Aihe
Pihlajavesi (kunta), jääkärit, JääkärimarssiKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Lähde
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Nurmio
http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/594-heikki-nurmion-muistolaatta
http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/595-jaeaekaerinmarssi-sanat-heikki-nurmio
https://raisio-seura.fi/myyntiartikkelit/kirjat-ja-kortit
http://digi.kirjastot.fi/items/show/124305
Biografia
Heikki Eliel Nurmio syntyi Pihlajavedellä vuonna 1887. Nurmion vanhemmat olivat Pihlajaveden vt. kappalainen Henrik Nurmio ja Anna Groundstroem. Perhe muutti Pihlajavedeltä jo kahden vuoden kuluttua pojan syntymästä, ensin Soiniin ja sieltä Raisioon.
Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Nurmio suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1911 ja kasvatusopintutkinnon vuonna 1912. Hän auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa vuosina 1911–1912 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1915 ja suunnitteli tieteellistä uraa. Ennen sotilasuraansa Nurmio toimi maantiedon, historian ja suomen kielen opettajana mm. Turussa, Parikkalassa ja Raumalla.
Perheen asuessa Raisiossa Nurmio liittyi Saksassa perustettuun jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuonna 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomen sisällissodan taisteluihin Nurmio otti osaa Lempäälässä ja Viipurissa.
Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt tulivat esille jo Saksassa. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan ja Suomen jääkärien Elämäkerraston toimittamiseen, kirjoitti sanat jääkärimarssiin sekä osallistui useiden sotahistoriasta kertovien julkaisujen kirjoittamiseen. Nurmion kirjalliseen tuotantoon kuuluvat myös Aarne Mustasalon nimellä kirjoitetut kolme nuortenromaania Jokikylän poikien seikkailuista. Teokset ovat isänmaallisuuden läpitunkemia, Varsinais-Suomen ja sen asukkaiden ylistyslauluja.
1920-luvulla Nurmio toimi mm. Kadettikoulun sotahistorian opettajana ja koulun johtajana sekä Sotakorkeakoulun sotilaspedagogiikan opettajana. Talvi- ja jatkosodan aikana Nurmio työskenteli puolustusministeriön, Päämajan ja Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä. Vuonna 1938 Nurmio nimitettiin puolustusministeriön Sotahistoriallisen arkiston päälliköksi.
Heikki Nurmio vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Helvi Lydia Lausteen kanssa. Nurmio kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raision kirkkomaalle. Heikki Nurmion patsas pystytettiin Vartiovuorenmäelle vuonna 1962. Jääkärieversti Nurmion muistolaatta paljastettiin Pihlajaveden pappilan seinälle 1987.
Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Nurmio suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1911 ja kasvatusopintutkinnon vuonna 1912. Hän auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa vuosina 1911–1912 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1915 ja suunnitteli tieteellistä uraa. Ennen sotilasuraansa Nurmio toimi maantiedon, historian ja suomen kielen opettajana mm. Turussa, Parikkalassa ja Raumalla.
Perheen asuessa Raisiossa Nurmio liittyi Saksassa perustettuun jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuonna 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomen sisällissodan taisteluihin Nurmio otti osaa Lempäälässä ja Viipurissa.
Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt tulivat esille jo Saksassa. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan ja Suomen jääkärien Elämäkerraston toimittamiseen, kirjoitti sanat jääkärimarssiin sekä osallistui useiden sotahistoriasta kertovien julkaisujen kirjoittamiseen. Nurmion kirjalliseen tuotantoon kuuluvat myös Aarne Mustasalon nimellä kirjoitetut kolme nuortenromaania Jokikylän poikien seikkailuista. Teokset ovat isänmaallisuuden läpitunkemia, Varsinais-Suomen ja sen asukkaiden ylistyslauluja.
1920-luvulla Nurmio toimi mm. Kadettikoulun sotahistorian opettajana ja koulun johtajana sekä Sotakorkeakoulun sotilaspedagogiikan opettajana. Talvi- ja jatkosodan aikana Nurmio työskenteli puolustusministeriön, Päämajan ja Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä. Vuonna 1938 Nurmio nimitettiin puolustusministeriön Sotahistoriallisen arkiston päälliköksi.
Heikki Nurmio vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Helvi Lydia Lausteen kanssa. Nurmio kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raision kirkkomaalle. Heikki Nurmion patsas pystytettiin Vartiovuorenmäelle vuonna 1962. Jääkärieversti Nurmion muistolaatta paljastettiin Pihlajaveden pappilan seinälle 1987.
Elinvuodet
1887-1947