Keurusselän kasarmialueella Keski-Suomen Pioneeripataljoonan ja Viestipataljoonan toiminnan edettyä vuoteen 1981, osa kasarmialueen teistä haluttiin nimetä perinnenimin. Nimeämisen suoritti silloinen varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Elja Puranen. Hänellä oli periaatteena, että nimien pitää liittyä sopivasti paikkakuntaan tai molempiin kasarmialueella toimiviin pataljooniin. Teiden nimien taustalta löytyy runsaasti Keuruun ja Suomen historiaa. Nimiä on myöhemmin täydennetty Pioneerirykmentin toiminnan aikana.
Herpmanin pojat
Keuruun pappilassa asustivat kirkkoherra Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Juhana ja Kustaa. He syntyivät 1600-luvun Suomeen ja opiskelivat Turun akatemiassa 1700-luvun alussa. Venäläisten miehitettyä koko Etelä-Suomen, veljekset palasivat takaisin Keuruulle, jossa vihollinen jo isännöi. Veljekset taistelivat venäläisiä vastaan kotiseutunsa puolesta isänsä vastustuksesta huolimatta. Monet taistelut ja kahakat selvittäneet veljekset kohtasivat lopullisen matkansa pään joulukuun 29. päivänä 1715 Ampialassa, jolloin venäläiset surmasivat heidät.
Nämä paikallispioneerit saivat nimensä mukaiset tiet kasarmialueelle seuraavasti: Kaapontie (Gabriel), Juhanantie ja Kustaantie. Kaapontien jatkeeksi nimettiin perinneasioita suunnitelleen ja Keski-Suomen Pioneeripataljoonan komentajana vuosina 1975-1981 toimineen everstiluutnantti Elja Purasen mukaan Purasentie.
Päätie kasarmialueelle - Unio Sarlinintie
Jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin on nimeämisen taustalla. Hän lähti Saksaan jääkärikoulutukseen vuonna 1915. Sarlin osallistui I maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella 1916. Schmardenin taistelussa hän kunnostautui ottamalla kaksi vankia. Sotilaskoulutuksen lisäksi hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa tienrakennusta ja valmistui diplomi-insinööriksi 1922. Sarlin menestyi myös ampumaurheilijana. Hän saavutti pistooliammunnassa Suomen mestaruuksia vuosina 1921 ja 1925.
Unio Sarlinintien päässä sijaitsivat niin pioneerien kuin viestimiesten kasarmit. Kenraali Sarlinilla oli kummankin aselajin yhteisenä johtajana, teknillisten joukkojen tarkastajana, vastuu niiden kehittämisestä vuodesta 1921 talvisotaan saakka. Tien pituus symbolisoi Sarlinin pitkää elämäntyötä.
Keuruulaiset jääkärit
Unio Sarlinintiehen liittyy kolme lyhyempää tietä, jotka nimettiin vapaussodassa kaatuneiden keuruulaisten jääkärien mukaan. Vuoden 1918 sankarihautaan on haudattu kolme jääkäriä: Samuli Raja, Edvin Häkki ja Edvin Peltola. Heidän sukunimiensä mukaan tiet saivat nimensä: Rajantie, Häkintie ja Peltolantie. Teiden nimiä tarkennettiin 2000-luvulla liittämällä jääkärien etunimet niihin seuraavasti: Samuli Rajantie, Edvin Häkintie ja Edvin Peltolantie.
Kunnanjohtaja Toivo Puro
Toinen kasarmialueen sisääntulotie, joka yhdistää Keuruu-Kolho –maantien Unio Sarlinintiehen, on nimetty vuonna 1949 Keuruun ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valitun Toivo Puron mukaan Purontieksi. Hänen työpanoksensa oli merkittävä siihen, että Keuruusta tuli varuskuntapaikkakunta. Purontie jatkuu Koulutienä Valkealahden suuntaan.
Kenraaliluutnantti Reino Arimo
Talvisodassa Arimo toimi 3. divisioonan pioneerikomentajana. Tällöin hän vastasi divisioonan lohkon linnoituslaitteista Summan alueella. Välirauhan aikana hän jatkoi linnoittautumisen suunnittelijana. Jatkosodassa Arimo toimi 6. divisioonan pioneerikomentajana. Välillä hän toimi Päämajan linnoitusosaston maastosuunnittelun tarkastajana. Reino Arimo on kirjoittanut teoksen Suomen linnoittamisen historia 1918-1944.
