Aineistot (yhteensä 760)

Kuvassa suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisojen ohjelmaa vanhalla urheilukentällä. Juoksuradalla seisoo muutama ihminen. Kentällä liehuu Suomen lippu. Taustalla näkyy mäntyjä, pukukoppi ja pari rakennusta.

Kuvassa ollaan vanhan urheilukentän laidalla. Suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisoja. Istumakatsomo on aivan täynnä ja seisoma-aluekin on täynnään väkeä. Taustalla on mäntyjä ja kaksi rakennusta.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien yksityisistä kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Suur-Keuruu-lehden artikkeli 18.3.2018

Mustavalkokuvassa ryhmä koulun oppilaita ja opettajia seisoo koulun ruokalassa ja kuuntelee kuvan oikeassa laidassa olevan miehen puhetta. Etualalla on kahvikuppeja katettuna pöytään. Kuvan taustalla näkyy abstrakti, koko seinän täyttävä maalaus.

Värivalokuvassa on kuvattuna rakennustyömaata koulun alakerran valuvaiheessa. Betonilaudoistusta on sikin sokin lattioilla ja perustuksen ulkopuolella. Kuvan taustalla näkyy punatiilinen kansalaiskoulurakennus, mäntymetsää ja halkopinoja.

Mustavalkokuvassa on toistakymmentä henkilöä rakennustyömaalla. Heillä on yllään pitkät taki ja usealla päässään ylioppilaslakki. Yksi henkilöistä on juuri kumartuneena muuraamaan peruskiveä.

Kuvassa harjannostajaisväki on pitkän kahvipöydän ääressä. Rehtori Jussi Rainio pitää tervehdyspuhetta. Muut henkilöt kuvassa ovat vasemmalta lukien: kannatusyhdistyksen johtokunnan varajäsen tri Saara Rönnholm, (Rainio), koulukeskuksen…

Kuvassa on meneillään pankin konttorin avajaiset. Läsnä on suuri joukko miehiä, jotka odottavat seisten kahvitarjoilun alkamista. Mukana mm. pankinjohtaja Sariola sekä luottamusmiehet Kuuliala, Liukko ja Hutremo.

Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien pienviljelijäyhdistyksestä, sonniyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä kursseista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 24.11.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta.

Viljanpuintia traktorivetoisella puimakoneella 1960-luvulla. Vilja jouduttiin tuolloin vielä säkittämään itse.

Vanhassa mustavalkokuvassa ollaan viemässä jyväsäkkejä viljamakasiiniin. Hevonen seisoo rakennuksen edessä köytettynä pylvääseen. Mies on ottanut säkin reestä ja kantaa sitä olallaan kohti makasiinia. Sen ovi ja yläkerran luukku ovat auki. Pitkät…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Muistokirjoituksessa sotaveteraani Pekka Viinikan sisarenpoika Paavo Lintula muistelee enonsa elämäntyötä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kirjoittaja kertoo vierailustaan Keuruulle ja Multialle heinäkuussa 2005 ja osallistumisestaan Vuorelan kirjailijakodissa Jukojärvellä järjestettyyn Kuvan ja runon piknikkiin.


Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 15…

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Keuruun, Pihlajaveden ja Multian miehet lähtivät Keuruun rautatieasemalta sotaan vuonna 1939. Paikalle perustettiin Veteraanipuisto vuonna 2003.

Koululaisten vesipähkinälöytö Suojoella vuonna 1967.

Orvokki Vääriskoski kertoo kotiseutusivuston nimeksi valitun veräjä-käsitteen taustoista ja merkityksistä erityisesti Einari Vuorelan tuotannossa.

