Aineistot (yhteensä 762)

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Värivalokuvassa on ihmisiä lapioimassa lunta Keuruun yhteiskoulun tontilla maaliskuussa 1960. Tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti rakentamaan uutta koulua.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Se valmistui vuonna 1961.

Vanhassa mustavalkokuvassa on meneillään talkoot heinäpellolla. Miehet laittavat heinää haasiaan. Yhdellä naisella on harava kädessään ja toisilla on meneillään kahvitauko. Nainen kaataa kahvia ja pikkupoika seuraa tilannetta. Taustalla seisoo…

Multian taksiaseman kuljettajat pelitauolla. Kuvassa on meneillään pelitilanne; mies heittää kiveä, toiset seuraavat. Joukossa on myös pari poikaa. Kaksi autoa seisoo pysäköitynä rakennuksen edustalla.

Kuvassa taksiautoilija Eino Hyvärinen istuu autossaan ja puhuu radiopuhelimeen. Hänellä oli Keuruun ensimmäisiä radiopuhelimia 1950-luvulla.

T-market Prima sijaitsi Keuruun keskustassa. T-kaupat olivat Tukon eli Tukkukauppojen Oy:n liikkeitä, ja niiden kulta-aika kesti 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1951.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Arkisto sisältää kopion Svante Kankaan kirjoittamista muistelmista suvustaan ja Klakin torpasta. Arkistoaineisto sijaitsee yhdessä säilytysyksikössä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia…

Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin Suomen Rautauunitehdasta ja Lausamon suvun vaiheita.

Suomen Kulttuurirahasto sai alkunsa nuorten yliopistolaisten keskuudessa, jossa syntyi ajatus suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukemisesta vastapainoksi ruotsinkielisen kulttuurin vahvalle asemalle. Alullesaattajiin lukeutuivat mm. L. A. Puntila,…

Tekstissä kerrotaan suojeluskunnan kyläosaston toiminnasta Ampialan, Asunnan ja Huttulan kylillä Keuruulla.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Spar market Tops sijaitsi Keuruun keskustassa osoitteessa Keuruuntie 20.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Sokkosilla on pääkaupunkiin sijoitettu tapakomedia nuoresta orvosta Elmasta, joka pyörittää ympärillään kolmea kilpailevaa kosijaa. Lopussa kaikki tietysti ratkeaa parhain päin, mutta sitä ennen tarvitaan hiukan juonittelua ja koko joukko…

Kuvassa kolme henkilöä seisoo pellolla. Naisilla on käsissään sokerijuurikkaita ja mies seisoo heidän vieressään nostettujen juurikkaiden äärellä. Osa juurikkaista heidän edessään on vielä nostamatta. Taustalla näkyy syysruskainen sekämetsä ja…

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat sota-ajan säännöstelyä ja rautatieläiskylän elämää silloin, kun kaikesta oli pulaa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään.

Värivalokuvassa on Keuruun yhteiskoulun rakenteilla oleva koulun sali. Salin lattialla on puutavaraa. Salissa seisoo lapsi katsomassa kohti ikkunoita.

Keuruun yhteiskoulua alettiin rakentaa keväällä 1960. Koulu valmistui vuonna 1961.

Lapinsillalle tultiin jo viime vuosisadalla katsomaan "Eliaan" tuloa ja lähtöä. Uuden "Elias Lönnrotin" kunniaksi kesällä 1986 järjestettiin ensimmäiset siltatanssit. Kuvassa etualalla selin soittamassa Keuruun pelimannit. Sillalla ihmisiä…

Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin rautatieläiskylää jakavan ratapihan ylittävien siltojen vaiheita.

Kuvassa vasemmalla näkyy siipirataslaiva Elias Lönnrot kauempana järvellä tulossa rantaan. Kuva otettu rannalta, jossa edessä näkyy aita ja hiekkatietä ja niiden takana rannassa ruohoa ja neljä ihmistä. Oikealla kauempana näkyy rantaa ja veneitä.

Uusi siipirataslaiva "Elias Lönnrot" rakennettiin vuonna 1986 ja vihittiin käyttöön 18.6. samana vuonna. Kuvassa näkyy laiva sivuprofiilissa Ahtolan satamassa, taustalla Keuruun kirkon torni.

Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot.

Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot pysähtyneenä pappilan rannassa. Vastarannalta otetussa kuvassa näkyy etualalla vettä ja kaisloja ja takana vasemmalla on näkyvissä pappilan päärakennus. Kuvan oikeassa reunassa on vanha…

Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot vanhan Lapinsalmen sillan rannassa. Laiva on käynnissä, sen piipusta tulee savua. Vastarannalta otetussa kuvassa vedessä on uittamalla kuljetettavia tukkeja. Rannalla näkyy ihmisiä. Takana…

Sievi Kinkamo on kirjoittanut lapsuusmuistoistaan Keuruulla ja lukee niitä itse ääneen. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura…

Sievi Kinkamo muistelee Keuruun vanhaa sairaalaa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa…

Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuuden muistojaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa…

Sievi Kinkamo lukee ääneen Raimo-veljensä syntymäpäiville kirjoittamansa muistelmat heidän lapsuudestaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948…

Otteita sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta, jossa kerrottiin lukijoiden muistoja lehdessä julkaistuista vanhoista valokuvista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa.

Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä.

Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja Keurusseudulta.

Tiedätkö, mitä Tauno Kuoppalan keräämät sanat entisiltä ajoilta tarkoittavat?

Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui.

Emilia Lajunen (s. 1979) on…

M a t t i K o l h on ( 17.5.1861-24.2.1937) kokoamaa aineistoa. Sananlaskujen tarkoituksen selvittelyssä ovat avustaneet Voitto V. Kolho, Juho Emil Jokinen, Fiilus Rajalahti, Uuno Kivi-Mannila ja Jussi Honkala.

Kuvassa on Sampolahden korjaamo, joka toimi 1990-luvulla mm. nimellä Autokorjaamo HI-SA. Korjaamorakennus on edelleenkin olemassa ja sijaitsee ns. Pakkalan kaupan takana ja Pihlajaveden nuorisoseurantalon vieressä.

Äkkilän talon monia vaiheita Tarhian rannalla.

Sällin pienviljelijäinyhdistyksen talon vaiheita.

Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä.

Keuruulainen Terttu Rajamäki kertoo kohtaamisistaan runoilija Einari Vuorelan ja kirjailija Laura Sointeen kanssa, kokemuksistaan Vuorelan runojen lausujana ja työstään Vuorelan kirjailijakodin oppaana.

Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä.
Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa.

Tekstissä kerrotaan perinteisistä keuruulaisista lapasmalleista.Kuvituskuva on otettu julkaisusta Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä.

Tekstissä kerrotaan haapamäkisen nuorison rippikoulunkäynnistä ja yhteiskoululaisten elämästä 1950-1960-luvuilla.

Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana.

Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa.

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Kirjoittaja kertoo rukiin korjuusta ja puinnista lapsuuskodissaan Jukojärven Mantelassa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).

Vanhassa värikuvassa iso joukko miehiä seisoo kehässä navetan edessä kuunnellen yhtä heistä. Suurin osa miehistä on paitahihasillaan. Kuvan oikeassa laidassa seisoo punakeltainen linja-auto, joka on tunnistettu Jyväskylän liikenteen autoksi…

Reino Hoikkalan kauppaliike sijaitsi Keuruun keskustassa. Etiketissä mainostetaan, että kaupasta voi ostaa muun muassa ruokaa, siirtomaatavaroita, tekstiilejä sekä kotitalouskoneita ja Homelite-moottorisahoja.

Hoikkalan kaupan rakennus on…

Hieman kauempaa otetussa mustavalkoisessa kuvassa näkyy hirsirakenteinen talo ja perhe sen kuistilla.

Tuomas Heinonen muistelee lapsuuttaan Haapamäen rautatieläiskylässä. Osa jutuista on kuultu perheeltä. Perheen isä ja äiti olivat molemmat rautatieläisiä. Pääosa näistä muisteloista on 1940-60-luvuilta. Teksti osallistui vuonna 2024 Keuruun…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio-tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio -hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rauhalan talo Keuruulla. Oikealla Maisi Forsman.

Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön.

Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila.

Kurkiniemessä sijainnut Raittikioski mainostaa tulitikkuetiketissä olevansa edullinen elintarvikekioski. Tulitikkulaatikon on valmistanut Finn-match Jyväskylän maalaiskunnasta.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula.

Kirjoittaja kertoo kesämatkastaan Keuruulle ja pyöräretkestä Jukojärvelle heinäkuussa 2004.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 12 (2004).

Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta.

Kuvassa hinaaja Mänttä II hinaa tukkilauttaa Lapinsalmen sillan alla 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa.

Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään.

Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola…

Kuvassa ollaan Kalettoman pysäkin lastausalueella, Junanvaunuja ollaan lastaamassa puutavaralla. Hytitön traktori seisoo vaunun vierellä mies kujettajan paikalla istuen. Takimmaista vaunua ollaan juuri täyttämässä toisesta traktorikuormasta. Pari…

Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Kuvassa kaksi naista ja mies ovat puutarhan kevättöissä. Naiset seisovat herukkapensaiden vieressä työkalut kädessään, mies kurkistaa omenapuun takaa.