Aihe
Keuruu -- Jukojärvi, Keuruu -- Lihjamo, Haapamäki, elokuvat, näyttelijät, kotiseutumuseotKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Biografia
Mirjami Kuosmanen syntyi Jukojärven Virtalassa tehtailija Paavo Kuosmasen ja Alina Finérin perheeseen. Kansakoulun hän kävi Lihjamossa, jonka jälkeen siirtyi Haapamäen yhteiskouluun. ja edelleen Jyväskylän yhteislyseoon.
Jo lapsena Kuosmanen oli urheilullinen, reipaskäytöksinen ja peloton tyttö. Rohkea ja räväkkä Mirjami-tytär sai lempinimen Hurjami. Hän oli lahjakas yleisurheilija, ratsastaja, miekkailija ja uimari sekä synnynnäinen esiintyjä.
Perhe muutti Keuruulle vuonna 1911 isän ostettua Huttulan tervatehtaan. Myöhemmin hän harjoitti myös sahaustoimintaa ja hänellä oli useita muita yrityksiä, mm. Pihlajavedellä ja Kuohulla. Paavo Kuosmasen kuoltua vuonna 1935 perhe muutti Etelä-Suomeen ja Mirjami lähti opiskelemaan Helsingin seudulle, jossa hän kävi vuodet 1936–38 Suomen Näyttämöopistoa. Hän työskenteli tanssijana Kansanteatterissa operettien sivurooleissa. Sittemmin hän osallistui Eino Jurkan kiertueelle.
Kuosmasen ensimmäinen rooli valkokankaalla oli vuonna 1937 Wilho Ilmarin ohjaamassa elokuvassa Kuriton sukupolvi. Muita rooleja olivat mm.
Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
Miehen tie (1939)
Kaksi Vihtoria (1939)
Yrjänän emännän synti (1943)
Sinä olet kohtaloni (1945)
Livet i Finnskogarna/Elämää suomalaismetsissä) (1947)
Aila – Pohjolan tytär (1949)
Kun on tunteet (1954)
Kihlaus (1955)
Kuosmasen tunnetuimmaksi rooliksi nousi pääosa kansainvälistäkin mainetta saaneessa Lappi-aiheisessa, Erik Blombergin ohjaamassa Valkoisessa peurassa (1952). Kuosmanen sai Valkoisesta peurasta parhaan naispääosan Jussi-patsaan, ja keväällä 1953 filmille myönnettiin erikoispalkinto Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuva palkittiin myös Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956.
Kuosmasen viimeiseksi rooliksi jäi osa Aarne Tarkaksen ohjaamassa Jokin ihmisessä -elokuvassa (1956). Näyttelijätyön rinnalla hän teki myös käsikirjoituksia.
Jo lapsena Kuosmanen oli urheilullinen, reipaskäytöksinen ja peloton tyttö. Rohkea ja räväkkä Mirjami-tytär sai lempinimen Hurjami. Hän oli lahjakas yleisurheilija, ratsastaja, miekkailija ja uimari sekä synnynnäinen esiintyjä.
Perhe muutti Keuruulle vuonna 1911 isän ostettua Huttulan tervatehtaan. Myöhemmin hän harjoitti myös sahaustoimintaa ja hänellä oli useita muita yrityksiä, mm. Pihlajavedellä ja Kuohulla. Paavo Kuosmasen kuoltua vuonna 1935 perhe muutti Etelä-Suomeen ja Mirjami lähti opiskelemaan Helsingin seudulle, jossa hän kävi vuodet 1936–38 Suomen Näyttämöopistoa. Hän työskenteli tanssijana Kansanteatterissa operettien sivurooleissa. Sittemmin hän osallistui Eino Jurkan kiertueelle.
Kuosmasen ensimmäinen rooli valkokankaalla oli vuonna 1937 Wilho Ilmarin ohjaamassa elokuvassa Kuriton sukupolvi. Muita rooleja olivat mm.
Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
Miehen tie (1939)
Kaksi Vihtoria (1939)
Yrjänän emännän synti (1943)
Sinä olet kohtaloni (1945)
Livet i Finnskogarna/Elämää suomalaismetsissä) (1947)
Aila – Pohjolan tytär (1949)
Kun on tunteet (1954)
Kihlaus (1955)
Kuosmasen tunnetuimmaksi rooliksi nousi pääosa kansainvälistäkin mainetta saaneessa Lappi-aiheisessa, Erik Blombergin ohjaamassa Valkoisessa peurassa (1952). Kuosmanen sai Valkoisesta peurasta parhaan naispääosan Jussi-patsaan, ja keväällä 1953 filmille myönnettiin erikoispalkinto Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuva palkittiin myös Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956.
Kuosmasen viimeiseksi rooliksi jäi osa Aarne Tarkaksen ohjaamassa Jokin ihmisessä -elokuvassa (1956). Näyttelijätyön rinnalla hän teki myös käsikirjoituksia.
Elinvuodet
1915-1963
Muuta merkittävää
Kuosmasen puoliso oli ohjaaja-kuvaaja Erik Blombergin. Pariskunnalle syntyi neljä lasta vuosina 1941-45.
Cannesin elokuvajuhlilla 1953 aviopari lounasti Gary Cooperin ja Zsa Zsa Gáborin kanssa. Kuosmanen myös ystävystyi Tuulen viemää -tähden Olivia de Havillandin kanssa.
Valkoinen peura palkittiin Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956.
Mirjami Kuosmasen muistonäyttely järjestettiin Keuruun kotiseutumuseossa kesällä 2015.
Cannesin elokuvajuhlilla 1953 aviopari lounasti Gary Cooperin ja Zsa Zsa Gáborin kanssa. Kuosmanen myös ystävystyi Tuulen viemää -tähden Olivia de Havillandin kanssa.
Valkoinen peura palkittiin Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956.
Mirjami Kuosmasen muistonäyttely järjestettiin Keuruun kotiseutumuseossa kesällä 2015.
Kirjallisuutta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirjami_Kuosmanen
https://seura.fi/asiat/historia/mirjami-kuosmanen-suomifilmin-tahtonainen/
https://www.ksml.fi/tanaan/Kotimainen-elokuvat%C3%A4hti-kasvoi-Keuruulla-%E2%80%93-rohkea-ja-r%C3%A4v%C3%A4kk%C3%A4/355342
https://seura.fi/asiat/historia/mirjami-kuosmanen-suomifilmin-tahtonainen/
https://www.ksml.fi/tanaan/Kotimainen-elokuvat%C3%A4hti-kasvoi-Keuruulla-%E2%80%93-rohkea-ja-r%C3%A4v%C3%A4kk%C3%A4/355342