Ilmat.
Mitä Maijana malolla, sitä Vappuna vaolla.Vanhana Vappuna (13.5) käki huutaa, vaikka hongan kolosta.
Kun on usma uunnavuonna, niin on halla heinäkuulla.
Kuhilas pellolle ja valkee pirttiin.
Mikon päivänä nauriit kuoppaan ja akat pirttiin.
Jos ei laskiaisna sa’a lunta, niin sinä vuonna ei tule marjoja.
Kun kaakko ensi kerran kaulaa, niin yheksän vuorokauven päästä se istuu keskellä selkää. (Tarkoittaa, että selkävedet ovat vapaita jäistä.)
Jos ennen Matin päivää hijottaa, niin se tietää pyryä.
Matti pihin nostaa, Matti pihin kaataa. (Matteuksen päivä oli 21.9 ja Matin päivä 24.2.)
Matista puhteet puttoo. (Tarkoittaa kevät-Mattia)
Matti kuuman kiven kaivoon puottaa. (Tarkoittaa kevät-Mattia)
Jaakko kylmän kiven järveen heittää.
Kevättä Kyntelistä (3.2.), syksyä Uojista (Uolevista 28.7)
Heikin päivänä (19.1), karhu kylkeensä kääntää.
Helmikuun suoja on puutteen tuoja.
Halla hanhen varpahassa, talvi joutsenen takana. (Kun hanhet muuttavat, alkavat usein hallat. Joutsen muuttaa juuri talven tullen.)
Kun on syksyllä oravan hanget, niin on keväällä oriin hanget. (Jos syksyllä on satanut lunta ja tulee sen verran suojaa ja sen jälkeen pakkasta, että hanki kannattaa oravan, on keväällä niin kovat hankikannot, että ne kannattavat hevosen.)
Kun on kirvesvars kuiva, niin on viikatevars märkä. (Jos on kaskenhakkuun aikana poutia, niin on heinänteon aikana sateita ja päinvastoin.)
Ei kaakko tuule satamatta eikä akka toru itkemättä.
Hei hellettä, sano jänis pakkaselle.
Yheksänä syksyinen yö, kymmenenä keväinen päivä.
(Tarkoittaa ilmojen epävakaisuutta syksyllä ja keväällä.)
Kun on helle helluntaina, niin on junka (kylmä) juhannusna.
Lauri laumaa tekee, Perttu peräti vie. (Pääskysten lähtö.)
Maatalous, metsästys, kalastus.
Poualla tuoheen, sateella tervakseen. (Tarkoittaa sitä, että tuli palaa tuohessa hyvin poudalla, mutta että tervas palaa sateellakin. Sananlaskulla on myös muoto: Tuohi tuulella, tervas sateella.)
Hirvestä veri hangelle. (Hirveä on hiihdettävä hankikantojen aikaan.)
Ei auta ampuminen, kun ei ole nuolen noutajaa. (Jousen käytön aikana oli metsämiehen mukana tavallisesti poika, joka katsoi mihin nuoli putosi, jollei se sattunut otukseen.)
Nälkäinen susi syö, vaikka verisen veljensä. (Susi käy nälissään toisen haavoittuneen suden kimppuun ja syö sen.)
Verkko vertaistaan, kala kaltaistaan. (Suuri kala menee vain suurisilmäiseen verkkoon ja pieni kala eksyy pienisilmäiseen verkkoon.)
Joka on Jaakkona (vanhan ajanlaskun mukaan 7.8.) jalalla, se on Uotina (vanha Uoti 11.8.) orrella.
Joka ei ole vappuna vaossa ja Jaakkona jalalla, niin se ei ole Uotina orrella. (Tarkoittaa kylvöä vanhana Vappuna (13.5.), leikkaamista vanhana Jaakon päivänä (7.8.) ja viljat ovat riihessä kuivamassa Uolevin päivänä (11.8.). Kun vilja oli leikattu ja pantu kuhilaille, niin sanottiin Keuruulla sen olevan jalalla.)
Laiska lahessa, vireä niemessä. (Kun leikattiin viljaa, niin hidas jäi osuutensa kanssa viljan keskelle niin kuin lahteen ja vireä kerkisi omalla osallaan niin kuin niemen jopa kiertämään lahteen jääneen. Sama asia oli heinänniitossa. Sen vuoksi siitä sanottiinkin: Saarissa ja niemissä niitto loppuu. Sanonta kuvasi myös ihmisluonnetta.)
Heikin päivänä eläinten ruoka kahtia ja ihmisten kolmia.
Vaiva olla valkiatta, vaiva valkian varassa. (Ilman tulta on paha tulla toimeen, mutta jos tuli ryöstäytyy irti, niin se on huono juttu.)
Ajakseen orja aitaa tekee. (Orja tekee vain sellaisen aidan, että se kestää hänen aikansa.)
