Aineistot (yhteensä 747)

015.jpg
Pihlajaveden ja läheisten kylien postileimoja 1900-luvun ajalta.

011.jpg
Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1900-1970-luvuilta.

009.jpg
Keuruulaisten postitoimipaikkojen leimoja 1890-luvulta ja 1900-luvun alusta..

Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle.

Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla.

kalikan kämppä_pieni.jpg
Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiirissä koottu teksti kertoo siitä, miten Haapamäen risteysaseman vilkkaus toi mukanaan paljon työtä poliisille.

Poika ohjastaa kilipukkia.jpg
1900-luvun alkupuolelta olevassa kuvassa pieni poika istuu pienillä kärryillä ohjakset käsissään. Hänen edessään on kilipukki ja kärryillä kyydissä maitotonkka. Taustalla näkyy pikkilanka-aita, jonka takana on peltoa.

NS_Mannisto.jpg
Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan.

cover.png
Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena.

Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa…

Pikkupoika hevosauran perässä.jpg
Kuvassa pieni poika seisoo hevosen kanssa pellolla ohjakset kädessään. Hevosella on aurat perässä. Pellon vieressä on hirsimökki ja taustalla näkyy talousrakennuksen kattoa.

Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

pikavalok.pdf
Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Piiriagrologi Markku Kuusela.jpg
Kuvassa piiriargologi Markku Kuusela on pitämässä puheenvuoroa kasvihuoneessa. Hänen edessään on kasa kuormalavoja. Yllään hänellä on Mustialan maatalousopiston verryttelypuvun takki.

Pihlajaveden viimeinen kunnanvaltuusto_oikeat nimet kirjoitettu sinisävyillä kuvaan.jpg
Valokuvassa ovat Pihlajaveden viimeisen, kuntaliitosta edeltäneen kunnanvaltuuston jäsenet vuonna 1968, yhteensä 16 henkilöä. Kuva kuuluu Ilmari Lapin kokoelmaan, kuvaaja ei ole tiedossa.

Kyseessä on kuvatekstiltään korjattu versio valokuvasta,…

Vanhan kirkon korj. Eenok Lahti. ylinp..jpg
Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä…

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä.
Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017

Kalle Heinonen_pieni.jpg
Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Pihlajaveden säästöpankki.jpg
Mustavalkoisessa valokuvassa on Pihlajaveden Säästöpankin moderni kaksikerroksinen toimirakennus. Se rakennettiin vuonna 1966. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Rajala. Samassa rakennuksessa on myös Postin konttori.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Liisa Lappi_Pihlajaveden Lapin talo.pdf
Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014.

Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

07 _7 Runo Pihlaja.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

15. Veräjä, Naaramäen hakkuut, Pihlaisselkä autotienä ja postinkantaja metsärahojen kantajana.mp3
Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen.

Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja…

Perunapuuroa ja möttösiä.pdf
Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004).

per001.jpg
Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Antero-Mäkelä-puikoissa.jpg
Matka Mäkelän perustaja, Valdemar Mäkelä, oli 1930-luvulla menestyvä kyläkauppias, kunnes vuonna 1937 päätti ostaa ensimmäisen linja-autonsa vaimonsa Enne Dagmarin kanssa. Yrityksen ensimmäinen vakiovuororeitti ajettiin Soini-Myllymäki-Keuruu…

51 _51 Perheen vaellus Valkjärveltä Keuruulle.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

170617-145755-6771r.netti.jpg
Pentti Mäkisen liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistuttaja Kesko oy.

Nuoren Riitta Ahon (nyk. Reijonen) päiväkirjamerkintöjä ensimmäisestä ulkomaan matkasta pelimannien seurassa Tukholmaan vuonna 1975 ja seuraavana vuonna Helsinkiin.

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Pauketta pajasta.pdf
Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

Partiotoiminta 50vuotta netti.jpg
Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä.

Pappilanniemestä tuli koti karjalaisille.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Palopäällikkö Nevanen Keuruun palolaitos vanhalla urheilukentäll.tif
Kuvassa on meneillään palolaitoksen henkilökunnan palkitsemistilaisuus, jossa Keuruun palopäällikkö Nevanen kättelee palkittuja vanhalla urheilukentällä.

170617-145755-6731r..jpg
Keuruulla Karikon kulmassa sijainneen ruoka - ja siirtomaatavaraliike P. Jylhän tulitikkuetiketti. Tulitikut oli valmistanut Porin tulitikkutehdas.

Otavan kirjapaino .tif
Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Orionin tehtaat- Tiwi.tif
Kuvassa näkyy Orionin Tiwin tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen Keuruun Varissaaressa. Sen edustalla avautuvalla lahdella kelluu tukkilautta.

Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle…

Orion nyt (2)kopio.jpg
Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa.

Ohimarssi1979netti.jpg
Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta.

Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus,

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste muistelee nuoruuttaan eri puolilla Suomea - muuttoa Karjalasta, koulunkäyntiään ja sotataivaaltaan.

10 _10 Runo Nuoruuden ystävälle.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Nuorisoa vene- ja pyöräretkellä.jpg
Kuvassa nuoriso on soutelemassa järven rantaheinikossa. Veneessä on lisäkseen monta polkypyörää. Taustalla näkyy ison talon pihapiiri mäen päällä.

67 _67 Nuoriso metsissä, kalalla, uitolla, aputöissä.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

49 _49 Nuoret lotat leipoivat, kutoivat, vartioivat.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista.

Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla.

Neljä lehmää ometassa.pdf
Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007).

Mäkimattinetti.jpg
Värivalokuva on otettu Keuruuntieltä Karikonkulmasta kohti Vanhaa kirkkoa. Vasemmalla on vuonna 1943 valmistunut Osuusliike Keski-Suomen toimitila ja sen jälkeen 1960-luvulla valmistuneita kerrostaloja, Osuuskauppa ja Tikkala. Oikealla oleva…

2.jpg
Mustavalkoinen näkymä raiteiden yli Keuruun asemalle. Etualalla on junaraiteet ja oikealla hiukan tavaravaunun takaosaa.

Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan…

keuruun_keskustaa.jpg
Kesäinen näkymä Keuruun rautatieasemalle. Taustalla uuden kirkon torni. Oikealle edessä nainen maalaustelineen ääressä.

Naisvihaaja.pdf
Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949.

Senja Salmi_pieni.jpg
Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

22 _22 Myllyn kolketta ja meijerimuistoja.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

48 _48 Multian Isojärven koululla ahkeroitiin.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja.

Keuruun Autotalo.pdf
Keuruun Autotalo oli ainutlaatuinen autokaupan keskittymä Keski-Suomessa. Se työllisti kultakautenaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa yli sata työntekijää. Tuon ajan muistoja on koottu tähän tekstiin.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Juho Ulrik Ampialan kertoo lapsuusmuistojaan isovanhemmista ja heidän kodissaan viettämästään ajasta.

Terttu Rajamäki kertoo muistojaan Asunnan koulusta, opettajista ja koulun tapahtumista.

Lauri Permikangas muistelee 1940- ja 50-lukujen keuruulaista 4H-toimintaa.

Juho Ulrik Ampiala kertoo muistoja lapsuutensa perheestä 1860-luvulta. Kirjoitus on vuodelta 1916, kirjoittajan äidin Kustaavan kotoa Ampialasta

Keuruun marttoja marttafestareilla Pappilan pidoissa vuonna 2014.jpg
Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta.

Moottoripyörä vetää rekeä viljasäkkeineen.jpg
Talvisessa kuvassa moottoripyörä vetää vanhaa hevosrekeä, joka on täynnä viljasäkkeä. Kuljettajalla on yllään pitkä palttoo ja karvalakki. Hänen vieressään seisoo mies, jonka takana on avolavakuorma-auto. Taustalla näkyy aittarakennus.

Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019.

12 _12 Runo Minun kyläni.mp3
Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950.

170617-145755-6824r..jpg
Asunnalla sijainneen Mikko Tiilikaisen sekatavarakaupan tulitikkuetiketti.

Tulitikkuaskissa on ollut trustivapaita Sampo-tulitikkuja, valmistaja Tulitikku oy.

Tervanpolttoa.jpg
Kuvassa on sauhuavan tervahauta. Miilunpolttajista osa on kivunnut kasan päälle ja osa seisoo haudan edessä. Joillakin miehillä on kahvikuppi kädessään, Kuvan oiekass alaidassa on ryhmä naisia, jotka ovat tuoneet kahvitarpeet paikalle.

Miehet tekemässä ruiskuhilaita.jpg
Värivalokuvassa kaksi miestä seisoo sirpit kädessään ruispellolla. Maassa on niitettyä viljaa ja lyhteitä. Takana on vielä pystyssä olevaa laihoa. Oikeassa reunassa näkyy yksi pystytetty kuhilas.

Miehet ja heinäharava.jpg
Kuvassa kaksi miestä seisoo heinäpellolla. Heidän vieressään on hevonen heinäharava perässään. Kaksi nuorta poikaa istuu haravakoneen päällä. Taustalla näkyy heinäseipäitä.

Miehen vankina.pdf
Laura Sointeen romaani vuodelta 1932.

Perminkangas42017netti.jpg
Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla.

Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi…

Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2