Aineistot (yhteensä 761)

Keski-Suomen nuorisoseuraväen maakuntajuhlat pidettiin Keuruulla 6.-7.7.1963. Kuvassa poliisiauto, Musta-Maija, johdattaa juhlakulkuetta sunnuntaina 7.7. Keuruuntietä kohti urheilukenttää, jossa pääjuhla pidettiin. Kuvassa vasemmalla on pysäköityjä…

Mustavalkoisessa kuvassa on vasemmalla etualalla Keuruun säästöpankin puinen toimirakennus ja auto matkaamassa Keuruuntietä kohti Keuruun vanhaa kirkkoa. Kuvassa on myös Valkolan uusi liikerakennus, vanha puinen Valkolan kauppa, Keuruun osuusliikkeen…

Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä.

Ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1977.

Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta.

Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä.

Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista.

Kuvassa on talvisessa maisemassa Keuruun uusi kirkko, jonka tornin kattoa korjataan. Kuva on otettu 30.12.1984.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Orvokki Vääriskoski kertoo kotiseutusivuston nimeksi valitun veräjä-käsitteen taustoista ja merkityksistä erityisesti Einari Vuorelan tuotannossa.

Kuvassa Vuorelan kirjailijakodin portti Jukojärvellä (muokattu Lea Riihimäen alkuperäisestä…

Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta.

Vuonna 1959 valmistunut filmi, jossa luodaan monipuolinen ajankuva yhteiskunnasta. Esillä muun muassa kansanedustajien vierailu Neuvostoliitossa, Keuruun nähtävyyksiä, kotkalaisen Vilkkaan linja-autoliikkeen 25-vuotisjuhlallisuuksia, Fordin elojuhlat…

Kyllikki Uosukainen muistelee Keuruulle tuloa evakkona. Hän kertoo kouluajoista ja koulukiusaamisesta. Kyllikki Uosukainen syntyi v. 1930 Vuokselassa, josta perhe muutti Valkjärven kirkonkylään. Evakkoaika kului Lopella, Helsingissä ja Jokioisilla,…

Kyllikki Uosukainen muistelee evakkomatkaansa Valkjärveltä Keuruulle ja asettumista uudelle kotiseudulle.

Suomen seitsemät ihmeet -sarjassa vuonna 2006 esitetty ohjelma keskisuomalaisista puukirkoista. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot. Kesto 11 min.

Multian taksiaseman kuljettajat pelitauolla. Kuvassa on meneillään pelitilanne; mies heittää kiveä, toiset seuraavat. Joukossa on myös pari poikaa. Kaksi autoa seisoo pysäköitynä rakennuksen edustalla.

Keuruun varuskunnan varusmiesten kunniakäynti sankarihaudalla 1970-luvun alussa. Kolme varusmiestä seisoo muistomerkin edessä kukkaseppele kädessään, toiset seisovat taaempana rivissä.

Kuvassa näkymä vuodelta 1965 Keuruun kirkonkylän kansakoulun, vanhan puukoulun pihaan, jossa koululaiset viettävät välituntia. Keskellä sisarukset Aira, Kirsti ja Arja.
Nykyään talossa toimii Kulttuuritalo Kimara.

Keuruun kunnanvaltuusto kuvattuna kivikoulun edessä. Henkilöt: eturivi: 3. vas. nimismies Tauno Luutonen, Taavi Vilhula (salkun kanssa), Niilo Vuolle-Apiala (keskellä kädet taskussa), keskirivi: Jouko Järviö (solmuke kaulassa, katsoo kauas), 6. vas.…

Kuvassa on näkymä kauppias Hillevi Kuulasmaan elintarvikemyymälästä, joka toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä. Kuvassa oikealla Hillevi Kuulasmaa sekä myyjät Hilkka Lehto ja Helmi Holttinen.
Kuulasmaan kauppa toimi…

Kuvassa on meneillään palolaitoksen henkilökunnan palkitsemistilaisuus, jossa Keuruun palopäällikkö Nevanen kättelee palkittuja vanhalla urheilukentällä.

Kuvassa näkyy Keuruun yhteiskoulu ajalta, jolloin se toimi entisessä armeijan viestivarikon tiloissa. Taloa kutsuttiin tuona aikana leikkimielisesti nuorisovankilaksi. Rakennus oli myöhemmin puhelinyhtiön ja uudestaan yläkoulun käytössä. Nykyään…

Keuruun Osuuskassan rakennusvaiheessa vuonna 1957-1958. Kaksi miestä seisoo talvisella työmaalla. Teipit ovat vielä ikkunoissa ja rakennustarvikkeita on lumen alla.

Kuvassa näkyy Orionin Tiwin tiilinen tehdasrakennus korkeine piippuineen Keuruun Varissaaressa. Sen edustalla avautuvalla lahdella kelluu tukkilautta.

Lääketehdas Orion siirsi talvisodan aikaan osan tuotantolaitoksistaan Keuruulle…

Kuvassa taksiautoilija Eino Hyvärinen istuu autossaan ja puhuu radiopuhelimeen. Hänellä oli Keuruun ensimmäisiä radiopuhelimia 1950-luvulla.

Heikkilän kunnalliskoti Keuruun Pohjoislahdella sai ensimmäisen televisiovastaanottimen paikallisen Osuuskassan lahjoittamana tammikuussa 1961. Asavisio-merkkisen television toimitti paikalle Radiohuolto T. Niemelä.

Kuvassa vas. sosiaalisihteeri…

Kuvassa on talvinen näkymä Keuruun Sähkön toimitalosta sen rakennusvaiheessa. Tiloissa toimivat myös matkahuolto, linja-autoseman odotustilat ja kahvila sekä useita kauppaliikkeitä.