Päivä Perttulin takaa, joko tekee toukoa tai makaa. (Kylvöt piti tehdä Perttulinpäivään mennessä ja kaskikylvöt vielä ennen peltojen kylvämistä. Jos teki kylvönsä Pertun päivän jälkeen, niin ne eivät menestyneet, joten olisi ollut sama, vaikka olisi maannutkin.)
Joka akka puuroa keittää, muttei taija tamputtaa. (Tarkoittaa että puurossa on jätetty tamputtamatta kokkareet rikki.)
Tavallaan kukin kirnuaa, kenen pylkkää pää, kenen pylly.
Susi syö merkitynkin lampaan.
Kourusta liha parasta. (Keuruulla paisteettiin ennen lihat tavallisesti puukourussa. Se tuli siinä pehmeää ja maukasta, kuten vanha väki vielä muistaa. Usein paistettiin kourussa myös metsänriistaa ja pantiin sekaan lampaan tai sian lihaa.)
Ei ole tähätöntä Eskeliä (12.6.) eikä heelmätöntä juhannusta.
Kala uutta kartiskaa, lintu vanhaa vihiä. (Kalaa sai parhaiten uudella katiskalla, mutta kun linnulle laitettiin permiä tai luttia, niin tehtiin pyydykselle usein johde eli vihi, johon kerättiin vanhoja puita, ettei linnut niitä olisi vieroksuneet.)
Kun on Paavalin päivä selkee, niin on vuodentulo melkee. (Melko varmaa, että tulee hyvä vuodentulo.)
Kyntteli kovin kysyypi, Paavali panetteleepi, onko kankaita kuottu alotettu aivinoita.
Kyllä hiihtävä hikensä saa, suen ampuja palavansa.
Suen koira vanhanakin. (Tarkoittaa, että susi syö vanhankin koiran.)
Järvellä silmät ja mettällä korvat. (Tarkoittaa sitä, että järvellä näkee kauaksi, mutta että metsässä täytyy luottaa enempi korviin varsinkin metsästysmatkalla ja että metsässä pitää puhua hiljaa, koska sillä on korvat.)
Ei sikiä siipilintu päivän Perttulin perästä. (Tarkoittaa, ettei kärpäset, ampiaiset ym. hyönteiset sikiä Pertun päivän jälkeen, mutta myös sitä, etteivät kanat tai metsälinnut saa poikasia sen jälkeen.)
Joka sateella niittää, se poualla korjaa.
Elä pistä perjantaina, elä laske lauantaina, elä keritte keskiviikkona. (Jos perjantaina tappaa elukan, niin se vie karjaonnen ja lihat mustuvat. Karjalle ei ole onneksi, jos se lasketaan laitumelle lauantaina, ja lammasta ei saa keritä keskiviikkona, koska villa ei kasva siinä tapauksessa hyvin.)
Muita sananlaskuja.
Joka talosta tie Turkuun menee.
Ei juosten kynnetä.
Väli on väätyllä vittalla, väli vääntämättömällä. (Tarkoittaa myös lapsen kasvattamista.)
Joka on häijy hummalleen, se on valju vaimolleen.
Akkapiru paran tekee. (Paraa noiduttiin pääsiäisen aikaan etupäässä karjaonneksi. Paraa käyttivät naiset.)
Nyt on kylät käyty ja kyrsät syöty. (Tarkoittaa sitä, että Tapaninpäivänä ja sen jälkeen käytiin kylissä ja saatiin ruokaa ja juomaa. Kun joulun pyhät loppuivat, olivat kyrsätkin lopussa.)
Tiellä laiska riihessä ja köyhä markkinoilla.
Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
Korpi on kolkko kumppaniksi.
Parahiks on Sompilla piimää ja Rekolassa saapasvarsia. (Somppi ja Rekola ovat taloja Pihlajavedellä, ent. Keuruun pitäjässä.)
On hikipalava, kun Loilan jäniksellä. (Loilan talo nyk. Vilppulassa, ent. Keuruulla.)
Se on sivuväärä, kun Loilan sika. Viisossaan kun Pahkamäen pukki. (Talo Keuruulla.)
Kyllä, sano Kivi-Jussi, kun muijan otti. (Kiviaho on torppa Riihoskylässä Keuruulla.)
Hyppää kun Hiippa-Heikki taivaan ja maan väliä. (Sananparsi on johtunut siitä, että Keuruulla oli ennen ollut Hiippa-Heikiksi sanottu mies, joka kulki talosta taloon.)
Pappila taloista paras ja Mänttä toinen.
Kuvaus
M a t t i K o l h on ( 17.5.1861-24.2.1937) kokoamaa aineistoa. Sananlaskujen tarkoituksen selvittelyssä ovat avustaneet Voitto V. Kolho, Juho Emil Jokinen, Fiilus Rajalahti, Uuno Kivi-Mannila ja Jussi Honkala.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto