Aineistot (yhteensä 762)

Kuvassa näkymä vuodelta 1965 Keuruun kirkonkylän kansakoulun, vanhan puukoulun pihaan, jossa koululaiset viettävät välituntia. Keskellä sisarukset Aira, Kirsti ja Arja.
Nykyään talossa toimii Kulttuuritalo Kimara.

Kirjoittaja kuvaa lapsuutensa maisemissa Keuruun Jukojärvellä virrannutta Kaijanpuroa ja sen ympäristön maisemia sekä puroon liittyneitä leikkejä ja töitä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 17 (2006).

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Keuruun eteläisten ja itäisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-luvun ajalta.

Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta.

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta.

Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta..

Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle.

Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla.

Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille.

1900-luvun alkupuolelta olevassa kuvassa pieni poika istuu pienillä kärryillä ohjakset käsissään. Hänen edessään on kilipukki ja kärryillä kyydissä maitotonkka. Taustalla näkyy pikkilanka-aita, jonka takana on peltoa.

Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan.

Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena.

Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa…

Kuvassa pieni poika seisoo hevosen kanssa pellolla ohjakset kädessään. Hevosella on aurat perässä. Pellon vieressä on hirsimökki ja taustalla näkyy talousrakennuksen kattoa.

Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Kuvassa piiriargologi Markku Kuusela on pitämässä puheenvuoroa kasvihuoneessa. Hänen edessään on kasa kuormalavoja. Yllään hänellä on Mustialan maatalousopiston verryttelypuvun takki.

Valokuvassa ovat Pihlajaveden viimeisen, kuntaliitosta edeltäneen kunnanvaltuuston jäsenet vuonna 1968, yhteensä 16 henkilöä. Kuva kuuluu Ilmari Lapin kokoelmaan, kuvaaja ei ole tiedossa.

Kyseessä on kuvatekstiltään korjattu versio valokuvasta,…

Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä…

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä.
Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017

Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Mustavalkoisessa valokuvassa on Pihlajaveden Säästöpankin moderni kaksikerroksinen toimirakennus. Se rakennettiin vuonna 1966. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Rajala. Samassa rakennuksessa on myös Postin konttori.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014.

Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen.

Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja…

Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004).

Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Matka Mäkelän perustaja, Valdemar Mäkelä, oli 1930-luvulla menestyvä kyläkauppias, kunnes vuonna 1937 päätti ostaa ensimmäisen linja-autonsa vaimonsa Enne Dagmarin kanssa. Yrityksen ensimmäinen vakiovuororeitti ajettiin Soini-Myllymäki-Keuruu…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pentti Mäkisen liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistuttaja Kesko oy.

Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin.

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä.

Pappilanniemestä tuli koti karjalaisille.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Kuvassa on meneillään palolaitoksen henkilökunnan palkitsemistilaisuus, jossa Keuruun palopäällikkö Nevanen kättelee palkittuja vanhalla urheilukentällä.

Keuruulla Karikon kulmassa sijainneen ruoka - ja siirtomaatavaraliike P. Jylhän tulitikkuetiketti. Tulitikut oli valmistanut Porin tulitikkutehdas.

Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Kuvassa näkyy Orionin Tiwin tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen Keuruun Varissaaressa. Sen edustalla avautuvalla lahdella kelluu tukkilautta.

Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle…

Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa.

Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta.

Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus,

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste muistelee nuoruuttaan eri puolilla Suomea - muuttoa Karjalasta, koulunkäyntiään ja sotataivaaltaan.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa nuoriso on soutelemassa järven rantaheinikossa. Veneessä on lisäkseen monta polkypyörää. Taustalla näkyy ison talon pihapiiri mäen päällä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista.

Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla.

Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007).

Värivalokuva on otettu Keuruuntieltä Karikonkulmasta kohti Vanhaa kirkkoa. Vasemmalla on vuonna 1943 valmistunut Osuusliike Keski-Suomen toimitila ja sen jälkeen 1960-luvulla valmistuneita kerrostaloja, Osuuskauppa ja Tikkala. Oikealla oleva…

Mustavalkoinen näkymä raiteiden yli Keuruun asemalle. Etualalla on junaraiteet ja oikealla hiukan tavaravaunun takaosaa.

Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan…

Kesäinen näkymä Keuruun rautatieasemalle. Taustalla uuden kirkon torni. Oikealle edessä nainen maalaustelineen ääressä.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949.

Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa keskellä muurari leivinuunin edessä työvaatteissaan työkalut käsissään. Hänen vasemmalla puolellaan Atte Mäkinen ja Johanna Mäkinen sylissään lapsi. Koira makaa hellan päällä. Muurarin oikealla puolella Matti Mäkinen.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja.

Keuruun Autotalo oli ainutlaatuinen autokaupan keskittymä Keski-Suomessa. Se työllisti kultakautenaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa yli sata työntekijää. Tuon ajan muistoja on koottu tähän tekstiin.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta.

Terttu Rajamäki kertoo muistojaan Asunnan koulusta, opettajista ja koulun tapahtumista.

Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa.

Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta

Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta.

Talvisessa kuvassa moottoripyörä vetää vanhaa hevosrekeä, joka on täynnä viljasäkkeä. Kuljettajalla on yllään pitkä palttoo ja karvalakki. Hänen vieressään seisoo mies, jonka takana on avolavakuorma-auto. Taustalla näkyy aittarakennus.

Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950.

Asunnalla sijainneen Mikko Tiilikaisen sekatavarakaupan tulitikkuetiketti.

Tulitikkuaskissa on ollut trustivapaita Sampo-tulitikkuja, valmistaja Tulitikku oy.

Kuvassa on sauhuavan tervahauta. Miilunpolttajista osa on kivunnut kasan päälle ja osa seisoo haudan edessä. Joillakin miehillä on kahvikuppi kädessään, Kuvan oiekass alaidassa on ryhmä naisia, jotka ovat tuoneet kahvitarpeet paikalle.