Kuvassa on talvinen maisema Lapinsalmen sillasta, jota pitkin on auto juuri ajamassa.

Kuvassa on meneillään pankin konttorin avajaiset. Läsnä on suuri joukko miehiä, jotka odottavat seisten kahvitarjoilun alkamista. Mukana mm. pankinjohtaja Sariola sekä luottamusmiehet Kuuliala, Liukko ja Hutremo.

Keuruu ja Pihlajavesi yhdistyivät vuonna 1969. Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli vuodesta 1628 osa Ruoveden kappeliseurakuntaa nimellä Lapinsalmi. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi…

Kuvassa on sisäkuva Osuuskassasta. Rakennus sijaitsi nykyisen uimahallin paikalla Keuruuntien varrella. Samassa rakennuskessa sijaitsi myöhemmin Suur-Keuruun sanomat. Kuvassa pankinjohtaja Martti Karvinen sekä kahta asiakasta palvelevat…

Keuruun Autokorjaamo Ilmoniemi 1950-luvulla. Kuvassa viisi miestä on korjattavan auton ympärillä. Korjaamohallissa näkyy useita autoja, kaasupulloja ja ketjunostureita.

Kuvassa hinaaja Mänttä II hinaa tukkilauttaa Lapinsalmen sillan alla 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa.

Kuvassa on pyöräilijöitä kivikoulun edessä. Etualalla pyörällä ajaa Kari Puro kyydissään Markku Puro. Heidän takanaan pyörää ajaa Pirjo Puro. Taustalla uusi kivikoulu, jota erottaa puuaita jalkakäytävästä.

Kuvassa on rakenteilla Ketvelniemen silta, joka rakennettiin Juurikkaniemen sairaalan valmistuessa 1958. Taustalla pilkottaa Eino ja Väinö Kaartisen omakotitalo ja Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon huvila.

Kuvassa kolme hevosta ravaa rinnakkain ravikilpailussa jääradalla. Yleisöä on runsaasti radan reunalla seuraamassa kisaa.

Kuvassa mäkihyppääjä on juuri ponnistanut ilmaan. Yleisöä seuraa tilannetta hyppyrirakennelman laidalla. Tornin huipulla liehuu kaksi Suomen lippua.

Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta.Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla…

Kesäisessä kuvassa näkyy Lapinsalmen juuri rakennettu silta, jota lähestyy Jyväskylän suunnasta kuorma-auto. Sillan oikealla puolella näkyy rautatie, vanha maantiesilta ja Lapinsalmea. Kuvassa etualalla on myös pieni työmaakoppi aivan tien vieressä.

Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimain Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä oli 250. Viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014 ja Pioneerirykmentti lopetettiin…

Kuvassa on meneillään tukinuitto Lapinsalmen sillan kupeessa. Taustalla näkyy rautatiesillan lisäksi Keuruun molemmat kirkot sekä talon kattoja ja rannalla pieni rantasauna. Salmessa on tukkilautta, jonka viisi miestä hoitavat kekseillään. Lautan…

Keuruun vanha kirkko on otettu käyttöön vuonna 1758 ja se viettää 260-vuotisen taipaleensa juhlavuotta vuonna 2018. Kirkko on toiminut museokirkkona 125 vuotta.

Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Talvinen maisema kuvattuna pappilan rannan rinteeltä. Vasemmalla rautatiekiskot johtavat kohti Jyväskylää, sähkölinja kulkee sen vieressä. Keskellä puiden välistä pilkottaa Keuruun Sukkatehtaan rakennuksia. Kuvan edustalla maantie kaartuu ja ylittää…

Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva…

Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen…

Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta.

Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla.

Jorma Tuomi-Nikulan siipirataslaiva Elias Lönnrotia koskeva aineisto on kertynyt arkistonmuodostajan haltuun, koska hän on uuden, vuonna 1986 liikennöintinsä aloittaneen siipirataslaiva Elias Lönnrot -hankkeen isä Keuruulla ja kerännyt aktiivisesti…

Kartta on jäljennös vuoden 1693 kartasta, jossa näkyy Keuruun ja Kuivasmäen eli Jämsän välinen rajanjako. Se on ollut aikoinaan Ylä-Satakunnan ja Hämeen raja. Jäljennös on tehty viimeistään vuonna 1776 ja siihen on tehty merkintöjä myös vuonna 1813.…

Pienviljelijäyhdistyksen järjestämä kurssi Hautalassa noin vuonna 1929, jolloin järjestettiin keväällä puutarhakurssi ja syksyllä jatkona kotitalouskurssi.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Suomen Kulttuurirahasto sai alkunsa nuorten yliopistolaisten keskuudessa, jossa syntyi ajatus suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukemisesta vastapainoksi ruotsinkielisen kulttuurin vahvalle asemalle. Alullesaattajiin lukeutuivat mm. L. A. Puntila,…

Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. …

Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto.

Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa.

Laura Sointeen satukirja vuodelta 1979.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1951.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1932.

Laura Sointeen romaani vuodelta 1936.

Laura Sointeen vuonna 1954 ilmestynyt romaani.

Laura Sointeen koululaisnäytelmiä vuodelta 1927. Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933.

Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949.

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1948.

Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923.

Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939.

Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta
1964.

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964.

Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929.

Laura Sointeen kolminäytöksinen ilottelu vuodelta 1931.

Tarja Sipposen muistelu sairaanhoitaja Sirkka Sipposesta, joka työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana 1947-1951.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Jyrki Sinervä (1915 - 1998) kirjoitti Keuruun vanhasta sairaalasta ja sen henkilökunnasta kertovan runon ilmeisesti ennen Keuruun uuden sairaalan valmistumista vuonna 1959. Hän käytti nimimerkkiä potilas nro 545.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.