Keuruun keskustaan perustettiin 1978 kansalaisopiston tuella teatteriyhdistys nuorisoseurojen ja työväenyhdistysten näyttämötoiminnan jatkajaksi. Keuruun Talkooteatteri ry:n johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli seppä ja pelimanni Veikko Korpinen.
Harjoituksia pidettiin kansalaiskoulun salissa. Esitykset vietiin yläasteen saliin ja lavasteet milloin mihinkin. Koska näytäntöjä näissä olosuhteissa oli vähän, esityskautta jatkettiin kesäisin Museonmäellä.
Keuruulle rakennettu Kivelän koulu nimettiin maaherra Kalevi Kivistön toimesta kulttuurikouluksi. Talkooteatterin harjoitukset ja esitykset siirtyivät sinne. Kaikuva liikuntasali ei soveltunut teatteriksi, eikä siellä ymmärrettävästi ollut sijaa näyttämötarpeistolle. Kuitenkin uuden ajan vaatimukset näyttämötoiminnan suhteen kasvoivat.
Kun Puukoulusta ruvettiin tekemään Keuruun kulttuuritaloa, teatteriharrastajat lähtivät inokkaasti mukaan. Talkoopäällikkö Pekka Mäkinen (Talkooteatterin nykyinen puheenjohtaja) hoiti kovan urakan onnelliseen loppuun saakka. Kaupungin saama monimuotoinen rahoitus mahdollisti remontin. Juhlavuoden näytelmässä on edelleen mukana seitsemän Kimara-talkoolaista.
Teatterin ohjelmisto on noudattanut vapaan liikkeen periaatetta eli näyttämöllä on nähty niin Shakespearea kuin Agapetusta. Lajia on usein vaihdettu lennossa. Talkooteatterin historiaan mahtuu melkoinen performanssikavalkadi, elokuva ja kuunnelma.
Ryhmän ensimmäinen ohjaaja oli näyttelijä Pertti Roisko, joka kuului Jyväskylän kaupunginteatterin henkilökuntaan. Ohjaajat ovat vaihtuneet. Kimaran ajan vakiovierailija on ollut ohjaaja Janne Salminen.
Maailmassa on tehty teatteria antiikin ajoista alkaen, joten Talkooteatteri on vielä nuori. Silti 40 jatkuvan toiminnan vuotta läikähdyttää jokaisen mukana olleen mieltä.
Pitkä lyhyt aika
Keuruun kansalaiskoulun salin seinämillä istuu nelisenkymmentä ihmistä. Kansalaisopiston rehtori Mauno Terho ja näyttelijä Pertti roisko katselivat joukkoa hieman hämmentyneinä. Siinä tuumaillessa syntyi nyt 40 vuotta täyttävä Talkooteatteri.
Ensimmäiseksi näytelmäksi otettiin ohjaajan valinnan mukaan Erkki Kivijärven talkootanssit. Esitys miehitettiin kaksoisroolein ja siitä seurasi, että vain puolet tarjolle tulleista jäi hommiin. Mutta työ jatkui, teatteri on tehnyt joka vuosi kokoillan näytelmän, joskus kaksikin, performansseja, elokuvaa, kuunnelman, juhlaohjelmia.... Puukoulun muuntaminen Kimaraksi oli keuruulaisille teatterintekijöille ratkaiseva edistysaskel, niin myös yleisölle.
Juhlavuoden näytelmä, Anna Krogeruksen kirjoittama Kuin ensimmäistä päivää, työntää peilin suomalaisen nykyisyyden eteen. Mitä tapahtuu, kun yhdelle ei ole töitä ollenkaan ja toinen näännytetään niillä?
Kuvat esityksistä Musta syksy, 2014 ja Kuin ensimmäistä päivää, 2018.
Video teatterin taipaleesta löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=qRtK0uG5MaA&feature=youtu.be
Harjoituksia pidettiin kansalaiskoulun salissa. Esitykset vietiin yläasteen saliin ja lavasteet milloin mihinkin. Koska näytäntöjä näissä olosuhteissa oli vähän, esityskautta jatkettiin kesäisin Museonmäellä.
Keuruulle rakennettu Kivelän koulu nimettiin maaherra Kalevi Kivistön toimesta kulttuurikouluksi. Talkooteatterin harjoitukset ja esitykset siirtyivät sinne. Kaikuva liikuntasali ei soveltunut teatteriksi, eikä siellä ymmärrettävästi ollut sijaa näyttämötarpeistolle. Kuitenkin uuden ajan vaatimukset näyttämötoiminnan suhteen kasvoivat.
Kun Puukoulusta ruvettiin tekemään Keuruun kulttuuritaloa, teatteriharrastajat lähtivät inokkaasti mukaan. Talkoopäällikkö Pekka Mäkinen (Talkooteatterin nykyinen puheenjohtaja) hoiti kovan urakan onnelliseen loppuun saakka. Kaupungin saama monimuotoinen rahoitus mahdollisti remontin. Juhlavuoden näytelmässä on edelleen mukana seitsemän Kimara-talkoolaista.
Teatterin ohjelmisto on noudattanut vapaan liikkeen periaatetta eli näyttämöllä on nähty niin Shakespearea kuin Agapetusta. Lajia on usein vaihdettu lennossa. Talkooteatterin historiaan mahtuu melkoinen performanssikavalkadi, elokuva ja kuunnelma.
Ryhmän ensimmäinen ohjaaja oli näyttelijä Pertti Roisko, joka kuului Jyväskylän kaupunginteatterin henkilökuntaan. Ohjaajat ovat vaihtuneet. Kimaran ajan vakiovierailija on ollut ohjaaja Janne Salminen.
Maailmassa on tehty teatteria antiikin ajoista alkaen, joten Talkooteatteri on vielä nuori. Silti 40 jatkuvan toiminnan vuotta läikähdyttää jokaisen mukana olleen mieltä.
Pitkä lyhyt aika
Keuruun kansalaiskoulun salin seinämillä istuu nelisenkymmentä ihmistä. Kansalaisopiston rehtori Mauno Terho ja näyttelijä Pertti roisko katselivat joukkoa hieman hämmentyneinä. Siinä tuumaillessa syntyi nyt 40 vuotta täyttävä Talkooteatteri.
Ensimmäiseksi näytelmäksi otettiin ohjaajan valinnan mukaan Erkki Kivijärven talkootanssit. Esitys miehitettiin kaksoisroolein ja siitä seurasi, että vain puolet tarjolle tulleista jäi hommiin. Mutta työ jatkui, teatteri on tehnyt joka vuosi kokoillan näytelmän, joskus kaksikin, performansseja, elokuvaa, kuunnelman, juhlaohjelmia.... Puukoulun muuntaminen Kimaraksi oli keuruulaisille teatterintekijöille ratkaiseva edistysaskel, niin myös yleisölle.
Juhlavuoden näytelmä, Anna Krogeruksen kirjoittama Kuin ensimmäistä päivää, työntää peilin suomalaisen nykyisyyden eteen. Mitä tapahtuu, kun yhdelle ei ole töitä ollenkaan ja toinen näännytetään niillä?
Kuvat esityksistä Musta syksy, 2014 ja Kuin ensimmäistä päivää, 2018.
Video teatterin taipaleesta löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=qRtK0uG5MaA&feature=youtu.be
Aihe
Keuruu, teatteri, harrastajateatterit, näytelmätKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Talkooteatterin 40-vuotisen taipaleen koontia Eine Joutsijoen kokoamana.
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto