Aineistot (yhteensä 736)

Kuvassa väkeä lapsista vanhuksiin istuu pihamaalla penkeillä ja seuraavat ohjelmanumeroa. Heidän takanaan on auto koivun juurella. Taustalla näkyy viljapelto ja vähän järveä.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Mäkisen perheen naisväkeä perheen talon puutarhassa kukkien ja kasvien ympäröiminä. Taustalla näkyy Mäkisen korjaamo ja Tarhia-järveä.

Kuvassa on rakenteilla Ketvelniemen silta, joka rakennettiin Juurikkaniemen sairaalan valmistuessa 1958. Taustalla pilkottaa Eino ja Väinö Kaartisen omakotitalo ja Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon huvila.

Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017

Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan.

Keurusselän sotilaskodin tulitikkuetiketti. Keuruulla toimi varuskunta ja sotilaskoti vuosina 1967-2014. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Artikkelissa kerrotaan Keurusselkä-järven vedenpinnan säännöstelyn syistä eri aikakausina

Karttaan on merkitty 38 kämppää. Niiden käyttö keskittyi 1930-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Vuonna 2017 kaikki kämpät ovat muussa käytössä tai ne on purettu.

Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm.…

Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla.

Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu.

Keuruu ja Pihlajavesi yhdistyivät vuonna 1969. Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli vuodesta 1628 osa Ruoveden kappeliseurakuntaa nimellä Lapinsalmi. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi…

Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista.

Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva…

Vuonna 1963 lehtikuusia oli jo kaadettu Keuruun aseman läheltä. Valmistauduttiin valtatie 23 rakentamiseen. Talvisessa kuvassa näkyy vasemmalla Töysän Kahvi-Tupa ja tien toisella puolella Alma Piispalan pitämä matkustajakoti Torinkulma, Keuruun…

Keuruun Autokorjaamo Ilmoniemi 1950-luvulla. Kuvassa viisi miestä on korjattavan auton ympärillä. Korjaamohallissa näkyy useita autoja, kaasupulloja ja ketjunostureita.

Mustavalkoisessa kuvassa oikealla on vuonna 1967 valmistunut Keuruun autotalo. Haapamäelle johtavan valtatien varteen on pysäköity paljon autoja. Autotalossa on meneillään vuosittain huhtikuun lopulla järjestetty autonäyttely. Kuva on otettu vuonna…

Keuruun autotalon tulitikkuetiketti. Autotalo valmistui Keuruun keskustan tuntumaan Haapamäentien varteen 1966-1967. Autokaupan ja huoltamon lisäksi autotalon yhteydessä toimi myös ravintola Kesti-Ketvele. Keuruun autotalo sijaitsi nykyisen Tervan…

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat.

Tekstissä kerrotaan lyhyesti Keuruun kansallispuvun suunnittelusta ja historiasta. Valokuvat esittävät kansallispukua naisen päällä. Ensimmäinen on yleiskuva, toisessa on yksityiskohta puvun tykkimyssystä selkäpuolelta. Mallina kuvissa toimii Noora…

Tulitikkuetiketti, jossa on valokuva naisesta Keuruun kansallispuvussa

Keuruun kauppayhtiö toimi Keuruun keskustassa Klakin kulmassa, nykyisen Pitäjäntuvantien alkupäässä 1940-luvun lopulta. Sekatavarakaupan avasi liikemies Jussi Ruokonen ja se laajeni pieneksi tavarataloksi. Kauppayhtiön pihassa toimi myös kioski.

Keuruun kauppayhtiön toimitilat olivat nykyisen Pitäjäntuvantien alussa 1940-luvun lopulta alkaen. Kauppayhtiö oli kuin pieni tavaratalo. Tulitikkuetiketissäkin mainitaan, että liikkeessä oli kangas- ja asuste-, siirtomaa, liha- ja maito, kemikali-,…

Talvinen kuva Keuruun kaupungitalosta sivusuunnasta lumisten puiden ympäröimänä. Taivas on kellertävä ja hämärä valo saa etualan lumen sävyttymään violettiin.

Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.…

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892.

Värivalokuvassa on vuonna 1892 rakennettu Keuruun kirkko ja Marttamökki, joka toimi muun muassa kahvilana. Marttamökin viereen on pysäköity autoja.

Mustavalkoisessa postikorttikuvassa on vasemmalla Keuruun vanha kirkko, joka on valmistunut vuonna 1758. Kuvassa etualalla kirkkoaukio. Siellä pidettiin monenlaisia tapahtumia, mm. markkinoita. Oikealla näkyy asemanpuistoa. Rautatie saapui Keuruun…

Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä.

