Aineistot (yhteensä 762)

Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Jukka Mäkinen esittelee kalastamaansa haukea. Mäkisen autokorjaamo sijaitsi nykyisessä Kirjaston rannassa, jota sen vuoksi ennen kutsuttiin Mäkisen rannaksi.

Hautalan etupihalla sukulaisia kylässä. Ihmiset istuvat nurmella talon edessä. Vasemmalta Eljas Oopettila, Heikki Oopettila, Atte Mäkinen, Johanna Mäkinen sylissä tytär Maire, Effia Hanho (Lyydia Mäkisen äiti), Martta, Johannan ja Aten tytär ja…

Hautalan Lyyti eli Lyydia Mäkinen (1874-1964) oli keuruulainen maatilan emäntä ja valokuvaaja.

Kuvassa Hautalan talon puutarhassa kesällä Lyydia Mäkinen, Johanna Mäkinen, Matti Mäkinen ja Johannan esikoinen Martta. Talo on maalattu punamullalla.

Kuvassa Lyydia Mäkinen, Atte Mäkisen pieni tytär Martta ja Matti Mäkinen seisovat Hautalan talon pihassa. Uusi talo on taustalla, se on vielä maalaamaton. Kuvassa on kevät tai syksy.

Vanhassa mustavalkokuvassa on toistakymmentä nuorta aikuista seisomassa seurantalon rappusilla. Käsissään heillä on havyköynnöksiä.

Heikki Airaksinen piti kauppaa Keuruun keskustassa Ostola-nimisessä talossa. Samassa paikassa oli kauppaa pitänyt jo hänen isänsä Juho Airaksinen.

Mustavalkoisessa kuvassa autoilija Heikki Soininen seisoo Keuruulla Lapinsalmen sillalla autonsa vieressä tammikuussa 1930. Taustalla näkyy oikealla rautatiesilta ja vasemmalla Keuruun vanha kirkko.

Mustavalkoisessa valokuvassa kolme naista ja miestä nojaa viikatteisiin ja hankoihin heinäseipään edessä. Taustalla näkyy talon kattoa ja kuusiaita.

Mustavalkoisessa valokuvassa heinänkorjaajat ovat tauolla. Naiset seisovat peltotiellä ja miehet istuvat ojanpenkalla.

Arkisto sisältää Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksen säännöt, perustamisasiakirjoja, pöytäkirjoja, toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1954 – 1983

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun kunnansairaalan henkilökuntaa seisomassa sairaalan pihassa työvaatteissaan. Taustalla näkyy sairaalan ulkorakennuksia. Kuva on otettu vuonna 1954. Vasemmalta oikealle henkilöt ovat lääkäri Reino Ojanen, Arma…

Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen.

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat…

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964.

Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Kuvassa kaksi hevosta rekineen on lähdössä maatalon pihasta. Kolme henkilöä seisoo rekien välissä ja kolme näkyy toisessa reessä.

Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla.

Kuvassa on meneillään hiihtokilpailut. Kolme miestä seisoo rinnakkain numerolaput rinnassaan valmiina lähtöön. Yleisöä seisoo seuraamassa tilannetta.

Kuvassa kuusi miestä seisoo hirvenruhon vieressä. Hirvi on monipiikkinen uroshirvi.

Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään.

Keuruun keskustan tuntumassa sijainneen Reino Hoikkalan kaupan tulitikkuetiketti. Liike mainostaa etiketissä olevansa edullinen ostospaikka.

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Keuruun kunnansairaalan pihalla viisi naista sairaalan työvaatteissa. Taustalla näkyy sairaala-alueen puisia rakennuksia.

Keuruun kunnansairaala toimi kuvauspaikalla vuosina 1922 - 1959. Kuva on otettu vuonna…

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo kaksi naista sairaalan työvaatteissa. Taustalla näkyy rakennuksen seinää ja ikkunoita.

Valokuvassa oikealla on Arma Jantunen. Kuvassa näkyvä Keuruun uusi kunnan sairaala otettiin käyttöön vuonna 1959.

Onni Haapalan kokoamaa aineistoa Keurusseudulta.

Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939.