Kuvassa Vuorelan kirjailijakodin portti Jukojärvellä (muokattu Lea Riihimäen alkuperäisestä…

Kuvassa on kaksi miestä puisten huonekalujen ympäröimänä hirsiseinäisessä tuvassa. Esillä on Kotiteollisuusyhdistyksen läntisen piirin veistokoulun töitä maaliskuussa 1928. Opettajana toimi Eenok Lahti (1887-1952). Hän oli myös puutyönopettajana…

Kirjoittaja kertoo liikuntaharrastuksestaan ja toiminnastaan urheiluseuroissa lapsuutensa Jukojärvellä, kouluaikoina Jämsässä ja aikuisena Espoossa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 16 (2005).

Kalettomalla sijainneen Veikko Korhosen kaupan tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistaja Tukkukauppojen oy. Värikkäässä etiketissä on kuvattu mm. sokeripakkaus ja hedelmiä sekä kerrottu kaupan puhelinnumero.

Kuvassa Mäkisen perheen jäseniä ulkoilemassa vappuna ilmapallojen kanssa. Kuva on otettu 1960-luvun alussa Keuruulla Mäkisen rannassa.

Keuruulainen Lauri Permikangas muistelee isoisäänsä Aapo Vuorelaa ja enoaan Onni Vuorelaa Tiusalan kylältä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa on Hautalan talon emäntä Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyli kolmen lehmän kanssa laitumella. Vieressä seisoo Hautalan isäntä Matti hevosen kanssa.

Vanha Keuruu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Keuruun keskustassa. Alue kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta.

Jyrki Sinervä (1915 - 1998) kirjoitti Keuruun vanhasta sairaalasta ja sen henkilökunnasta kertovan runon ilmeisesti ennen Keuruun uuden sairaalan valmistumista vuonna 1959. Hän käytti nimimerkkiä potilas nro 545.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Keuruun vanha kirkko on otettu käyttöön vuonna 1758 ja se viettää 260-vuotisen taipaleensa juhlavuotta vuonna 2018. Kirkko on toiminut museokirkkona 125 vuotta.

Valtatie 23 rakennetaan vuonna 1966. Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulmaa puretaan pois tieltä. Taustalla Keuruun vanha kirkko ja myös puurakennuksia, jotka purettiin tien rakentamisen aikana pois.

Valtatie 23 on valmistunut ja avattu liikenteelle. Kuva on vuodelta 1969.

Tauno Kuoppala kertoo valtakunnallisen Metsämarssin tapahtumasta kesäkuussa 1950. Tapahtumassa uudistettiin metsää kulottaen ja kylväen Keuruun Liesjärvellä.

Tekstissä kerrotaan kylävalokuvaaja Lyydia Mäkisestä ja hänen pojastaan Atte Mäkisestä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Valkolan kauppahuoneella oli Keuruun keskustassa valintamyymälä ja rauta-ja maatalousosasto. Kauppahuone omisti myös myymäläauton.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkoisessa valokuvassa on iso joukko väkeä Keuruun Kansallispirtin portailla talvipäivänä. Hirsirakennuksen seinässä on kyltti Keuruun kunnan säästöpankki.

Keuruun Kansallispirtti valmistui vuonna 1910. Keuruun kunnan säästöpankki toimi…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kirjoittaja kuvaa osallistumistaan Vuorela-vaellukselle ja sen reittiä Multialta Keuruun Jukojärvelle Einari Vuorelan kirjailijakotiin kesäkuussa 2011.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 31 (2011).

Tekstissä Valte Kivinen muistelee Asunnan vesireitin uittoja ja uittotyötä. Alkuperäinen käsikirjoitus on päivätty 11.5.1988.

Kuvassa suuri joukko uittomiehiä seisoo rantamännikössä. He ovat tauolla ja osalla on kahvikuppi kädessään. Jotkut miehistä istuvat kivillä. Yhdellä miehellä on kädessään uittohaka eli keksi. Vasemmassa reunassa istuu kivellä nainen, joka on tuonut…

Haapamäen uimalaa suunniteltiin pitkään ja hartaasti.