Mustavalkoisessa maisemakuvassa näkyy Keuruun vanha kirkko, Keuruun uusi kirkko ja kirkonkylän rakennuksia Tarhian yli Kivelästä päin kuvattuna. Kuva oikeassa reunassa näkyy Loilonharju. Rannassa harjun kohdalla on sauna sekä vene- ja uimakoppeja.…

Mustavalkoisessa postikorttikuvassa näkyy Keuruun uusi ja vanha kirkko puiden keskellä. Niiden etupuolella on iso puinen rakennus, jossa sijaitsi muun muassa postitoimisto. Rautatiesillan takana näkyy Liljala eli Punnosen talo. Etualalla on puinen…

Kuvassa on pyöräilijöitä kivikoulun edessä. Etualalla pyörällä ajaa Kari Puro kyydissään Markku Puro. Heidän takanaan pyörää ajaa Pirjo Puro. Taustalla uusi kivikoulu, jota erottaa puuaita jalkakäytävästä.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Suur-Keuruu -lehden artikkeli 2.12.2017 kotiseutusivuston julkaisusta ja Veräjä-toiminnasta.

Mustavalkoisessa valokuvassa on puinen huvilamainen puurakennus, Keuruun vanha kunnansairaala. Kuvassa edessä seisoo neljä sairaanhoitajaa työasuissan.

Kuva on otettu vuonna 1958, vasemmalla Sirkka-Liisa Lampinen, oikealla Arma…

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Keuruun kunnansairaalan henkilökuntaa sairaalarakennuksen seinän vieressä.

Kuvassa on viisi naista, joista neljällä on sairaalan työasu päällään.

Kuva on otettu vuonna 1955. Keuruun kunnansairaala sijaitsi…

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun kunnansairaalan kolme hoitajaa toimenpidehuoneessa. Yksi hoitajista rokottaa juuri toista hoitajaa käsivarteen.

Kuvasta on tunnistettu kuvassa vasemmalla Liisa Ahoranta. Keuruun kunnansairaala toimi kuvan…

Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Keuruun kunnansairaalan puista kuistia. Kesäisessä kuvassa kävelee tiellä sairaalan pihassa kaksi sairaanhoitajaa työasuissaan. Edenpänä seisoo kaksi muuta sairaanhoitajaa.

Valokuva on otettu vuonna…

Mustavalkoisessa valokuvassa on neljä Keuruun kunnansairaalan työntekijää työvaatteissaan sairaalan kuistin edustalla. Kuva on otettu vuonna 1955. Vasemmalta oikealle henkilöiden työtehtävät Keuruun kunnansairaalassa olivat: kaksi apuhoitajaa, emäntä…

Keuruun kunnanvaltuusto kuvattuna kivikoulun edessä. Henkilöt: eturivi: 3. vas. nimismies Tauno Luutonen, Taavi Vilhula (salkun kanssa), Niilo Vuolle-Apiala (keskellä kädet taskussa), keskirivi: Jouko Järviö (solmuke kaulassa, katsoo kauas), 6. vas.…

Keuruun kuvanäyttämön tulitikkuetiketti. Kuvanäyttämö rakennettiin elokuvateatteriksi 1960-luvun alussa nykyisen Pitäjäntuvantien varteen.

Keuruun Lotta Svärd -yhdistys toimi vuosina 1920 - 1944. Paikallisosastolla oli useita kyläosastoja. Kortti kuului Häkkisen kyläosaston lotalle Siiri Liukollle.

Keuruun Lotta Svärd järjestön kyläosaston vilkas toiminta alkoi vuodesta 1933 ja jatkui aina järjestön lakkauttamiseen vuonna 1944.

Kuvassa joukko maa- ja kotitalousnaisia kävelee pihamaalla. He ovat tulleet vierailulle ja jättäneet autonsa piharakennuksen edustalle. Kyseessä on maa- ja kotitalousnaisten retki entisen keuruulaisen, Kaisa-Liisa Hannikaisen (o.s. Kivi-Mannila), …

Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta.

Keuruun Osuuskassan rakennusvaiheessa vuonna 1957-1958. Kaksi miestä seisoo talvisella työmaalla. Teipit ovat vielä ikkunoissa ja rakennustarvikkeita on lumen alla.