Sotakorkeakoulun käytyään Arimo oli pääesikunnassa toimistopäällikkönä 1951–1954 ja pioneeriosaston päällikkö 1954–1955. Pioneeritarkastajana hän palveli vuodet 1955–1961. Arimo nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi vuosiksi 1961–1966. Uransa päätteeksi hän toimi yleisesikunnan, myöhemmin pääesikunnan päällikkönä 1966–1968. Reino Arimolla on ollut ratkaisun avaimet Keuruun varuskunnan syntymiseen vuodesta 1955 aina vuoteen 1968 saakka. Tästä kasarmialueen Arimontie muistuttaa jälkipolvia.
Sulo Keinänen
Puolustusministeriön palveluksessa oli rakennusmestari Sulo Keinänen. Hänen vaikutusalueensa oli kasarmialueella tapahtuneet rakennustyöt. Alueella sijaitsi pitkään puolustusministeriön rakennustyön parakkeja. Ne poistuivat 1980-luvun lopulla. Keinäsen toimisto sijaitsi hänen nimeään kantavan Sulonraitin varrella.
Timo Lairio
Esikuntapäällikkönä Keski-Suomen Rykmentissä toiminut everstiluutnantti Timo Lairio oli innokas kuntosaliharjoittelija. Kuntotalolle liikuttiin sotilaskodin takaa polkua pitkin. Rinne oli jyrkkä ja Lairio rakennutti siihen portaat. Näin syntyi Timo Lairion polku.
Everstiluutnantti Jorma Kämäri
Keuruun varuskunnan ensimmäisenä päällikkönä everstiluutnantti Jorma Kämäri loi suhteet Keuruun viranomaisiin ja kuntalaisiin. Lisäksi hän kehitti koulutusolosuhteita. Kämärintie etenee harjoitusalueen halki ja on muistona kitkattomasta vuorovaikutuksesta joukko-osastojen ja keuruulaisten välillä.
Jorma Kämäri oli sodan kokenut mies. Sotakokemuksistaan hän ei koskaan puhunut. Kämäri oli mukana talvisodan Kollaan rintaman kovissa taisteluissa pioneerijoukkueen johtajana.
Jatkosodassa hän johti pioneerikomppaniaa Karjalan kannaksella, oli vaikuttamassa Viipurin siltojen hävittämiseen kesällä 1944 ja toimi parin viikon ajan samassa suunnassa myös pioneeripataljoonan komentajana.
Harjoitusalueen muita teitä
Metsäteknikko Tauno Sekki vaikutti paljon harjoitusalueen tiestön rakentamiseen. Tällä tavoin hän edisti joukkojen koulutusta ja sai nimikkotiensä - Sekintien. Ilvestien nimeämisen taustalla on ollut Keski-Suomen läänin toinen vaakunaeläin Ilves tai sitten Keurusselän kasarmialueella vaikuttanut ja asunut metsätyönjohtaja Arvi Ilvesaho. Karhutie puolestaan on saanut nimensä Karhuvuoren mukaan. Kauppilantie on nimetty alueella olleen tilan nimen mukaan. Rajamäentie nimenä tulee maastossa olevan mäen mukaan. Ampumaradantie tehtiin 1990-luvun puolivälissä kun Kolhontien alikulku valmistui.
Papintie on Pöyhölän pappilasta Haapamäen suuntaan joukko-osastojen harjoitusalueen läpi kulkenut tie. Pappi käytti tietä asioidessaan Haapamäellä. Leiritie rakennettiin valtakunnallisen pioneerileirin aikana vuonna 1986. Sen jatkeena etenee Pahalammentie. Taisteluradantie johti aikanaan taisteluampumaradalle ja Kalliotaskuntie Pioneerivarikon entiselle räjäytysalueelle. Esantie syntyi harjoitustyönä, jota johti Esa Rintamäki.
Harjoitusalueen tiestölle mielenkiintoisen nimen toi Tomi Kouvosen johtama harjoitus, jossa hän päätti kolmen maastokuorma-auton voimin oikaista erään kostean maastokohdan läpi. Harjoitus päättyi onnettomasti niin, että autot upposivat syvälle suohon. Ne saatiin sieltä aikanaan pois ja paikalle tuli nimeksi Tomin oikaisu.