Teksti kertoo Asunnan, Ampialan ja Huttulan työväenyhdistysten toiminnan pääpiirteitä Keuruulla 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä rovasti Pekka Lavaste antaa leikkimielisen työtodistuksen puolisolleen Kertulle tämän tekemistä, monipuolisista, tehtävistä elämän eri alueilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen rautatieyhteisö tarjosi kulta-aikanaan monipuolisia töitä.

Laura Sointeen satukirja vuodelta 1979.

Tauno Kuoppala kertoo, miten ennen vanhaan huollettiin asuinrakennusten ikkunoita eri vuodenaikoina.

Tekstissä kerrotaan sahojen ja myllyjen toiminnasta.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä.

Pirkko Mäntysaari muistelee Vuorelan päärakennuksen tulipaloa v. 1934. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen…

Tauno Kuoppala kertoo kokemuksensa kohtaamisesta 1970-luvun koululuokan kanssa.

Keuruun keskustassa sijainneen K-Kauppa Torimarketin tulitikkuetiketti.

Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta
1964.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä…

Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.

Kuvassa terveyskeskuksen lääkärit seisovat rivissä navetan käytävällä. Henkilöt vasemmalta lähtien: Tuomo Riihonen, Heikki Leivonen (MTK:n edustaja), Tuula Tervo, Paavo Lintula, tuntematon henkilö, Ulla Sahinvaara, Matti Kolu

Kuvassa joukko terveyskeskusken lääkäreitä on perehtymässä työergonomiaan navetassa. Lääkäri Ulla Sahiluoto on tarttunut lantyatalikkoon ja muut seuraavat häntä katseellaan. Vasemmalla seisoo lääkäri Matti Kolu. Punapuseroinen nainen taustalla on…

Tekstissä kerrotaan tervatehtaista, tervan poltosta ja myynnistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa työväki polttaa tervahautaa. Muutama mies seisoo korkean haudan päällä. Polttoa on tullut katsomaan myös joukko vieraita, miehiä, naisia ja lapsia. Savua on joka paikassa.

Heikkilän kunnalliskoti Keuruun Pohjoislahdella sai ensimmäisen televisiovastaanottimen paikallisen Osuuskassan lahjoittamana tammikuussa 1961. Asavisio-merkkisen television toimitti paikalle Radiohuolto T. Niemelä.

Kuvassa vas. sosiaalisihteeri…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Tauno Kuoppala Keuruun Liesjärvellä G. A. Serlachius Oy:n metsätilalla. Kuvassa Kuoppalan takana näkyy mäntymetsää.

Metsätila oli kulotettu vuonna 1950 ja kylvetty 1950 kesäkuussa. Se oli valtakunnallisen…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tekstissä kerrotaan salametsästyksestä 1950-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan koulun opettajista ja koulunkäynistä 1900-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat tarinoita halkotarhasta ja siihen liittyvästä työstä.

Haapamäen muistelupiiri muistelee nyt jo puretun Haapamäen kansakoulun rakentamista ja koulun opettajia 1950-luvulla.

Herpmanin pojat upottivat isovihan aikana kirkonkellon Tarhiaan, ja sitä on etsitty useaan kertaan.

Kuvassa kuusi paria tanssii ulkona nurmikolla kansantanssia. Heillä ei ole kansallispukuja yllään.

Tauno Kuoppala kertoo padon tekemisestä uitossa.

Riihon kylällä talvella 1988-1989 filmatun Talvisota-elokuvan kuvauksia Keuruulla ja tekijöiden haastatteluita. Kesto 46:44 min.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Talvinen näkymä veden yli entisen Tiwi oy:n lastulevytehtaan rakennuksiin. Värivalokuvassa on etualalla järveä ja järvialueen takana laaja tehdasalue. Kuvassa oikealla piipuista nousee savua tai höyryä pakkasilmaan. Rakennuksen katolla punaisin…

Kuvassa on talvinen maisema Lapinsalmen sillasta, jota pitkin on auto juuri ajamassa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.