Kuvassa on sisäkuva Osuuskassasta. Rakennus sijaitsi nykyisen uimahallin paikalla Keuruuntien varrella. Samassa rakennuskessa sijaitsi myöhemmin Suur-Keuruun sanomat. Kuvassa pankinjohtaja Martti Karvinen sekä kahta asiakasta palvelevat…

Tervatehtaan tislaamotiloihin perustettiin Keuruun Osuusmeijeri vuonna 1922. Se toimi Tehtaantiellä 1970-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa toimii Huonekaluliike Musakka Oy.

Aineistossa on neljä valokuvaa, joista kahdessa kuvataan…

Kuvassa ollaan Keuruun Osuuspankin kerhohuoneella, jossa merkkipäiväänsä viettävä pankinjohtaja Karvinen on ottamassa vastaan onnitteluja. Tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Paavo Lintula pitää hänelle onnittelupuhetta. Heidän ympärillään on joukko…

Keuruun pääkirjasto sijaitsee Tarhia-järven rannalla lähellä Keuruun vanhaa kirkkoa.

Keuruun Pappilanniemestä tuli monen karjalaisen perheen uusi koti toisen maailmansodan jälkeen. Tekstissä muistellaan asuttamisen vaiheita ja elämää Pappilanniemessä.

Tekstissä kerrotaan Keuruun Pappinniemen ja siellä sijainneen Lehikoisen nahkurinverstaan tarinaa aina 1930-luvulta 1950-luvulle.

Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa.

Keuruun yläasteen juhlasalissa otetussa kuvassa pelimannit seisovat ja soittavat pelimannimusiikkia. Kuva otettu vuonna 1980 tai 1981.

Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan.

Keuruun pyhää ja arkea -lyhytelokuva on kuvattu vuonna 1952, ja se on pysyvästi katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Linkki johtaa esittelysivulle, jossa on lyhyesti luonnehdittu elokuvan sisältöä. Elokuvan kesto on 15 minuuttia.

Talvinen maisema kuvattuna pappilan rannan rinteeltä. Vasemmalla rautatiekiskot johtavat kohti Jyväskylää, sähkölinja kulkee sen vieressä. Keskellä puiden välistä pilkottaa Keuruun Sukkatehtaan rakennuksia. Kuvan edustalla maantie kaartuu ja ylittää…

Keuruun rautatieasema avattiin vuonna  1897  ja sen on suunnitellut  Bruno Granholm . Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Keuruun rintamaveteraanien ja muiden veteraanijärjestöjen toiminnan vaiheita.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun Säästöpankin henkilöstöä työpöydän ympärillä pankin toimistossa.

Kuva on ilmeisesti 1930-luvun alusta. Kuvassa on vasemmalta oikealle Frans Kotiranta, F.V. Tuomisto ja Aarne Lamminheimo.

Pastori Frans…

Jussi Rainion kirjoittama Keuruun Säästöpankin historiikki kertoo pankin toiminnasta Keurusseudulla vuosina 1899-1989.

Kuvassa on vuonna 1975 Keuruun keskustaan valmistunut kiinteistö Oy Säästokeskus. Rakennuksessa sijaitsi tuolloin Keuruun Säästöpankin toimitilat ja paivittäistavaraliike Torimarket.

Kuvassa on Keuruun Säästöpankin toimirakennus, joka valmistui vuonna 1975. Rakennuksen on suunnitellut jyväskyläläinen Arkkitehtitoimisto Murtosaari ja Vuorela.

Pankki alkoi toimia tiloissa kesäkuussa 1975. Kiinteistö Oy Keuruun Säästökeskus…

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun keskustassa kolmikerroksinen moderni liikerakennus, joka on valmistunut vuonna 1961. Rakennuksessa oli Keuruun Säästöpankin toimitilat vuosina 1961-1975. Kuvan ottoaikana 1960-luvulla rakennuksessa toimi myös …

Mustavalkoisessa talvisessa valokuvassa on iso puurakennus kirkkoaukiolla Keuruun uuden kirkon vieressa. Kuvassa kirkosta näkyy tornia kuvan oikeassa laidassa.

Keuruun Säästöpankki rakennutti talon toimitilakseen vuonna 1924. Rakennus oli…

Kuvassa on talvinen näkymä Keuruun Sähkön toimitalosta sen rakennusvaiheessa. Tiloissa toimivat myös matkahuolto, linja-autoseman odotustilat ja kahvila sekä useita kauppaliikkeitä.