Herpmanin pojat
Keuruun pappilassa asustivat kirkkoherra Yrjö Herpmanin pojat Gabriel, Juhana ja Kustaa. He syntyivät 1600-luvun Suomeen ja opiskelivat Turun akatemiassa 1700-luvun alussa. Venäläisten miehitettyä koko Etelä-Suomen, veljekset palasivat takaisin Keuruulle, jossa vihollinen jo isännöi. Veljekset taistelivat venäläisiä vastaan kotiseutunsa puolesta isänsä vastustuksesta huolimatta. Monet taistelut ja kahakat selvittäneet veljekset kohtasivat lopullisen matkansa pään joulukuun 29. päivänä 1715 Ampialassa, jolloin venäläiset surmasivat heidät.
Nämä paikallispioneerit saivat nimensä mukaiset tiet kasarmialueelle seuraavasti: Kaapontie (Gabriel), Juhanantie ja Kustaantie. Kaapontien jatkeeksi nimettiin perinneasioita suunnitelleen ja Keski-Suomen Pioneeripataljoonan komentajana vuosina 1975-1981 toimineen everstiluutnantti Elja Purasen mukaan Purasentie.
Päätie kasarmialueelle - Unio Sarlinintie
Jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin on nimeämisen taustalla. Hän lähti Saksaan jääkärikoulutukseen vuonna 1915. Sarlin osallistui I maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella 1916. Schmardenin taistelussa hän kunnostautui ottamalla kaksi vankia. Sotilaskoulutuksen lisäksi hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa tienrakennusta ja valmistui diplomi-insinööriksi 1922. Sarlin menestyi myös ampumaurheilijana. Hän saavutti pistooliammunnassa Suomen mestaruuksia vuosina 1921 ja 1925.
Unio Sarlinintien päässä sijaitsivat niin pioneerien kuin viestimiesten kasarmit. Kenraali Sarlinilla oli kummankin aselajin yhteisenä johtajana, teknillisten joukkojen tarkastajana, vastuu niiden kehittämisestä vuodesta 1921 talvisotaan saakka. Tien pituus symbolisoi Sarlinin pitkää elämäntyötä.
Keuruulaiset jääkärit
Unio Sarlinintiehen liittyy kolme lyhyempää tietä, jotka nimettiin vapaussodassa kaatuneiden keuruulaisten jääkärien mukaan. Vuoden 1918 sankarihautaan on haudattu kolme jääkäriä: Samuli Raja, Edvin Häkki ja Edvin Peltola. Heidän sukunimiensä mukaan tiet saivat nimensä: Rajantie, Häkintie ja Peltolantie. Teiden nimiä tarkennettiin 2000-luvulla liittämällä jääkärien etunimet niihin seuraavasti: Samuli Rajantie, Edvin Häkintie ja Edvin Peltolantie.
Kunnanjohtaja Toivo Puro
Toinen kasarmialueen sisääntulotie, joka yhdistää Keuruu-Kolho –maantien Unio Sarlinintiehen, on nimetty vuonna 1949 Keuruun ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valitun Toivo Puron mukaan Purontieksi. Hänen työpanoksensa oli merkittävä siihen, että Keuruusta tuli varuskuntapaikkakunta. Purontie jatkuu Koulutienä Valkealahden suuntaan.
Kenraaliluutnantti Reino Arimo
Talvisodassa Arimo toimi 3. divisioonan pioneerikomentajana. Tällöin hän vastasi divisioonan lohkon linnoituslaitteista Summan alueella. Välirauhan aikana hän jatkoi linnoittautumisen suunnittelijana. Jatkosodassa Arimo toimi 6. divisioonan pioneerikomentajana. Välillä hän toimi Päämajan linnoitusosaston maastosuunnittelun tarkastajana. Reino Arimo on kirjoittanut teoksen Suomen linnoittamisen historia 1918-1944.