Hotelli Keurusselän tulitikkuetiketti. Ensimmäinen Keuruun lomahotelli aloitti toimintansa vuonna 1949 ja samalla paikalla toimii yhä hotelli Keurusselkä. Keuruulaisittain hotellin lempinimi on vieläkin Lomppari.

Tulitikkuetiketissä on HS-myymälä Keuruun talouskaupan mainos. Myymälä mainostaa olevansa nykyaikainen, edullinen, hyvin varustettu ja aktiivinen. Tulitikut on valmistuttanut Tukkukauppojen oy.

Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923.

Kuvassa mäkihyppääjä on juuri ponnistanut ilmaan. Yleisöä seuraa tilannetta hyppyrirakennelman laidalla. Tornin huipulla liehuu kaksi Suomen lippua.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen Suojan pihassa oleva lottien sodan aikaista työtä kunnioittava Timo Karan Ilmavalvojat-patsas valmistui vuonna 1994. Teksti kertoo patsashankkeen vaiheista.

Kirjoittaja kertoo muistoja varhaislapsuudestaan sota-ajalta, Jukojärven inkeriläispakolaisista sekä ilmavoimien pommikoneen pakkolaskusta Jukojärven Vattuselälle talvella 1947.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 14…

Kuvassa isä seisoo kaurapellolla seuranaan alakouluikäinen ja teini-ikäinen poikansa. Isällä on viikate kädessään ja isommalla pojalla hanko. Pellon vasemmassa reunassa kulkee kylätie. Taustalla näkyy hevonen, heinäseipäitä ja metsää.

Mustavalkoisessa valokuvassa isä seisoo kahden poikansa kanssa kahden hevosen vetämän auran perässä. Toinen poika pitelee auroja ja toinen ohjaksia käsissään. Heidän takanaan on hirsinen aitta, jonka edessä kasvaa pihlaja. Vasemmassa laidassa näkyy…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkoisessa valokuvassa isäntä on talonsa edustalla seisoen kumartuneena reen vieressä. Rekiryijy riippuu reen istuimelta.

Ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1977.

Kuvassa kolme hevosta ravaa rinnakkain ravikilpailussa jääradalla. Yleisöä on runsaasti radan reunalla seuraamassa kisaa.

Mustavalkoisessa valokuvassa miesryhmä on jäällä hevostensa kanssa. He ovat nostamassa järvestä jäätä rekiin, jotta jäillä voidaan jäähdyttää maitotonkia.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat jätehuoltoa ennenvanhaan.

Kirjoittaja muistelee lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan pihapiirissä ollutta isoa kiveä, siihen liittyneitä leikkejä ja lasten talousaskareita.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).

Yleisradion aluetoimitusten minidokumentissa esitellään Suomea lapsille lasten näkökulmasta ja eri paikkakunnilta. Ohjelmat ovat vuosilta 1980 ja 1981. Jimi-pojasta kertova jakso on kuvattu Pohjoisjärvellä.

Kuvassa on kokoonnuttu Atte Mäkisen ja Johanna Mäkisen os. Järvisen hääkuvaan. Hääpari istuu edessä ja ympärillä on useita kymmeniä henkilöitä hääväkeä. Kuva on otettu Piippalasta Johannan kotona.

Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla.

Jorma Tuomi-Nikulan siipirataslaiva Elias Lönnrotia koskeva aineisto on kertynyt arkistonmuodostajan haltuun, koska hän on uuden, vuonna 1986 liikennöintinsä aloittaneen siipirataslaiva Elias Lönnrot -hankkeen isä Keuruulla ja kerännyt aktiivisesti…

Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee joulunviettoa 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka.

Kirjoittaja kertoo jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 4 (2001).

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Juhannuksen 1968 mainoksessa esitellään juhannusaaton tapahtumista Kassinharjun juhannustansseja ja Herpmannin poikien juhannuskisoja. Tapahtumat järjestivät Keuruun Kisailijat ja Varuskunnan kerhot.

Keski-Suomen nuorisoseuraväen maakuntajuhlat pidettiin Keuruulla 6.-7.7.1963. Kuvassa poliisiauto, Musta-Maija, johdattaa juhlakulkuetta sunnuntaina 7.7. Keuruuntietä kohti urheilukenttää, jossa pääjuhla pidettiin. Kuvassa vasemmalla on pysäköityjä…

Kuvassa mieshenkilö seisoo talon kuistin edustalla ja pitää puhetta. Juhlaväkeä istuu kuistilla ja pihan penkeillä.

Juho Myntti Osakeyhtiön tulitikkuetiketti. Juho Myntti Osakeyhtiöllä oli toimipisteet Vaasassa, Vedenojalla ja Haapamäellä. Tikut on valmistanut Porin Tulitikkutehdas oy.

Tekstissä kerrotaan muun muassa miten Halla-Otto pääsi avannosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan juttuja metsästyksestä, koirista ja metsästykseen liittyvistä uskomuksista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan humoristisia juttuja, muun muassa riiuureissuista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

K-ruokakivelän tulitikkuetiketti. Lähikauppa sijaitsi Kiveläntiellä Keuruulla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Teksti kertoo kalastamisesta ja kalan ruoaksi valmistamisesta hapattamalla ja suolaamalla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Kalettoman koulun kuusijuhlaa vietettiin koulun tiloissa 19.12.1975. Ohjelmassa oli perinteisiä joululauluja, tonttuleikkejä, joulunäytelmä ja joulupukin vierailu. Juhlan päätti yhteislauluna Enkeli taivaan-virsi.

Vuonna 1973 tehty Kahden kesken -sarjassa taltioitu ohjelma, jossa Mirja Pyykön haastateltavana on 42-vuotias pääministeri Kalevi Sorsa. Keuruulta kotoisin oleva Sorsa sai työelämän oppinsa tiilitehtaalla, metsätöissä, yövahtina ja toimittajana.…

Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. …

Kallio-Mannilan isännän Eemil Kallio-Mannilan (s. 19.10.1870) täytettyä 70 vuotta kokoontuivat pihapiirissä tuolloin asuneet rääppiäisten merkeissä yhteiskuvaan seuraavana päivänä.

Henkilöt: seisomassa vas. Katri Vuori, Ulla Kallio-Mannila, Aino…

Kuvassa on Keuruun Kangasmannilan pappila järveltäpäin nähtynä. Pappilassa on kuisti ja puutarha pensaineen ja puineen.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkokuvassa on kuvattuna parikymmentä naista ja miestä istumassa koulunpenkeillä. Paripulpetit ovat kahdessa rivissä luokassa, jonka lattia nousee ylöspäin.

Teksti kertoo Keuruun keskustassa sijainneen Kansallispirtin rakennushistoriasta ja käytöstä 1910-1977.

Kuva: Keuruun museo, Forsmanin kokoelma. Kuvaaja Aarne Forsman.

Kansallispirtti sijaitsi Keuruun keskustassa vuosina 1910-1977. Kuva on otettu vuonna 1910. Kansallispirtin paikalla on nykyään liikerakennus.

Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana.

Artikkeli kertoo Pihlajaveden Karhunkylän työväentalon rakentamisesta vuosina 1908-1909 sekä talon toiminnasta. Kuvituksena on kaksi luultavasti 1920-luvulla otettua valokuvaa talosta sekä työväenyhdistyksen toimijoista.

Artikkeli on alun perin…

Karikon Kievarin tulitikkuetiketti. Tulitikkurasioiden valmistaja on Tukkukauppojen oy.

Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa joukko tyttöjä ja nuoria naisia seisoo Ampialan kivinavetan edustalla seurassaan pari vanhempaa naista ja pikku poikaa. Kurssilaisilla on edessään valkoiset esiliinat ja päässään huivit.

Kartassa on kuvattuna Keuruun Terva Oy:n alue rakennuksineen. Alueen on mitannut vuonna 1942 kartoittaja K. Airikkala ja kartan on täydentänyt vuonna 1971 kartoittaja Aleksi Takanen.

Kartta on jäljennös vuoden 1693 kartasta, jossa näkyy Keuruun ja Kuivasmäen eli Jämsän välinen rajanjako. Se on ollut aikoinaan Ylä-Satakunnan ja Hämeen raja. Jäljennös on tehty viimeistään vuonna 1776 ja siihen on tehty merkintöjä myös vuonna 1813.…