Kuvassa on Shell-huoltamoiden keltainen simpukankuorilogo. Shell-bensiiniä myytiin Keuruun kirkonkylässä jo vuonna 1928. Vuonna 1961 avattiin Jyväskylän tien varteen huoltoasema, josta auto sai paitsi polttoainetta, myös huoltoa. Rakennuksessa…

Historiikki laadittu jaettavaksi juhlayleisölle
Keuruun Soittajapoikien 50-vuotisjuhlakonsertissa 24.3.2002

Kuvassa 1. vas. Erkki Peräinen, 3. oik. Paavo Larmi, 2. oik. Oiva Karhu

Talkooteatterin 40-vuotisen taipaleen koontia Eine Joutsijoen kokoamana.

Kuvassa on Keuruun keskustan tuntumassa Melonlahden rannalla sijainnut Keuruun tervatehdas toimintansa kulta-kaudella. Nykyään tehtaan paikalla on Liikuntapuisto.

Keuruun keskustassa Melonlahden rannalla toimi tervatehdas 1900- luvun alusta 1960-luvun alkuun saakka. Kuvassa on Niilo Vuolle-Apilalan omistaman Keuruun Terva Oy:n aikaisen tervatehtaan rakennuksia sen toimikauden lopulta. Nykyään tehtaan paikalla…

Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Hehkumattomia tulitikkuja. Tehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Paraffinoituja tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Keuruun tulitikkutehdas oY:n tulitikkuetiketti, Superior-nimisiä hehkumattomia tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Kuvassa on talvisessa maisemassa Keuruun uusi kirkko, jonka tornin kattoa korjataan. Kuva on otettu 30.12.1984.

Värivalokuvassa on Keuruun vuonna 1959 valmistunut kunnansairaala talvisena pakkaspäivänä.

Samalla paikalla, laajennetuissa tiloissa, toimii Keuruun terveyasema nykyäänkin.

Puhe Veteraanipuiston kellotapulin paljastamistilaisuudessa

Keuruun apteekin rakennus mustavalkoinen valokuvan vasemmalla puolella, kuva otettu yläviistosti. Kuva halkoo hiekkatie, oikealla näkyy apteekin viereisiä rakennuksia.

Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on Keuruun seurakunnan kolmas kirkko. Se on rakennettu vuosina 1756-1759. Rakennusmestarina toimi Antti Hakola Ala-Härmästä. Se on vanhin Keski-Suomen kirkoista.

Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla.

Keuruun vanha kirkko talvella. kirkon katolla sekä ympäröivällä kiviaidalla lunta. Vasemmalla kirkon edessä läntinen porttihuone ja kaksi lasta seisomassa.

Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813.

Mustavalkoisessa postikorttikuvassa on vasemmalla Keuruun vanha pappila. Kuvassa oikealla näkyvät Keuruun kirkko ja Keuruun vanha kirkko. Oikealla edessä on laituri kirkkoveneitä ja laivoja varten.

Kortissa on etupuolella teksti KEURU ja käsin…

Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimain Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä oli 250. Viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014 ja Pioneerirykmentti lopetettiin…

Kuvassa näkyy Keuruun yhteiskoulu ajalta, jolloin se toimi entisessä armeijan viestivarikon tiloissa. Taloa kutsuttiin tuona aikana leikkimielisesti nuorisovankilaksi. Rakennus oli myöhemmin puhelinyhtiön ja uudestaan yläkoulun käytössä. Nykyään…

Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen alkuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia tukirakenteita ja muurattuja tiilirakenteita. Etualalla on kuljetuskärryt.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu otettiin…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun rakennustyömaata sen valuvaiheessa. Kuvassa näkyy puisia valurakenteita.

Kuvassa takana näkyy kirkonkylän kansakoulu eli puukoulu.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentamaan keväällä…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tonttia talvella. Kuvassa on paljon mäntyjä ja kuvassa takana näkyy talo. Edessä olevan männyn ympärillä on lautoja.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa vuonna 1960. Koulu valmistui…

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattu Keuruun yhteiskoulun tontti talvella. Tontilla kasvaa paljon mäntyjä. Puiden ympärillä on lautoja. Keskellä kuvaa seisoo lapsi katselemassa ylös kohti puiden latvoja.

Keuruun yhteiskoulun rakentaminen alkoi…

Mustavalkoisessa valokuvassa on mäntyjen keskellä Keuruun Yhteiskoulun ensimmäinen toimitila. Kaksikerroksinen vaaleaksi rapattu tiilirakennus oli alun perin rakennettu armeijan kaasu- ja taisteluvälinevarikoksi 1930-luvulla.

Yhteiskoulu aloitti…