Sotakorkeakoulun käytyään Arimo oli pääesikunnassa toimistopäällikkönä 1951–1954 ja pioneeriosaston päällikkö 1954–1955. Pioneeritarkastajana hän palveli vuodet 1955–1961. Arimo nimitettiin puolustusministeriön kansliapäälliköksi vuosiksi 1961–1966. Uransa päätteeksi hän toimi yleisesikunnan, myöhemmin pääesikunnan päällikkönä 1966–1968. Reino Arimolla on ollut ratkaisun avaimet Keuruun varuskunnan syntymiseen vuodesta 1955 aina vuoteen 1968 saakka. Tästä kasarmialueen Arimontie muistuttaa jälkipolvia.
Sulo Keinänen
Puolustusministeriön palveluksessa oli rakennusmestari Sulo Keinänen. Hänen vaikutusalueensa oli kasarmialueella tapahtuneet rakennustyöt. Alueella sijaitsi pitkään puolustusministeriön rakennustyön parakkeja. Ne poistuivat 1980-luvun lopulla. Keinäsen toimisto sijaitsi hänen nimeään kantavan Sulonraitin varrella.
Timo Lairio
Esikuntapäällikkönä Keski-Suomen Rykmentissä toiminut everstiluutnantti Timo Lairio oli innokas kuntosaliharjoittelija. Kuntotalolle liikuttiin sotilaskodin takaa polkua pitkin. Rinne oli jyrkkä ja Lairio rakennutti siihen portaat. Näin syntyi Timo Lairion polku.
Everstiluutnantti Jorma Kämäri
Keuruun varuskunnan ensimmäisenä päällikkönä everstiluutnantti Jorma Kämäri loi suhteet Keuruun viranomaisiin ja kuntalaisiin. Lisäksi hän kehitti koulutusolosuhteita. Kämärintie etenee harjoitusalueen halki ja on muistona kitkattomasta vuorovaikutuksesta joukko-osastojen ja keuruulaisten välillä.
Jorma Kämäri oli sodan kokenut mies. Sotakokemuksistaan hän ei koskaan puhunut. Kämäri oli mukana talvisodan Kollaan rintaman kovissa taisteluissa pioneerijoukkueen johtajana.
Jatkosodassa hän johti pioneerikomppaniaa Karjalan kannaksella, oli vaikuttamassa Viipurin siltojen hävittämiseen kesällä 1944 ja toimi parin viikon ajan samassa suunnassa myös pioneeripataljoonan komentajana.
Harjoitusalueen muita teitä
Metsäteknikko Tauno Sekki vaikutti paljon harjoitusalueen tiestön rakentamiseen. Tällä tavoin hän edisti joukkojen koulutusta ja sai nimikkotiensä - Sekintien. Ilvestien nimeämisen taustalla on ollut Keski-Suomen läänin toinen vaakunaeläin Ilves tai sitten Keurusselän kasarmialueella vaikuttanut ja asunut metsätyönjohtaja Arvi Ilvesaho. Karhutie puolestaan on saanut nimensä Karhuvuoren mukaan. Kauppilantie on nimetty alueella olleen tilan nimen mukaan. Rajamäentie nimenä tulee maastossa olevan mäen mukaan. Ampumaradantie tehtiin 1990-luvun puolivälissä kun Kolhontien alikulku valmistui.
Papintie on Pöyhölän pappilasta Haapamäen suuntaan joukko-osastojen harjoitusalueen läpi kulkenut tie. Pappi käytti tietä asioidessaan Haapamäellä. Leiritie rakennettiin valtakunnallisen pioneerileirin aikana vuonna 1986. Sen jatkeena etenee Pahalammentie. Taisteluradantie johti aikanaan taisteluampumaradalle ja Kalliotaskuntie Pioneerivarikon entiselle räjäytysalueelle. Esantie syntyi harjoitustyönä, jota johti Esa Rintamäki.
Harjoitusalueen tiestölle mielenkiintoisen nimen toi Tomi Kouvosen johtama harjoitus, jossa hän päätti kolmen maastokuorma-auton voimin oikaista erään kostean maastokohdan läpi. Harjoitus päättyi onnettomasti niin, että autot upposivat syvälle suohon. Ne saatiin sieltä aikanaan pois ja paikalle tuli nimeksi Tomin oikaisu.
Aihe
Keuruu--Valkealahti, tiet, nimet, kasarmit, puolustusvoimatKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017
Tekijä
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto