Aineistot (yhteensä 761)

Keuruun pyhää ja arkea -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952, ja se on pysyvästi katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Linkki johtaa esittelysivulle, jossa on lyhyesti luonnehdittu elokuvan sisältöä. Elokuvan kesto on 15 minuuttia.

Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä.
Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017

Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta.

Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään.

Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla.

Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa

Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään.

Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita.

Historiikki laadittu jaettavaksi juhlayleisölle
Keuruun Soittajapoikien 50-vuotisjuhlakonsertissa 24.3.2002

Koululaisten vesipähkinälöytö Suojoella vuonna 1967.

Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä. Puhe on kirjoitettu vuonna 1979.

Keuruun rintamaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen toiminnan vaiheita.

Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla.

Luettelo diplomiarkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista kohteista Keuruulla ja muilla paikkakunnilla.

Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista.

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta..

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta.

Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta.

Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama kotiseutuaiheinen laulu. Nuottijulkaisu sisältää melodian, sointumerkit ja sanat. Kappaleen erikoisuutena on se, että kaikki sanat alkavat k-kirjaimella.

Keuruulainen Lauri Permikangas muistelee isoisäänsä Aapo Vuorelaa ja enoaan Onni Vuorelaa Tiusalan kylältä.

Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa.

Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan.

Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle.

Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.…

Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta.

Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta

Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu.

Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin.

Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista.

Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931.

Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta.

Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä.

14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta.

Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla.

Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista.

Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista.

Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti…

Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen.

Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja…

Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan.

Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa.

Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta.

Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta.

Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle.

Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan.

Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään.

Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla.

Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa.

Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla.

Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm.…

Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta.

Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia…

Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta.

Tervatehtaan tislaamotiloihin perustettiin Keuruun Osuusmeijeri vuonna 1922. Se toimi Tehtaantiellä 1970-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa toimii Huonekaluliike Musakka Oy.

Aineistossa on neljä valokuvaa, joista kahdessa kuvataan…

Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä.

Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä.
Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa.