Käännetynsalmen eteläpuolella sijaitseva pitkä, teräväpiirteinen niemi ja sen suojaisat hiekkarantalahdet ovat vanhastaan kuuluneet Ollilan talon maihin. Manniskylän Ollilasta on vesiteitse Isohiekkaan noin kolme kilometriä. Isohiekka oli Ollilan talon kalaranta, jonne oli rakennettu pieni kalastusmaja jo 1900- luvun alkuaikoina.
Ollilan väen ohella muut kyläläiset ja kirkonkylän väki tapasi käydä retkeilemässä Isohiekassa. Kävipä siellä 1920-1930-luvuilla Vaasan läänin maaherrakin tulia pitämässä Keuruulla kesiä viettäessään. Kerran hänen jäljiltään tavattiin palamaan jätetty nuotio. Huolimaton tulenkäyttö aiheutti huolta Ollilan väelle. Koska syttyy iso metsäpalo, joka polttaa koko kylän?
Partiolaiset käyttivät Isohiekkaa leiripaikkanaan ja pidettiinpä 1940-luvun lopulla siellä suuri kansainvälinen poliittinen nuorisoleirikin. Tuon leirin muistona Isohiekkaan jäi maasauna, josta nykyään tosin on enää vain muisto jäljellä.
Ajan kuluessa Isohiekasta oli tullut kuuluisa ja suosittu retkipaikka. Ollilassa haluttiin saada paikka valvottuun käyttöön, joten ajatus Isohiekan myymisestä syntyi tavallaan käytännön innoittamana.
Ensimmäisenä Isohiekasta kiinnostui Amer-tupakka, jonka suunnitelmana oli 1960- luvun alkuvuosina rakennuttaa risteilyalus, jonka Suomeen tuomia kansainvälisiä matkailijoita oli tarkoitus palvella hyvätasoisessa ja luonnonkauniissa hotellissa. Itse Amerin vuorineuvos kävi hiekkaan tutustumassa ja piti näkemästään. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet esisopimusta pidemmälle.
Seuraavana Isohiekasta kiinnostui Keuruun kunta. Kunnan kanssa solmittiin kauppa ja allekirjoitettiin kauppakirja, mutta asia kaatui kunnanvaltuustossa kaksikin kertaa. Tässä vaiheessa Keuruun seurakunta tuli mukaan kuvioihin. Taloustirehtööri Olavi Airaksisen johdolla seurakunta ja Ollilan isäntä, agronomi Ylermi Kuuliala tekivät kaupan. Vuonna 1965 Isohiekasta tuli Keuruun seurakunnan leirikeskus.
Alkuvuosina Isohiekan leirikeskuksessa ei ollut mainittavia rakennuksia, mutta leiritoiminta alkoi telttojen ja keittokatoksen varassa. Isohiekkaan rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa sauna, majoitusrakennus ja päärakennus. Arkkitehtina toimi oman kylän poika, Raimo Kallio-Mannila.
Pitkään pärjättiin tällä rakennuskannalla, kunnes talvikaudella 1999-2000 rakennettiin uudet, suunnittelutoimisto Sakari Anttilan piirtämät majoitusrakennukset. Rakentamisen toteutti Keurustyö Oy. Keväällä 2002 saneerattiin vanhaan majoitusrakennukseen uusi opetustila ja kappeli. Viimeisimmät uudistukset on toteutettu 2010-luvulla: Pekka Lautamäen urakoima ulkopelikenttä sekä Kymppirakentajien toteuttamat saunan peruskorjaus ja päärakennuksen saniteettitilojen uudistus.
Ollilan väen ohella muut kyläläiset ja kirkonkylän väki tapasi käydä retkeilemässä Isohiekassa. Kävipä siellä 1920-1930-luvuilla Vaasan läänin maaherrakin tulia pitämässä Keuruulla kesiä viettäessään. Kerran hänen jäljiltään tavattiin palamaan jätetty nuotio. Huolimaton tulenkäyttö aiheutti huolta Ollilan väelle. Koska syttyy iso metsäpalo, joka polttaa koko kylän?
Partiolaiset käyttivät Isohiekkaa leiripaikkanaan ja pidettiinpä 1940-luvun lopulla siellä suuri kansainvälinen poliittinen nuorisoleirikin. Tuon leirin muistona Isohiekkaan jäi maasauna, josta nykyään tosin on enää vain muisto jäljellä.
Ajan kuluessa Isohiekasta oli tullut kuuluisa ja suosittu retkipaikka. Ollilassa haluttiin saada paikka valvottuun käyttöön, joten ajatus Isohiekan myymisestä syntyi tavallaan käytännön innoittamana.
Ensimmäisenä Isohiekasta kiinnostui Amer-tupakka, jonka suunnitelmana oli 1960- luvun alkuvuosina rakennuttaa risteilyalus, jonka Suomeen tuomia kansainvälisiä matkailijoita oli tarkoitus palvella hyvätasoisessa ja luonnonkauniissa hotellissa. Itse Amerin vuorineuvos kävi hiekkaan tutustumassa ja piti näkemästään. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet esisopimusta pidemmälle.
Seuraavana Isohiekasta kiinnostui Keuruun kunta. Kunnan kanssa solmittiin kauppa ja allekirjoitettiin kauppakirja, mutta asia kaatui kunnanvaltuustossa kaksikin kertaa. Tässä vaiheessa Keuruun seurakunta tuli mukaan kuvioihin. Taloustirehtööri Olavi Airaksisen johdolla seurakunta ja Ollilan isäntä, agronomi Ylermi Kuuliala tekivät kaupan. Vuonna 1965 Isohiekasta tuli Keuruun seurakunnan leirikeskus.
Alkuvuosina Isohiekan leirikeskuksessa ei ollut mainittavia rakennuksia, mutta leiritoiminta alkoi telttojen ja keittokatoksen varassa. Isohiekkaan rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa sauna, majoitusrakennus ja päärakennus. Arkkitehtina toimi oman kylän poika, Raimo Kallio-Mannila.
Pitkään pärjättiin tällä rakennuskannalla, kunnes talvikaudella 1999-2000 rakennettiin uudet, suunnittelutoimisto Sakari Anttilan piirtämät majoitusrakennukset. Rakentamisen toteutti Keurustyö Oy. Keväällä 2002 saneerattiin vanhaan majoitusrakennukseen uusi opetustila ja kappeli. Viimeisimmät uudistukset on toteutettu 2010-luvulla: Pekka Lautamäen urakoima ulkopelikenttä sekä Kymppirakentajien toteuttamat saunan peruskorjaus ja päärakennuksen saniteettitilojen uudistus.
Aihe
seurakunnat, leirikeskukset, Pohjoislahti, KeuruuKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.